Sinä, joka valitat toimistotyön olevan raskasta. Kokeilehan töitä, jotka ovat oikeastikin raskaita.

En koe hoitoalaa raskaaksi. Yhden kesän sijaistin vastaavaa sairaanhoitajaa ja se työ oli rankkaa. En halunnut enää seuraavana kesänä.

Toki usein on kiireistä ja ihmishenkiäkin saattaa olla kyseessä. Onneksi viimekäden vastuu on aina lääkärillä. Oikeastaan pidän työstäni. Potilaat ovat ihania ja työkaverit mukavia. Päivät kuluvat nopeasti.

Toimistotyö on raskasta vain, mikäli siihen sisältyy vastuuta eli on kovemman luokan asiantuntijatyötä tai esimiestyötä. Mikäli yhteisössä on paljon avustavia toimistohommia tekleviä kalkkunoita, raskautta tuovat niiden juttujen kuunteleminen ja niiden tunnetiloissaan seilaaminen. Ei muu. Mitä vähemmän ihmisellä on koulutusta, sitä enemmän sillä on olevinaan erilaisia työhön liittyviä ongelmia, ja muitakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivotyö on raskasta, vaikka se olisi sinulle ja koko suvullesi vierasta.

Esimerkiksi rakennusalalla saatat tehdä sekä fyysisesti, että henkisesti raskasta työtä. Ei ne toimistorakennukset ajattelematta nouse pystyyn vaikka "raskasta" aivotyötä tekevä niin ehkä luuleekin.

Raksalla ei sinänsä aivotyötä vaadita. En koe raksahommia raskaaksi. Koneet tekee raskaimmat työt. Aivan perustekemistä tämä on. Olen kaiken lisäks reilusti ylipainoinen ja silti en rasitu töissä. Työtahti mulla on tiimin kovin. Joku muu suunnittelee kaiken valmiiksi ja joku muu ottaa ohjat käsiinsä. Me raksamiehet ollaan kuin koirat, tehdään mitä muut käskee ja ohjeiden mukaan.

Lepposaa hommaa. Ainut on että aika yksitoikkoista. Vähä samaa vuodesta toiseen.

Olen töissä lastensuojelussa ja sanoisin että tämä on raskain, mutta antoisin työni tähän mennessä. Työ siis pääosin toimistotyötä. Olen tehnyt nuorempana paljonkin fyysisesti raskaita töitä ja todennut ne kyllä huomattavasti helpommiksi.

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyö on raskasta vain, mikäli siihen sisältyy vastuuta eli on kovemman luokan asiantuntijatyötä tai esimiestyötä. Mikäli yhteisössä on paljon avustavia toimistohommia tekleviä kalkkunoita, raskautta tuovat niiden juttujen kuunteleminen ja niiden tunnetiloissaan seilaaminen. Ei muu. Mitä vähemmän ihmisellä on koulutusta, sitä enemmän sillä on olevinaan erilaisia työhön liittyviä ongelmia, ja muitakin. 

Just. Joko sinulla ei ole mitään kokemusta toimistotöistä tai sitten olet joku 150kg polvivikainen databurgeri jos et koe istumista, liikunnan puutetta ja ruudun tuijottamista raskaaksi... Veikkaan ensimmäistä.

Useat toimistotyöt sisältävät asiakaspalvelua, mikä on ainakin minulle ollut rankinta. En tiedä olenko koskaan ollut väsyneempi kuin silloin kun istuin toimistolla ja tein puhelintyötä koko päivän. Kun pitää yllä koko päivän palveluasennetta ja ratkoo asiakkaiden ongelmia, ei tee mieli mitään muuta kuin päästä kotiin ja romahtaa kotiin omaan hiljaisuuteen... Äänikin väsyi niin ettei jaksanut puhua vapaa-ajalla mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivotyö on raskasta, vaikka se olisi sinulle ja koko suvullesi vierasta.

