Äidin uusi, varattu miesystävä
Mitä mieltä olette tästä: Äiti on suhteessa varatun miehen kanssa. Miehellä on 3 lasta ja vaimo. Parisuhde vaimon kanssa on kuulemma "olematon" mutta silti perheen kanssa käydään lomilla. Suhdetta on jatkunut kohta 2 vuotta, mutta mies ei tee mitään. Pyytää vain lisää aikaa. Miten nuoren pitäisi sitten tähän reagoida? Onko äidiltä oikein vaatia 100% hyväksyntää lapsiltaan tähän suhteeseen? Itse en ole mitenkään sujut asian kanssa (siis sen kanssa, että mies on pelkuri ukko joka ei uskalla erota vaimostaan). Äiti vain roikkuu miehessä, ja lapset jäävät taka-alalle,vaikka toisin väitetään. Asiasta on tapeltu monta kertaa, ja aina äiti suuttuu, sillä mielestään minulla on liian jyrkkä mielipide.
Entä olenko liian ankara siinä, jos en tykkää siitä, että varattu mies käy meidän talossa (ei usein, mutta silti) se yököttää.
Auttakaa ja kertokaa miulle mitä mieltä oletta.
Kommentit (38)
Aikuisten asiat eivät kuuluu lapsille. Aikuisten on hyvä kuitenkin muistaa ettei sekaa lapsiaan epämääräsiin suhteisiinsa. Lapset tulisi pitää erossa niistä ja mieluiten täysin tietämättöminä eli ei tuoda kotiin leikkimään perhettä tai parisuhdetta tällaisia sulhasia.
Tiedetään usietakin tapauksia, missä naimisissa olevalla miehellä oli/on "varjoperhe" eli perhe perustettu myös muualle (yhteisine lapsineen) vihityn vaimon kanssa perustetun ohella. Varjo
perheen nainen on "pitänyt kunnia-asiana ettei ole koskaan vaatinut mieheltä mitään" ei siis edes isyyden tunnustamista ja mies on silti vuosikymmeniä käynyt riiamassa naista tämän kotona.
Lapsille sanottu tyyliin vaikkapa pesispelissä missä sattunut myös ne tunnustuetut lapset pelaamaan että "tuossa on muuten sun velipuolet, mytta hyshys".
Mutta kuka tässäkään heittää ensimmäisen kiven? Ja ketä kohti?
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten asiat eivät kuuluu lapsille. Aikuisten on hyvä kuitenkin muistaa ettei sekaa lapsiaan epämääräsiin suhteisiinsa. Lapset tulisi pitää erossa niistä ja mieluiten täysin tietämättöminä eli ei tuoda kotiin leikkimään perhettä tai parisuhdetta tällaisia sulhasia.
Tiedetään usietakin tapauksia, missä naimisissa olevalla miehellä oli/on "varjoperhe" eli perhe perustettu myös muualle (yhteisine lapsineen) vihityn vaimon kanssa perustetun ohella. Varjo
perheen nainen on "pitänyt kunnia-asiana ettei ole koskaan vaatinut mieheltä mitään" ei siis edes isyyden tunnustamista ja mies on silti vuosikymmeniä käynyt riiamassa naista tämän kotona.
Lapsille sanottu tyyliin vaikkapa pesispelissä missä sattunut myös ne tunnustuetut lapset pelaamaan että "tuossa on muuten sun velipuolet, mytta hyshys".
Mutta kuka tässäkään heittää ensimmäisen kiven? Ja ketä kohti?
Lapsille opetettu jo pienestä että "Iskää" ei saa tervehtiä mikäli satutaan samaan kauppaan tai paikkaan ykkösperheen kanssa. Tervettä?
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitsee lisää aikaa? Kuinka vanhoja lapset ovat? Onko vaimo tietoinen sivusuhteesta?
Lisää aikaa "eron" ottamiseen, lapset on 11-16 v ja vaimo on varmaan tietoinen, on ainakin kysynyt ja mies on ollut vain hiljaa
Ei tuossa nykyään lasten tunteet merkkaa kun aletaan tekemään niitä havaintoja parisuhteista.
