Ei tee enää mieli matkustella koska se aiheuttaa minulle enemmän stressiä kuin rentoutumista, kohtalotovereita?
Olen 39v nainen, ja mieheni kanssa vapaaehtoislapsettomia, joten voimme periaatteessa lähteä reissuun melkein milloin vaan kunhan työkuviot sovitaan.
Olen silti matkustellut lähes koko ikäni, asunut nuorempana ulkomailla, käynyt ulkomailla koulutuksissa ja työmatkoilla, käynyt vapaa-ajan matkoilla monella mantereella. Miehen kanssa ollaan matkusteltu ulkomaille (lentäen) noin kaksi kertaa vuodessa, yli kymmenen vuoden ajan.
Ei ole enää huvittanyt käydä missään yli vuoteen. Syynä se että se koko prosessi suunnitteluineen, pakkailuineen ja toteutuksineen on rasittanut elimistöäni ja olen ollut äärimmäisen stressaantunut ja kärsinyt univaikeuksista viimeisimpien matkojen jälkeen. Maha on reistaillut ennen matkoja, kehossa ollut jännitystiloja jotka lauenneet oksentelemisina jopa ennen lentokentälle lähtemistä, pakkaaminen on tuntunut haastavalta ja pää sekaisin kun ei tiedä mitä pitäisi ottaa, etenkin jos työpäivä ollut takana.
Reissujen jälkeen tuntuu siltä että olen loman tarpeessa.
En stressaa tai pelkää lentoja, mutta kaikkea muuta mitä matka vaatii. Sain lääkäriltä jopa rauhoittavat tätä varten, mutta ne tekevät veltoksi ja väsyneeksi joten en mielelläni käytä.
Vatsarelaksantit ovat auttaneet joskus.
Viimeksi olin niin loppu etten jaksanut lähteä päivittäin hotellihuoneesta muualle kuin alakertaan aamiaiselle ja viereiseen ravintolaan, tai haimme tavaratalon deli-osastolta syötävää hotelliin. Onneksi emme olleet suunnitelleet mitään. Kiersin muutamia vaateliikkeitä, ostin vähän kosmetiikkaa (huomasin kahden viikon päästä Suomessa että olisin saanut samat kosmetiikat samaan hintaan täältäkin).
Miehelleni on ihan sama missä olemme tai missä menemme, häntä ei haittaa. Ymmärtää täysin tilanteeni.
Kohtalotovereita?
Kommentit (51)
Minä saan AINA lentokoneessa korvatulehduksen. Matkan jälkeen sitä sitten ronkitaan, putsataan, lääkitään. Sitten kaikki oli aina kunnossa seuraavaan matkaan asti.
Ehkä parempi etten lennä enkä kuormita maapalloa saasteilla omalta osaltani......?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Olen lapsesta asti ollut temperamentiltani sellainen, että kaikki rutiinista poikkeamiset ahdistaa minua vahvasti. Matka taas on pelkkää rutiinista poikkeamista alusta loppuun, eli minulle silkkaa stressiä ja ahdistusta. Viinaa juomalla olen siitä selvinnyt kun on pakko matkustaa, mutta ei tulisi mieleenkään mennä matkalle "huvikseen", vain jos töistä on pakko.
Onko useinkin töistä pakko, vai onko ne työmatkat harventuneet viimeaikoina??
Yleensä pari-kolme kertaa vuodessa on pakko osallistua johonkin ulkomailla pidettävään työhön liittyvään konferenssiin tai muuhun tilaisuuteen. Syyskuussa San Franciscoon, ahdistaa jo valmiiksi :(
En ole matkustellut kovin paljoa, jonkin verran kuitenkin, mutta nykyään tuntuu, että olen aivan uupunut jos pitää kotoa lähteä pidemmäksi aikaa pois.
Nytkin tehtiin lyhyt reissu Viroon, ja sen jälkeen tulin vanhempieni luo, enkä ole jaksanut tehdä muuta kuin levätä kolme päivää. Olen aivan poikki! Raskasta olla edes täällä vanhemmilla ja ajatella että pitäisi tavata joitain vanhoja kavereita.
Matkustamisen paras osuus on se kun pääse takaisin kotiin. Se on helpottava ja ihana tunne, kun kodin ovi aukeaa ja pääsee pitkästä aikaa omaan sänkyyn. Ja olen vasta 30-vuotias.
Matkustelu on yliarvostettua. Parasta rentoutumista on pyrkiä tekemään arjesta rentoa ja vähän stressaavaa, niin ei tule tarvetta lähteä reissuun. Itse arvostan enemmän lomaa/viikonloppua mukavassa kylpylässä, jossa voi kokeilla erilaisia hoitoja. Seuraavana aikomus on mennä turvekylpylään ihan vaan kokeilumielessä.
