Katseletteko buffetissa mitä muut syö ja kaupassa mitä on ostoskärryssä?
Mulle ei aiemmin ole tullut mieleenkään, että toisten ihmisten seuraaminen olisi jotenkin mielenkiintoista tms., mutta nyt kun olen itse laihduttanut, alkanut treenata enemmän ja kiinnittänyt entistä enemmän huomiota ruokavalioon, niin huomasin lomamatkalla, että olen ruvennut kiinnittämään huomiota myös muiden tapoihin.
Hassua ja huvittavaa, mutta myös opettavaista. Olimme viikon verran hotellissa, jossa oli paljon brittituristeja (mahdollisesti all inclusive -diilillä). Pisti silmään, että reilusti-sairaalloisesti ylipainoisten osuus oli yli 80% luokkaa ja kummasti ruokavalinnat tukivat teoriaa siitä, että epäterveellisesti syöminen ei ole rahakysymys, vaan valintakysymys. Pystyimme hyvin syömään buffetissa terveellisesti salaatteja, kasviksia ja runsaasti proteiinia mm. vähärasvaisesta kanasta, kalasta, lihasta, erilaisista papuruoista ym. Kuitenkin kun katsoi noiden ylipainoisten lautasia, niin ne olivat täynnä ranskiksia tai muita perunaruokia, riisiä, makaronia, vaaleaa leipää ja friteerattuja liharuokia. Salaattia oli korkeintaan pieni lusikallinen. Jälkiruokakakkuja ahnehdittiin monta palaa. Aamupalalla syötiin vaaleaa leipää marmeladilla ja makeita leivonnaisia tai sitten makkaroita ja paistettua munaa, vaikka tarjolla olisi ollut tummempaa leipää, vähärasvaisia leikkeleitä, jogurttia, mysliä, hedelmiä ja vaikka mitä.
Rehellisyyden nimissä mainittakoon, että toki joukossa oli myös muutama terveellisesti syönyt ylipainoinen sekä useampi epäterveellisen ruoan valinnut normaalipainoinen, mutta suuremmassa otoksessa paino kyllä korreloi hyvin selkeästi ruokavalintoihin. Huomionarvoista oli myös se, että sellaisia perheitä ei juuri näkynyt, joissa olisi ollut vain yksi lihava tai yksi laiha perheenjäsen, vaan pääsääntöisesti kaikki perheenjäsenet olivat joko lihavia tai kaikki normaalipainoisia.
Ei mulla tässä mitään pointtia ollut, mutta huomasin vain, että muiden seuraaminen on mielenkiintoista enkä aio vetää hernettä nenään, vaikka saankin tästä hirveän kuramyrskyn niskaaan. Voi myös olla, että jatkan seurantaa tulevaisuudessakin.
Kommentit (36)
Minä seuraan muiden annoksia. Minun pitää todella taistella, että en tuijottaisi ihmisiä kuin tollo.
Tuo brittien aamiaismeininki kyllä ihmetyttää. Itsekin totesin, että lähes kaikki britit asmiaisella olivat ylipainoisia, ja ne lautaselliset olivat valtavia!
Kaupoissa en (vielä?) katsele toisten ostoksia. Mutta buffeteissa kyllä! Buffassakin haluan istua niin, että näen muiden ihmisten syövän. Että jos joku möllöttää suu selällään syömistäsi tuijottaen: se olen minä!
Voisin viettää tollottaen tuntikausia!
Hotellien buffet pöydät eivät ole kyllä mitään hyviä tutkimuspaikkoja ihmisten ruokatottumusten tarkkailuun. Ihmiset ovat maksaneet lomasta, haluavat nauttia tavallaan ja siihen kuuluu buffetissa sellaisten herkkujen syöminen mitä kotona ei koskaan aamuisin tai myöhemminkään tule syötyä.
Katson. Ja jos joku ostaa jotain kummallisia ostoksia, niin sanon siitä ääneen ja pistän sanan kiertämään.
Katson ja paljon ihmiset ostaa roskaa ja buffetissa jotkut lappaa lautaselle kaikkea sekaisin.
On se nyt v*ttu kumma ettei lihava ihminen saa edes buffetissa syödä mitä haluaa ilman että joku mielessään moralisoi ja vielä kehtaa tulla avautumaan asiasta jonnekin v*tun vauva palstalle. Kyllä täytyy päässä lyödä tyhjää ja pahasti että jaksaa tuollastakin asiaa hautoa mielessään. Mitä se sun p*rsettä kutittaa mitä kukakin syö?