Minkä ikäinen olet? Asutko vielä kotona? Kai se on äitisi asia, että mitä tekee ja kenen kanssa. Jos oot mielipiteesi tilanteesta kertonut, et muuta asialle oikein voi.
Siis onko kyseessä sinun äitisi? Eli mietin onko tämä ko äiti minkä ikäinen/minkäikäisiä lapsia hänellä on?
Olen erittäin pahoillani äitisi käytöksestä. J
okainen aikuinen ihminen voi harrastaa haluamallaan (ja tietenkin turvallisella) tavalla seksiä, mutta lasten elämän vahingoittaminen on alkeellista.
Itse olen seurustellut joskus varatun miehen kanssa ja kyllä siinä lapsetkin ilmaisivat tyytymättömyytensä tilanteeseen. Loppujen lopuksi erosin miehestä ja jatkoin yksin.
Nykyinen parisuhdekumppanini tulee toimeen lasten kanssa ja on vapaa, joten oli viisas ratkaisu lopettaa suhde varattuun ja roikkuminen tyhjissä lupauksissa.
Äitisi valehtelee itselleen ja kuvittelee tilanteen ratkeavan vielä hyvin, mutta samalla tietää kyllä totuudenkin. Anna hänelle aikaa ja toivottavasti hän viimein ymmärtää, ettei tuo ole muuta kuin itsensä kiusaamista.
Nolaa se ukko jotenkin julkisesti.
Outo muija tuo sun äites.Jos ei vapaata saa olis ilman.Luuleekse että toi ukko ei hälle tekis samaa .
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Asutko vielä kotona? Kai se on äitisi asia, että mitä tekee ja kenen kanssa. Jos oot mielipiteesi tilanteesta kertonut, et muuta asialle oikein voi.
15v oon ja asun kotona
Vierailija kirjoitti:
Siis onko kyseessä sinun äitisi? Eli mietin onko tämä ko äiti minkä ikäinen/minkäikäisiä lapsia hänellä on?
Mun äiti on kyseessä ja keski-ikäinen nainen on hän
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa nykyään lasten tunteet merkkaa kun aletaan tekemään niitä havaintoja parisuhteista.
Sanotaan, että lapset menee parisuhteen edelle mutta sitten kun ilmaisen mielipiteeni, äiti suuttuu ja mököttää. Sanoo että menkää isällenne sitten asumaan jos minä en kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen seurustellut joskus varatun miehen kanssa ja kyllä siinä lapsetkin ilmaisivat tyytymättömyytensä tilanteeseen. Loppujen lopuksi erosin miehestä ja jatkoin yksin.
Nykyinen parisuhdekumppanini tulee toimeen lasten kanssa ja on vapaa, joten oli viisas ratkaisu lopettaa suhde varattuun ja roikkuminen tyhjissä lupauksissa.
Äitisi valehtelee itselleen ja kuvittelee tilanteen ratkeavan vielä hyvin, mutta samalla tietää kyllä totuudenkin. Anna hänelle aikaa ja toivottavasti hän viimein ymmärtää, ettei tuo ole muuta kuin itsensä kiusaamista.
Äiti on kaunis nainen, ja saisi paljon paremman miehen. Ja vielä vapaan. Mutta kun on korvia myöten rakastunut niin tuntuu että ei se sitä ukkoa jätä. Tätä jankkausta on kestäny jo 1,5 vuotta. Olenko liian hätäinen ja kuinka paljon aikaa on tarpeeksi? Pitääkö minun nyt vain antaa äidin olla eikä puuttua parisuhteeseen mitenkään? Entä kun mies tulee sisälle taloon ja tiedän että siellä sen lapset ja vaimo kotona istuu tietämättöminä? Kannattaako mun enää puhua äitille omista tunteista ja kertoa mielipidettäni ollenkaan? (Kuulostaa että v*ttuilen sulle, mutta en 😂) Kertokaa joku mulle miten kestän tätä...