Minua pelottaa buukata matka ja olla lähdössä ulkomaanmatkalle. Sillä on jokin huono karma ja jotain pahaa tapahtuu! :o
Päivää ennen, kun olin lähdössä siskoni kanssa lomalle Espanjaan niin isä kuoli tapaturmassa.
Päivää ennen, kun olin lähdössä avomieheni kanssa Kreikkaan niin eno, joka oli ollut minulle kuin toinen isä muutaman vuoden ajan oman isäni kuoleman jälkeen, kuoli agressiiviseen syöpään viikon sisään siitä kun se oli havaittu.
Kahta päivää ennen, kun olin lähdössä avomieheni kanssa Kreikkaan eli uusi yritys samaan paikkaan kuin edellisvuonna, toinen eno kuoli (eri) syöpään jonka oli salannut kaikilta! Äitinikin oli huonossa kunnossa joten täytyi jäädä kotiin ja huolehtia hänen kanssaan hautajaisjärjestelyistä.
Viikkoa ennen kuin olin lähdössä avomieheni kanssa Italiaan, niin sain kuulla että joudunkin leikkaukseen ja 3-4 päiväksi sairaalaan juuri tuolla viikolla. Kaikki meni hyvin, mutta jäi harmittamaan tuonkin matkan peruutus.
Pääsin sentään seuraavana vuonna Espanjaan saakka, mutta heti tokana päivänä joku ajoi minun päälle skootterilla ja minulta murtui ranne ja nilkka.
Voiko kellään oikeasti olla tällainen "tuuri" matkojen kanssa?
Parempi kai vaan pysyä kotona :(
Kyllä mä huomaan aina töissä että työkaverit hehkuttaa matkojaan monta viikkoa etukäteen, kertovat tulevista suunnitelmistaan siellä päivä päivältä, hyvä ettei tunti tunnilta. Sitten kauhealla kiireellä ja henkihieverissä töistä kentälle ja yrittävät miettiä tuliko pakattua kaikki tarpeellinen ja passit sun muut. Kun palaavat takaisin töihin viikon päästä niin ollaan kireämpänä kuin koskaan, ei olla saatu nukuttua kunnolla lennon takia kun se tuli myöhään sunnuntai-iltana ja maanantai-aamuna jo takaisin töihin. Valittavat että oli niin kiire aikataulu lomapaikassa ettei ehtinytkään käydä joka paikassa ja nähdä joka paikkaa, eikä jaksanut tehdä ostoksia kun kuuma, mutta parin päivän valittamisen jälkeen suunnittelevat jo seuraavaa täsmälleen samanlaista lomaa.
Kamalaa pakkopullaa tuommoinen, vain sen takia että saa kerättyä matkakohteita ja maita kuin sulkia hattuun.
Minun tuttujen tekemien matkojen päämääränä on nykyään se, että pitää päästä jonnekin josta saa hyvät kuvat someen. Face ja IG pääosassa, sitten niitä kuvia muokkaillaan ja yritetään tehdä vaikutusta muihin notkumalla kalliin hotellin edessä tai baarissa vaikka itse olisivat jossain kaupungin syrjällä huonommassa hotellissa, otetaan kuvia ökyautoista sen näköisenä kuin ne olisivat olleet heidän vuokra-autojaan siellä vähintään, levitellään merkkilaukkuja uima-altaiden reunalle ja asetellaan siihen drinkkejä ja muuta sälää.
Kolme-nelikymppiset perheelliset vieläpä harrastaa tätä lavastamista ja somehehkutusta!
Pitäisiköhän vihdoin alkaa "konmarittaa" ystäväpiiriä?
Minulle kävi niin että matka lähestyi, aloin oksennella joka päivä kerran pari 5 päivän ajan kun vatsaa väänsi ja käänsi, jännitti niin että huimasi, näin monta yötä painajaisia lentokenttäterrroristeista. Kahta päivää ennen lähtöä oli pakko perua kaikki koska olin fyysisesti huonossa vedossa, onneksi olin valinnut sellaiset lento- ja hotellivaihtoehdot ettei niistä tullut minulle mitään ylimääräisiä kuluja! Pelkään vaan että tuollainen iskee uudestaan jos suunnittelen jotain. Olin kärsinyt työuupumuksesta puolta vuotta aiemmin ja kuvittelin että matka saisi ajatukseni muualle.