Esimerkiksi rakennusalalla saatat tehdä sekä fyysisesti, että henkisesti raskasta työtä. Ei ne toimistorakennukset ajattelematta nouse pystyyn vaikka "raskasta" aivotyötä tekevä niin ehkä luuleekin.

Raksalla ei sinänsä aivotyötä vaadita. En koe raksahommia raskaaksi. Koneet tekee raskaimmat työt. Aivan perustekemistä tämä on. Olen kaiken lisäks reilusti ylipainoinen ja silti en rasitu töissä. Työtahti mulla on tiimin kovin. Joku muu suunnittelee kaiken valmiiksi ja joku muu ottaa ohjat käsiinsä. Me raksamiehet ollaan kuin koirat, tehdään mitä muut käskee ja ohjeiden mukaan.

Lepposaa hommaa. Ainut on että aika yksitoikkoista. Vähä samaa vuodesta toiseen.

Tekstistäsi huomaa ettet ole ikinä ollut töissä raksalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivotyö on raskasta, vaikka se olisi sinulle ja koko suvullesi vierasta.

Ja aloituksessa mainituilla esimerkkialoilla ei tarvitse ajatella niinkö?

Kirjoitinko niin? En.

Arvostan kaikkia ammatteja, mutta toimistotyö on usein kiireistä, raskasta ja töitä jatketaan seuraavana päivänä siitä, mihin ne jäivät edellisenä.

Monissa töissä näin ei ole.

Joo ei todellakaan voi jättä, kun ei niotä kulaan tee. Siivoojan on tehtävä tietyt hommat joka päivä, vaikka olisi mikä sotku tahansa. Siinä kohtaa olis mahtavaa, jos voisi hommia jättää seuraavaan päivään, mutta ei ole mahdollista mitenkää. Kuivuneita ripuleita, kun hinkkaa ja liottaa tai oksennusta desifioi, niin samaan aikaan on pystyttävä tekemään nekin hommat mitkä on kulloisenkin päivän hommat. Joku luulee, että ei oo paineita, mutta väärässä on. Kyllä hetkessä tulee palaute, jos on joku nurkka pesemättä tai roskis tursuaa.

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyö on raskasta vain, mikäli siihen sisältyy vastuuta eli on kovemman luokan asiantuntijatyötä tai esimiestyötä. Mikäli yhteisössä on paljon avustavia toimistohommia tekleviä kalkkunoita, raskautta tuovat niiden juttujen kuunteleminen ja niiden tunnetiloissaan seilaaminen. Ei muu. Mitä vähemmän ihmisellä on koulutusta, sitä enemmän sillä on olevinaan erilaisia työhön liittyviä ongelmia, ja muitakin. 

Kyllä palkanlaskijoillakin on kova kiire, omat paineensa, ylitöitä jne. Ovat pääasiassa merkonomeja.

Meidän firman merkonomi tekee kaikki vuokrasopimukset jne.. matkustelee ympäri pohjoismaita ja täällä Suomessa. Oma stressinsä varmasti hänelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei se työ itsessään vaan ne keski-ikäiset naiset siellä töissä! Selkäänpuukotusta, juoruja, norsunvittunaamaa, yliherkkyyttä AIVAN KAIKELLE ja valivalivali

Jaa, minä olen yli 40 vuotta tehnyt toimistotyötä ja viimeiset 15 vuotta on hirvittänyt katsoa osaa nuorista tulokkaista. Oma puhelin on kädessä jatkusvasti, näyttää, että käsi itseohjautuu kiinni puhelimeen. Mistään ei oteta vastuuta ja kaikkeen sanotaan en tiedä, en viitsi, en osaa. Tradenomin koulutuksen käyneille pitää opettaa kädestä pitäen ihan kaikki.