Monet on vielä lomalla ja ihmiset yleensä joskus herkuttelee syömällä niitä ranskalaisia ja kananugetteja niiden rehujen sijasta. Etenkin lomaillessa. Siis aattele! Eikö ole jännä juttu?
Justiinsa äsken luin tuota yhtä ketjua, missä joku laiha nainen ulvoo kun työpaikalla joku lihavan puoleinen nainen v*ttuilee hänen syömisistään. Ja siinä ihmiset heti puolustelemassa että ei saa laihoja haukkua! Kaikki ovat kirjoittajan puolella siinä, kuinka hirveästi häntä on kohdeltu.
Sitten tulee tälläinen aivopieru romaani tänne jossa läskejä taas mollataan kun kehtaakin buffetissa syödä sitä epäterveellisempää ruokaa ja mammat tietenkin taas hyeenana paikalla, mutta tällä kertaa, kuten muissakin lihavia parjaavissa ketjuissa, mammat hyökkäävät yhdessä nyökyttelemään AP:n kirjoitukselle ja täällä te kaikki taas yhdessä, joukkueena, ihmettelette, kauhistelette ja vaivaatte pientä päätänne sillä, että miten ihmeessä lihavat ovatkin niin tyhmiä että kehtaavat siellä buffetissa syödä sitä roskaruokaa eikä niitä papuja, kasviksia, juureksia ja muuta superhyper terveellistä.
Kyllä mä jaksan vaan ihmetellä ihmisten järjetöntä typeryyttä. Onneksi itse en 40kg laihduttaneena ole kuitenkaan muuttunut luonteeltani noin tympeäksi ihmiseksi, joillakin se laihdutus ja treenaus näköjään nostaa kusenkin päähän ja ollaan olevinaan niin täydellisiä fitnessmimmejä porkkanoita ja chiansiemeniä napostellen.
Ja tuliko AP:lle ja teille miljoonille muillekin ihmisille yllätyksenä, että KYLLÄ, lihava yleensä on lihava koska syö epäterveellisesti? Mikä siitä asiasta tekee nettiin kirjoittamisen arvoisen? Että näit kun läski mättää roskaruokaa lautaselleen? Kunnon Einsteini tämä AP.
Muistakaa myös, kun näette lihavia ihmisiä jotka syövät epäterveellisesti jossain buffetissa tai missä onkaan, niin se ei tarkoita, että jokainen lihava syö jatkuvasti niin.
Kyllä melko helposti näkee elämäntavat ja ehkä jopa sosioekonomisen aseman, kun kurkkaa muiden ostoskoreihin kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Buffassa joskus katson, jos joku syö ihan älyttömän vähän tai hirveän halpaa ruokaa, eli ei syö ns. koko rahan edestä. Itse otan buffassa monipuolisesti ja ns. kalliita ruokia, joita en kotona välttämättä raaski ostaa niin usein. Ihan varmasti syön niin, ettei jää nälkä ja että tulee kuitattua sen buffan hinta.
Hotelliaamiaisilla ihmettelen, jos joku juo tyyliin kupin kahvia ja yhden pienen muffinsin tms. ja se on sitten siinä. Itse vedän niin ettei todellakaan oo hetken päästä uusi nälkä.
Ihmettelen varmaan minuakin, joka syö uskollisesti vain pienen lautasellisen kaurapuuroa voisilmällä hotellin aamupalalla? Lohduttaudu sillä että muille jää muita ruokia syötäväksi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
En katso, ei voisi vähempää kiinnostaa. En ole ikinä kyylännyt muiden tekemisiä, ulkonäköä, vaatteita tai mitään ja jos katsonkin, niin en mieti sitä sekuntia pitempään, vaan unohdan asian heti. Oma elämäni on niin mielenkiintoista, että se riittää. Samaan olen opettanut myös lapseni ja hyvin ovat teinitkin asian sisäistäneet, sillä he ovat samanlaisia oman tiensä kulkijoita kuin minäkin.
Mä en ymmärrä, miten tästä "en seuraa yhtään ympäröivää maailmaa ja muita ihmisiä, ei kuulu mulle, ei kiinnosta, oma elämä on tarpeeksi mielenkiintoista"-asenteesta tuntuu tulleen nykyisin joku hyve. Itse kun skannaa ympäröivää maailmaa koko ajan, on todella vaikea käsittää miten joku voi kulkea ns. laput silmillä koko ajan tuntematta mielenkiintoa muuta maailmaa ja kanssaihmisiään kohtaan.