Miksi ihmeessä sun pitäisi matkustaa jos ei kerran tee mieli? Tuo on oma valintasi, kaikesta päätellen teet ilmeisesti asioita vääristä syistä. Jos pointti ei ole rentoutuminen, miksi ylipäätään tunnet painetta matkustella? Sosiaalisen hyväksynnän takiako? Ja jos pointti kerran olisi rentoutua matkustelemalla mutta todellisuudessa se stressaa enemmän kuin rentouttaa, eikö ole aika havahtua vaihtamaan tapaa? Rentoutua voi ihan kotonakin, juuri sillä tyylillä mikä itselle sopii. Olen itsekin kokenut painostusta matkusteluun (mikä on muuten aivan naurettavaa, mutta ihan todellinen ilmiö nykymaailmassa) mutta en jaksa enää pätkääkään välittää siitä mitä ihmiset minulta odottavat. Mitä sitten, jos joku ei ymmärrä minun tapojani nauttia ja olla? Mitä sitten, jos joku muu saa samat kiksit matkustelusta kuin minä jostain aivan muusta? Mitä sitten, jos joku muu ei ymmärrä tai hyväksy? Älä elä muiden mieliksi, muita varten. Mieti mistä ihan ITSE nautit ja mistä sinulle tulee hyvä olo, ja elä sen mukaan. Nyt ei kuulosta siltä, että välttelisit stressiä vaan että kärsit vapaaehtoisesti stressistä jotta saisit kokemuksen siitä että kuulut joukkoon ja olet "normaali" kun matkustat. Sanoit että työhösi kuuluu matkustelu ja se ahdistaa sinua, kai ymmärrät kuitenkin että työsikin on oma valintasi? Nykymaailmassa "pitäisi" joo olla kiitollinen siitä että ylipäätään on työpaikka, mutta onko se oikeasti sen ahdistuksen arvoista? Sellaisia töitäkin kun on, joissa ei tarvitse matkustaa ikinä... Sinulla on vapaus tehdä elämästäsi juuri itsesi näköistä, täysin omilla ehdoillasi. Miksi yrittää vakuuttaa ketään muuta. Tsemppiä.
Erja-annikki kirjoitti:
Olen jo jonkun aikaa ajatellut että matkustaminen on aivan yliarvostettua. Esim. viikonloppu tai pitkä viikonloppu: Ensin lasketaan matkatavaramääriä, tungetaan nesteitä ja kosmetiikkaa pikkupakkauksiin. Sitten pitää mennä asemalle, notkua 2-3 kertaa eri jonoissa, lento sinänsä ei ole mikään ilonaihe, perille päästyä pirullinen matka esim hotelliin.... ja kaikki lentoasemat ja kaupungit ovat oikeastaan samanlaisia. Jään suosiolla kotiin nykyisin, tai käyn lähialueilla autolla tai junalla, pienellä vaivalla.
Mitä nesteitä ja kosmetiikkaa sinä tunget pieniin purkkeihin? Miksi? Mikset valitse hotellia, joka tarjoaa sinulle laadukkaat sampoot, hoitoaineet ja vartalovoiteet? Pienet kasvovoiteet kannattaa ostaa lentokentältä matkalle lähtiessä, todella vaivatonta. Asemalle menoa ei tietenkään voi välttää, mutta jonottamisen voi. Osta lippu jolla pääset erilliseen lähtöselvitykseen, ja ehkä loungeen odottamaan lentoasi. Siellä on kiva odotella jotain hyvää syöden ja vaikka lehtiä selaille. Vessat on vapaita ja siistejä. Koneessa voit istua economya väljemmissä tiloissa, jos maksat hieman extraa. Kentältä otat taksin hotelliin, tai ehkä hotellista on lähetetty kuljettaja hakemaan seuruettasi? Tämä on ihan nykyaikaa eikä mitään erityistä luksusmatkailua. Kannattaa myös valita hotellista executive-huone, se takaa usein suuremman huoneen, paremman näköalan ja tietenkin pääsyn loungeen.
Asiat voi tehdä toisinkin, enkä minä ainakaan suostu matkustelun takia stressaamaan. Matkustelu on minun henkireikäni elämässä, ja varauksia tehdessäni teen kaikki valinnat mukavuus edellä. Ei ole mikään pakko valita sitä 05.40. lentoa koska kone lähtee myös 11.15.
Matkusta harvemmin ja paremmilla mausteilla? Lento bisneksessä, all inclusive jossain luxuskohteessa?
Itse en tykkää "säätämisestä" eli siitä, että kentällä arvotaan tuliko kaikki mukaan tai voiko ottaa lasin viiniä kun se maksaa 20e tai otetaanko taksi kun se on kallis. Kun pakkaa munaan passin ja luottokortin niin pääsee pitkälle hyvinkin helposti.