Oma sukupolveni otti työn ohessa käyttöön tietotekniikan, ja voin kertoa että esim. omassa työssäni keino oli yrityksen ja erehdyksen tie. Mutta niin vain opittiin ja nykyään hallitaan ohjelma, kuin ohjelma, kunhan siitä saa jonkinmoisen koulutuksen. Olen koulutukseltani merkonomi, kun opiskelin tietotekniikka tunnettiin nimellä ATK, kauppiksessani ei ollut ainuttakaan tietokonetta.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt nuorena fyysisesti raskaita töitä ja kyllähän ne voi olla pirun raskaita. Siinä on vain se hyvä puoli että työpäivän jälkeen on vain fyysisesti väsynyt, mutta taas asiantuntijatöissä tulee helposti stressiä, joka ei jätä välttämättä rauhaan työpäivän jälkeenkään. Saattaa olla koko illan vielä stressi päällä, vaikka olisi vapaa-aikaakin.

Joten vähän vaikea verrata...

Niin ota vielä huomioon kuinka raskaalta ne fyysisesti raskaat työt tuntuisivat kun olisit tehnyt niitä muutaman kymmenen vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivotyö on raskasta, vaikka se olisi sinulle ja koko suvullesi vierasta.

Ja aloituksessa mainituilla esimerkkialoilla ei tarvitse ajatella niinkö?

Kirjoitinko niin? En.

Arvostan kaikkia ammatteja, mutta toimistotyö on usein kiireistä, raskasta ja töitä jatketaan seuraavana päivänä siitä, mihin ne jäivät edellisenä.

Monissa töissä näin ei ole.

Joo ei todellakaan voi jättä, kun ei niotä kulaan tee. Siivoojan on tehtävä tietyt hommat joka päivä, vaikka olisi mikä sotku tahansa. Siinä kohtaa olis mahtavaa, jos voisi hommia jättää seuraavaan päivään, mutta ei ole mahdollista mitenkää. Kuivuneita ripuleita, kun hinkkaa ja liottaa tai oksennusta desifioi, niin samaan aikaan on pystyttävä tekemään nekin hommat mitkä on kulloisenkin päivän hommat. Joku luulee, että ei oo paineita, mutta väärässä on. Kyllä hetkessä tulee palaute, jos on joku nurkka pesemättä tai roskis tursuaa.

Tottakai tulee. Joka työssä huonot puolensa. Se on silti täysin hoidettavissa oleva asia, johon ei sinänsä tarvitse aivoja. Tiedät, että ripulin ja paskan saa siivottua ja kun se on siivottu niin homma on ohi. Tiedän miten se tehdään.

Olen tehnyt 15 vuotta metallialan tehdastöitä, rakennustöitä ja kuljetusalan töitä, sekä nyt 15 vuotta it-alan toimistotöitä.

Fyysinen työ on tuhannesti helpompaa kuin henkinen työ. Fyysisesti väsynyt pystyy nukkumaan, mutta henkisesti väsyttänyt työ vie kaiken energian jota ei saa nollattua nukkumalla, koska ei pysty nukkumaan.

Vaihtaisin heti takaisin fyysiseen työhön, jos sillä eläisi, mutta valitettavasti em. mainittujen alojen palkat ovat niin kuraa, ettei pysty.

Vierailija kirjoitti:

Teen musiikkia tietokoneella jota toimistohommaksikin voisi luonnehtia kun siinä tietokoneella ollaan ja ajatellaan.

Teen työkseni roudausta ja voimpahan sanoa, että roudaaminen on huomattavasti raskaampaa kuin nappien näppäily ja ajattelu.

No kaikista ei ole fyysiseen työhön.

Tuo sinun tietokoneella musiikin tekeminen on yhtä paljon toimistotyötä kuin sudokujen täyttäminen tietokoneella. Sinulla ei ole mitään käsitystä, millaista toimistotyö voi olla. En minäkään väitä, että työkseen autoa ajava kokee jamanisen samalla tavalla mitä minä, joka istun max puoli tuntia auton ratissa.

Tein opiskeluaikana raskaita siivoustöitä kesäisin. Loppukesällä olin aina todella hyvässä kunnossa eikä työt tulleet koskaan kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Hoitoala

Rakennusala

Palomies

Jne.