Enkä mäkään mitenkään erikseen ihmisiä kyylää yleensä mutta huomioin koko ajan ympäristöä ja myös mietin sitä. Olipa tuolla miehellä kivat kirkkaanväriset housut, mistäköhän se oli ne ostanut. Tarviikin varmaan kohta ostaa itselle uudet housut kanssa. Ai hitto, oonpa muuten vähän lihonut, jätänkin tän suklaalevyn tänne kauppaan etten enempää pullistu. Se lihominen kun käy niin salakavalasti, kohta oon niinkuin tuo edessä oleva nainen jolla näyttää kassahihnalla olevan lähinnä pelkkiä herkkuja. Missäköhän se oli se tutkimus siitä kun nykylapset liikkuu liian vähän, olikohan siinä käsitelty ravinnon vaikutusta terveyteen. Pitäisikin muuten varmaan siihen jumppaan ilmoittautua itsekin taas, olipas tuolla yhellä naisella kivat trikoot, täytyykin muuten tarkastaa missä kunnossa ne omat treenikamat on..."
Väkisinkin tässä sitten bongaa myös niitä asioita jotka herättää huomion tarkemminkin. Ja ei mulla ainakaan ympäristön huomioiminen ole mitenkään oman (haastavan) elämän hoidosta tai pohdinnasta pois, hyvin onnistuu kumpikin.
Olisi kiinnostavaa kyllä tietää että onko nää "en huomaa, ei kiinnosta"-ihmiset myös niitä joiden koko elämä pyörii sen oman itsen ja oman elämän ympärillä, näitä minäminäminä ja minun oikeus-tyyppejä. En oikein muutakaan selitystä keksi tälle miksi joku ei haluaisi tietoa myös ympäristöstään ja muiden ihmisten toiminnasta seuraamalla muidenkin elämää kuin omaansa kuin sen että kys. ihminen kuvittelee elämän pyörivän vain oman pikku piirinsä ympärillä.
Minä sujautan ylipainoisten ostoskärryihin salaa lappuja, joissa on kaloritaulukot sekä painoindeksit. Olen kopioinut lappuja satoja. Kävin tänään jakamassa niitä prismassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En katso, ei voisi vähempää kiinnostaa. En ole ikinä kyylännyt muiden tekemisiä, ulkonäköä, vaatteita tai mitään ja jos katsonkin, niin en mieti sitä sekuntia pitempään, vaan unohdan asian heti. Oma elämäni on niin mielenkiintoista, että se riittää. Samaan olen opettanut myös lapseni ja hyvin ovat teinitkin asian sisäistäneet, sillä he ovat samanlaisia oman tiensä kulkijoita kuin minäkin.
Mä en ymmärrä, miten tästä "en seuraa yhtään ympäröivää maailmaa ja muita ihmisiä, ei kuulu mulle, ei kiinnosta, oma elämä on tarpeeksi mielenkiintoista"-asenteesta tuntuu tulleen nykyisin joku hyve. Itse kun skannaa ympäröivää maailmaa koko ajan, on todella vaikea käsittää miten joku voi kulkea ns. laput silmillä koko ajan tuntematta mielenkiintoa muuta maailmaa ja kanssaihmisiään kohtaan.
Enkä mäkään mitenkään erikseen ihmisiä kyylää yleensä mutta huomioin koko ajan ympäristöä ja myös mietin sitä. Olipa tuolla miehellä kivat kirkkaanväriset housut, mistäköhän se oli ne ostanut. Tarviikin varmaan kohta ostaa itselle uudet housut kanssa. Ai hitto, oonpa muuten vähän lihonut, jätänkin tän suklaalevyn tänne kauppaan etten enempää pullistu. Se lihominen kun käy niin salakavalasti, kohta oon niinkuin tuo edessä oleva nainen jolla näyttää kassahihnalla olevan lähinnä pelkkiä herkkuja. Missäköhän se oli se tutkimus siitä kun nykylapset liikkuu liian vähän, olikohan siinä käsitelty ravinnon vaikutusta terveyteen. Pitäisikin muuten varmaan siihen jumppaan ilmoittautua itsekin taas, olipas tuolla yhellä naisella kivat trikoot, täytyykin muuten tarkastaa missä kunnossa ne omat treenikamat on..."
Väkisinkin tässä sitten bongaa myös niitä asioita jotka herättää huomion tarkemminkin. Ja ei mulla ainakaan ympäristön huomioiminen ole mitenkään oman (haastavan) elämän hoidosta tai pohdinnasta pois, hyvin onnistuu kumpikin.