Ja sitten jos ei tykkää matkustamisesta niin joku harrastus mistä saa sisältöä elämään? Liikunta, joku extreme laji? Opiskelu, kesämökin osto ja sen remontointi? Suomi on hyvä paikka asua ja elää, ei kaikkien tarvi matkustaa.
jotain muuta sisältöä kirjoitti:
Matkusta harvemmin ja paremmilla mausteilla? Lento bisneksessä, all inclusive jossain luxuskohteessa?
Itse en tykkää "säätämisestä" eli siitä, että kentällä arvotaan tuliko kaikki mukaan tai voiko ottaa lasin viiniä kun se maksaa 20e tai otetaanko taksi kun se on kallis. Kun pakkaa munaan passin ja luottokortin niin pääsee pitkälle hyvinkin helposti.
Ja sitten jos ei tykkää matkustamisesta niin joku harrastus mistä saa sisältöä elämään? Liikunta, joku extreme laji? Opiskelu, kesämökin osto ja sen remontointi? Suomi on hyvä paikka asua ja elää, ei kaikkien tarvi matkustaa.
Ei ole siitä kiinni. Ollaan otettu paremmat lentoluokat, hotellit aina 4-5 tähteä vapaa-ajanmatkoilla, joskus jos on ollut mahdollisuus niin otettu jopa omat villa:t joissa 24 h huonepalvelu ja joissa omat uima- ja porealtaat, tai hääsviitit jos on ollut mahdollisuus upgreidata parempaan hotellille saavuttaessa. Ollaan vuokrattu purjeveneitä tai pikaveneitä. Meillä kun on perheessä vain kahden henkilön edestä maksettavaa matkoilla niin on pystynyt panostamaan parempaan kuin ei tarvitse ajatella muita.
Silti tuntuu että kaikki on nähty ja matkustus tai ajatus siitä nyt vaan tökkii ja aiheuttaa stressiä.
-ap-
Minä stressaan vaihtolentoja! Kamala pelko siitä ehtiikö seuraavalle lennolle ja tuleeko matkatavarat samaan koneeseen. Sitten kotiin päin sama stressi taas. Päätin ettei enää ja sen takia matkustan vain kohteisiin jonne pääsee suoraan lentämällä, ja maksan oikein mielelläni sellaisista lentolipuista enemmän.
Kuulostaa, että AP:lla on jotain muuta vaivaa, jos matkustaminen aiheuttaa tuollaisia ongelmia.
Mulla ei oo samaa ongelmaa. Yleensä tykkään rutiineista mutta kaikki matkat, niin työ- kuin huvikin, tuntuvat ihan aina yhtä kivoilta ja rikkovat ihanasti normielämää. Kun tulen yhdeltä reissulta kotiin niin rupean jo seuraavaa miettimään.
Parhaimmillaan olen reissannut yli 100 päivää vuodesta, nykyään ehkä puolet tuosta.
Ulkomaan lentomatkailu tuottaa järkyttävät määrät hiilidioksidia aiheuttaen ilmaston lämpenemistä.
KORVATKAA seuraava huvittelulentomatkanne lähilomalla!
Kiitos.
Olen tunnontarkka ja liian suunnitelmallinen. Reissuun voi lähteä kunhan on matkavakuutus, lentolippu ja rahaa. Katsoo sitten paikan päällä mitä haluaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että AP:lla on jotain muuta vaivaa, jos matkustaminen aiheuttaa tuollaisia ongelmia.
Joku aiemmin kiva asia voi jossain vaiheessa muuttua stressaavaksi ja rasittavaksi, ei kai se yhtään sen kummempaa ole? Voihan sitä viettää lomat Suomessa muutaman vuoden ja saada jostain uuden kipinän lähteä johonkin.
Mulla meni aina maha sekaisin matkoilla lämpimämpiin kohteisiin. Siksi tympäännyin.
Kun juo normaalia enemmän vettä niin noin kolmantena päivänä maha menee ripulille, eikä johdu vieraasta bakteerikannasta koska aloitan maitohappobakteerit ja precosat jo ennen matkaa. Lääkäri kyllä vahvisti tuon että kun vedenjuonti lisääntyy yllättäen sääolomuutoksenkin takia, niin vatsalla kestää hetki tottua.
Ei. Minulla korkeakoulututkinnot kolmesta maasta joista yksi on Suomi, olen matkustanut eri mantereilla paitsi Australiassa päin, suurin osa Euroopan suurkaupungeista nähty paitsi ehkei itäisen Euroopan kaupunkeja yhtä paljon. Kanarialla en ole muuten koskaan käynyt enkä tiedä haluanko mennä. Jenkkejä olen kiertänyt ihan tarpeeksi. Olen ollut jonkin aikaa töissä Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa.
-ap-