Porvoossa taas sattuu ja tapahtuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen seurustellut joskus varatun miehen kanssa ja kyllä siinä lapsetkin ilmaisivat tyytymättömyytensä tilanteeseen. Loppujen lopuksi erosin miehestä ja jatkoin yksin.
Nykyinen parisuhdekumppanini tulee toimeen lasten kanssa ja on vapaa, joten oli viisas ratkaisu lopettaa suhde varattuun ja roikkuminen tyhjissä lupauksissa.
Äitisi valehtelee itselleen ja kuvittelee tilanteen ratkeavan vielä hyvin, mutta samalla tietää kyllä totuudenkin. Anna hänelle aikaa ja toivottavasti hän viimein ymmärtää, ettei tuo ole muuta kuin itsensä kiusaamista.
Äiti on kaunis nainen, ja saisi paljon paremman miehen. Ja vielä vapaan. Mutta kun on korvia myöten rakastunut niin tuntuu että ei se sitä ukkoa jätä. Tätä jankkausta on kestäny jo 1,5 vuotta. Olenko liian hätäinen ja kuinka paljon aikaa on tarpeeksi? Pitääkö minun nyt vain antaa äidin olla eikä puuttua parisuhteeseen mitenkään? Entä kun mies tulee sisälle taloon ja tiedän että siellä sen lapset ja vaimo kotona istuu tietämättöminä? Kannattaako mun enää puhua äitille omista tunteista ja kertoa mielipidettäni ollenkaan? (Kuulostaa että v*ttuilen sulle, mutta en 😂) Kertokaa joku mulle miten kestän tätä...
Käyttäydy kypsästi, äläkä puutu äitisi parisuhteeseen. Miksi ihmeessä asia sinua niin vaivaa, vaikka näet miestä vain harvoin?
Ajattele sitäkin, että, jos äitisi seurustelisi vapaan miehen kanssa, hän voisi vaikka muuttaa teille. Et varmaan tykkäisi uudesta isäpuolesta talossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen seurustellut joskus varatun miehen kanssa ja kyllä siinä lapsetkin ilmaisivat tyytymättömyytensä tilanteeseen. Loppujen lopuksi erosin miehestä ja jatkoin yksin.
Nykyinen parisuhdekumppanini tulee toimeen lasten kanssa ja on vapaa, joten oli viisas ratkaisu lopettaa suhde varattuun ja roikkuminen tyhjissä lupauksissa.
Äitisi valehtelee itselleen ja kuvittelee tilanteen ratkeavan vielä hyvin, mutta samalla tietää kyllä totuudenkin. Anna hänelle aikaa ja toivottavasti hän viimein ymmärtää, ettei tuo ole muuta kuin itsensä kiusaamista.
Äiti on kaunis nainen, ja saisi paljon paremman miehen. Ja vielä vapaan. Mutta kun on korvia myöten rakastunut niin tuntuu että ei se sitä ukkoa jätä. Tätä jankkausta on kestäny jo 1,5 vuotta. Olenko liian hätäinen ja kuinka paljon aikaa on tarpeeksi? Pitääkö minun nyt vain antaa äidin olla eikä puuttua parisuhteeseen mitenkään? Entä kun mies tulee sisälle taloon ja tiedän että siellä sen lapset ja vaimo kotona istuu tietämättöminä? Kannattaako mun enää puhua äitille omista tunteista ja kertoa mielipidettäni ollenkaan? (Kuulostaa että v*ttuilen sulle, mutta en 😂) Kertokaa joku mulle miten kestän tätä...
Sano oma mielipiteesi - sano äidillesi esim. niin, että tämä ansaitsee paremman miehen - vapaan miehen.
JA ON MORAALISESTI VÄÄRIN TAPAILLA VARATTUA.
