Olen Louhisaaren kartanossa. Kierros alkaa neljältä. Oletteko te käyneet museoissa kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä, että nuo varakkaat aateliset asuivat noin kaukana kaikista kaupungeista.

Mutta kun maaomaisuuksista oli kyse, niin pakkohan se oli. Ideana, että oli tarpeeksi niitä viljelysmaita.

Silloin kun Louhisaari on perustettu, ei Suomessa ollut kuin yksi mainittava "kaupunki", ja jos katsot karttaa niin ei se nyt niin kaukana ole ollut.

Visit Naantali järjestää lokakuussa kummituskierroksia Louhisaareen. Olen menossa, viime vuonna jäin ilman paikkaa.

Kiitos tästä aloituksesta! Eksyin tutkimaan ja lukemaan ensin kartanon historiaa, suunnittelemaan jo reissua sinne. Sitten tutkin Mannerheimin suvun jäseniä, lopulta olen jo kirjastosta hakemassa kartanon muistiinpanoista koottua kirjaa Louhisaaren linnan talousreseptit :D

Louhisaari kiinnostaa minuakin. Monissa linnoissa olen käynyt, ja ovat kyllä mielenkiintoisia. Museoissa tykkään käydä, etenkin entisajan asumista esittelevissä. Heinolan kivaltarin talo on ihana. Ja Tamminiemi tosi mielenkiintoinen myös.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä opas sanoi, että se yksi kartanonherran pikkukoppiin teljetty vaimo kummitteli sitten siellä yläkerrassa ja se mies alimmassa kerroksessa.

Mies siis telkesi vaimonsa pikkukoppiin silloin, kun mies lähti matkalle, ettei vaimo tapaisi miesvieraita. Sitten se kuulemma joskus unohtui sinne. (Epäuskottavaa minusta, kun tottahan palvelijat sen huudot olisivat kuulleet, kun siinä heti vieressä oli palvelusväen tila.

Mutta eihän kuollut oikeasti kummittelee, vaan ne on muita pahoja henkiä.

Palvelijoita oli ankarasti kielletty päästämästä sitä vaimoa ulos sieltä kopperosta, saattoi olla että vaimo oli peräti  kahlittu sinne jotenkin ja ovikin niin lukittu ulkoapäin, ettei sinne päässyt kun ei kellään ollut avainta.  Jotain kautta kai sinne pystyi viemään ruokaa.  Se kopin ovihan oli jossain katonrajassa vielä.  Jostain kuulin sellaistakin, että joku vaimoparka olisi peräti osittain muurattu kiinni seinään, en muista oliko se juuri Louhisaaressa, mutta siellä oli tosiaan joku erittäin ilkeäluontoinen isäntä ollut joskus tai ehkä useampikin.  Luulisin, että kuului Flemingien sukuun, ei Mannerheimeihin.

Eikä tätä pidä sitten sekoittaa siihen Olavinlinnan taruun, missä neito pantiin tyrmään ja ovi muurattiin kiinni.  Se on vain tarua ja ihan erilainen juttukin, keksitty siis.

Olen käynyt Louhisaaressa monta kertaa ja kerran sieltä lähtiessä näimme siinä pitkällä tammikujalla omituisen näköisen eläimen, joka katosi samantien, kun meni edestämme tien yli.  Se oli iso ja musta ja tosiaan hävisi kokonaan näkyvistä, jäimme katsomaan sinne pellon laitaan että missä se menee, mutta eipä näkynyt missään.