Miten joku toimistorotta edes kehtaa valittaa?

Mainitsemasi työt ovat fyysisesti raskaita. Toimistotyö vaatii ajattelua enemmän.

Remonttikohteissa ei läheskään aina tiedä mitä vanhaa purkaessa paljastuu ja hyvin usein tulee odottamattomia ongelmia vastaan, jotka luonnollisesti aiheuttavat aivotyötä, että tiedetään minkälaista fyysistä työtä seuraavaksi tehdään. Laitoin tämän vain siksi, että jotkut kirjoittelevat aivotyö vs ruumiillinen työ. Eikö ymmärrys riitä, että sitä aivotyötä tarvitsee lähes joka työssä? Ja raksalla ovat hyvin usein juurikin insinöörit haukkumisten kohteena, kun eivät olekaan osanneet tehdä aivotöitään oikein.

Tämän toimistotyöläisen päivä on täynnä puhelin-, sähköposti-, firmachatti- ja muita keskeytyksiä ja työssä joutuu hyppimään jatkuvasti asiasta toiseen. Jatkuvien puhelinkeskustelujen ääni kantautuu ovien läpi ja kattorakenteiden kautta työpisteelle jossa pitäisi keskittyä, melu on täysin samaa tasoa kuin avokonttorissa josta on myös kokemusta. "Työn jälkeä" ei oikeastaan näe: kun jostain tehtävästä tulee valmista, se tavallaan häviää kuin silppuriin ajettuna ja edessä on toinen samanlainen, loputtomana ketjuna. Tehdystä tehtävästä ei synny tyydytystä ja ainoa palaute tulee virheistä. Lähimuisti on aivan palasina, lyhyetkin luvut tai sanat pysyvät mielessä max. pari sekuntia.

Ennen tein hommia joissa olin jaloillani 9 h päivässä, välillä jonkinmoisia nostoja tehden. Se karsi kyllä runsaasti vapaa-ajan liikuntaharrastusta mutta nyt tutuksi tulleet korvien välin ongelmat unettomuuksineen eivät juuri vaivanneet. Valitsepa näistä sitten. No, loman loputtua taas hommiin...

Vierailija kirjoitti:

Useat toimistotyöt sisältävät asiakaspalvelua, mikä on ainakin minulle ollut rankinta. En tiedä olenko koskaan ollut väsyneempi kuin silloin kun istuin toimistolla ja tein puhelintyötä koko päivän. Kun pitää yllä koko päivän palveluasennetta ja ratkoo asiakkaiden ongelmia, ei tee mieli mitään muuta kuin päästä kotiin ja romahtaa kotiin omaan hiljaisuuteen... Äänikin väsyi niin ettei jaksanut puhua vapaa-ajalla mitään.

Vaihdoin juuri tuollaisen työn siivoojan työhön. 25 v. riitti. Helpotti, tonnin vähemmän bruttopalkka, ei haittaa. Helppoa, kun saa klo 16:00 vetää roikan seinästä ja aloittaa taas seuraavana aamona.

True

Nämä nykyiset toimistotyöt ovat aina kotona mukana. Pomokin jatkuvasti vaatii asioita, jotka ovat ristiriidassa aikaisempiin vaatimuksiinsa.

Pitäisi varmaan itsekin vaihtaa esim. siivousalan tehtäviin. Sellainen tunne vain, että olen pian siivousalan töissä samassa työpisteessä ja selostan uteliaille ent. työtuttavilleni (tuolla hetkellä nyk. asiakkailleni) miksi vaihdoin alaa näin rankalla käänteellä :-) Tämän mielellään välttäisi joutumatta vaihtamaan asuinpaikkakuntaa.

Mieluisin tilanne olisi toki, että saisin vaikkapa vähemmän palkkaa nykyisestä työstäni ja työni olisi myös puolet vähemmän stressaavaa.