On väärin tuon miehen perhettä kohtaan - ja sinuakin kohtaan, koska vesittää käsitykset parisuhde-elämästä ja ihmisten luotettavuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen seurustellut joskus varatun miehen kanssa ja kyllä siinä lapsetkin ilmaisivat tyytymättömyytensä tilanteeseen. Loppujen lopuksi erosin miehestä ja jatkoin yksin.
Nykyinen parisuhdekumppanini tulee toimeen lasten kanssa ja on vapaa, joten oli viisas ratkaisu lopettaa suhde varattuun ja roikkuminen tyhjissä lupauksissa.
Äitisi valehtelee itselleen ja kuvittelee tilanteen ratkeavan vielä hyvin, mutta samalla tietää kyllä totuudenkin. Anna hänelle aikaa ja toivottavasti hän viimein ymmärtää, ettei tuo ole muuta kuin itsensä kiusaamista.
Äiti on kaunis nainen, ja saisi paljon paremman miehen. Ja vielä vapaan. Mutta kun on korvia myöten rakastunut niin tuntuu että ei se sitä ukkoa jätä. Tätä jankkausta on kestäny jo 1,5 vuotta. Olenko liian hätäinen ja kuinka paljon aikaa on tarpeeksi? Pitääkö minun nyt vain antaa äidin olla eikä puuttua parisuhteeseen mitenkään? Entä kun mies tulee sisälle taloon ja tiedän että siellä sen lapset ja vaimo kotona istuu tietämättöminä? Kannattaako mun enää puhua äitille omista tunteista ja kertoa mielipidettäni ollenkaan? (Kuulostaa että v*ttuilen sulle, mutta en 😂) Kertokaa joku mulle miten kestän tätä...
Käyttäydy kypsästi, äläkä puutu äitisi parisuhteeseen. Miksi ihmeessä asia sinua niin vaivaa, vaikka näet miestä vain harvoin?
Ajattele sitäkin, että, jos äitisi seurustelisi vapaan miehen kanssa, hän voisi vaikka muuttaa teille. Et varmaan tykkäisi uudesta isäpuolesta talossa?
Miten ihmeessä asiaa vaivaa? Anteeksi kuinka? Eräänä kauniina päivänä saattaa käydä niin kuin yläasteella koulukaverilleni että "Minttu" marssi "Sallan" luo pää punasena kiljuen "voit sä ihan oikeesti kertoo sun hutsuäidilles että jättää meijän isin rauhaan nyt kun äiskäkin on syöpiksellä!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten asiat eivät kuuluu lapsille. Aikuisten on hyvä kuitenkin muistaa ettei sekaa lapsiaan epämääräsiin suhteisiinsa. Lapset tulisi pitää erossa niistä ja mieluiten täysin tietämättöminä eli ei tuoda kotiin leikkimään perhettä tai parisuhdetta tällaisia sulhasia.
Tiedetään usietakin tapauksia, missä naimisissa olevalla miehellä oli/on "varjoperhe" eli perhe perustettu myös muualle (yhteisine lapsineen) vihityn vaimon kanssa perustetun ohella. Varjo
perheen nainen on "pitänyt kunnia-asiana ettei ole koskaan vaatinut mieheltä mitään" ei siis edes isyyden tunnustamista ja mies on silti vuosikymmeniä käynyt riiamassa naista tämän kotona.
Lapsille sanottu tyyliin vaikkapa pesispelissä missä sattunut myös ne tunnustuetut lapset pelaamaan että "tuossa on muuten sun velipuolet, mytta hyshys".
Mutta kuka tässäkään heittää ensimmäisen kiven? Ja ketä kohti?
Lapsille opetettu jo pienestä että "Iskää" ei saa tervehtiä mikäli satutaan samaan kauppaan tai paikkaan ykkösperheen kanssa. Tervettä?
Mikä ihmeen iskä tuo on? Salapano, jota ei tarvitsisi tutustuttaa panon toisen osapuolen lapsiin ollenkaan.
Mihin tarvitsee lisää aikaa? Kuinka vanhoja lapset ovat? Onko vaimo tietoinen sivusuhteesta?