Olisi kiinnostavaa kyllä tietää että onko nää "en huomaa, ei kiinnosta"-ihmiset myös niitä joiden koko elämä pyörii sen oman itsen ja oman elämän ympärillä, näitä minäminäminä ja minun oikeus-tyyppejä. En oikein muutakaan selitystä keksi tälle miksi joku ei haluaisi tietoa myös ympäristöstään ja muiden ihmisten toiminnasta seuraamalla muidenkin elämää kuin omaansa kuin sen että kys. ihminen kuvittelee elämän pyörivän vain oman pikku piirinsä ympärillä.
No voi voi sinua. :) Ja kyllä, en todellakaan skannaa koko ajan ympäriltäni vieraiden ihmisten vatsoja, alleja, trikoita, varpaankynsiä tai vaikka sitä kasvaako heidän luomissaan karvoja. Sehän olisi ihan sairasta! Olen kiinnostunut ihmisistä, mutta en ulkonäöllisesti tai vaikka heidän syömien ruokien perusteella. Järkevä kiinnostukseni ihmisiä kohtaan näkyy muun muassa työssäni, sillä teen työtä vanhusten kanssa. Skannaan kyllä heidän kanssaan nopeasti kaiken oleellisen, esimerkiksi kasvojen värin, katseen tarkkaavaisuuden, ryhdin, askelluksen, mahdollisesti oudon hajun, keskustelun järkevyyden ja peruskunnon.
Minulla on myös paljon ystäviä, mutta en arvostele tai arvioi heitä millään tavoin ulkonäöllisesti, vaan kaikki tietävät, että minun kanssani voi olla täysin oma itsensä. Hyväksyn niin tutut kuin tuntemattomatkin täysin sellasena kuin he ovat riippumatta siitä kuinka isoja tai pieniä he ovat, onko heillä nätit trikoot tai värittömät housut. En huomaa sellaisia asioita edes, en vaikka kuinka yrittäisin. Ja jos minulta kysyttäisiin nyt vaikka minkälaisia vaatteita kaupassa vastaan tulevilla ihmisillä oli, niin joudun vastaamaan, että varmaan ihan tavalliset, en huomannut miettiä niitä.
Oikeasti elämässäni on niin paljon kaikkea mielenkiintoisempaa kuin ihmisten tuijotus ja minulla ei ole aikaa miettiä vieraiden ihmisten ruokatottumuksia tai jotakin vastaavaa. En tunnistaisi varmasti myöskään yhden yhtä julkista, jos joku vastaan lompsisi. Olen ihan lepakko tällaisissa asioissa, onnellinen sellainen. Samoin ovat myös teinityttöni, he eivät ole mitään massatyttöjä, vaan persoonallisia iloisia ihania nuoria.
En katso, sillä sen kerran kun itse pääsen buffaan syömään, niin napsin sieltä kaikkea mikä hyvältä näyttää ja muut saavat tehdä samoin ihan ilman minun valvovaa silmää.
Olimme esimerkiksi pari viikkoa sitten erään hotellin aamubuffassa ja otin siellä muistaakseni ensin kaurapuuroa voisilmällä ja lisäsuolalla, sen jälkeen karjalanpiirakoita pekonilla, munakkaalla ja juustoviipaleilla, nakkeja ja lisää pekonia, tomaattilohkoja, kurkkua, muutama lasillinen mehua, kahvia ja jälkkäriksi ihania mureita keksejä kourallisen verran. Nam.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä melko helposti näkee elämäntavat ja ehkä jopa sosioekonomisen aseman, kun kurkkaa muiden ostoskoreihin kaupassa.
Okei. Ostin tänään kurkkua, tomaatteja, Monterey Jack-juustoa, vissyvettä, banaaneja, porkkanoita ja parsakaalin.
Toissapäivänä ostin kaljaa, lonkeroa ja valmismaksalaatikon.
Kerro toki sosioekonominen asemani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä melko helposti näkee elämäntavat ja ehkä jopa sosioekonomisen aseman, kun kurkkaa muiden ostoskoreihin kaupassa.
Okei. Ostin tänään kurkkua, tomaatteja, Monterey Jack-juustoa, vissyvettä, banaaneja, porkkanoita ja parsakaalin.
Toissapäivänä ostin kaljaa, lonkeroa ja valmismaksalaatikon.
Kerro toki sosioekonominen asemani.
Ei ole tullut yksikään kertomaan, harmi, minäkin olisin halunnut tietää.
Ihan ymmärrettävä seurata toisten tottumuksia, kun on aiemmin ollut itse lihava.
Toisaalta ne seurattavat voivat laihduttaa - ja tuijottaa teitä, kun painonne on palautunut ja jopa noussut. :)
En. Ei voisi vähempää kiinnostaa.
Nosto