Miten jotkut pysyvät niin nuorekkaina vielä neli/viisikymppisinä?

Aurinkovoiteet on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Pessimisti ei pety, mutta ei myöskään houkuttele ketään, eikä näytä hyvältä.

Ei nuorekkuus ole sama asia kuin hyvältä näyttäminen. Voihan lapsetkin olla vähemmän kauniita, happamia ja vihaisia, muttei heitä yleensä sen takia ikäistään vanhempina pidetä. 

Minä olen ollut aina pessimisti, enkä hymyile juuri koskaan, rumaksikin on haukuttu, mutta kun ei ryppyjä ei ole ole, niin ainakinensisilmäyksellä näytän nuoremmalta kuin sellainen, jolla niitä on paljon.

Onnellisuus ja seksi.

Nuorekas ei ole Sami Hedberg, tänään 40v. Esim veljeni joka on 50, näyttää paljon nuoremmalta kuin Sami.

Sooloseksi.

Minun edesmennyt isäni näytti aina 15 vuotta nuoremmalta. Liki 80 v häntä luulitiin 60+-vuotiaaksi.

Suurin syy oli utelias elämänasenne. Hänellä oli loppuun asti utelias, hyväntahtoinen ja avoin katse.

Voiko itseään enää pelastaa: olen 53, ja ulkonäkö on todella romahtanut parin viime vuoden aikana raskaan elämäntilanteen ja siitä seuranneiden huonompien elämäntapojen takia. Jos nyt alan liikkua enemmän, syön terveellisesti ja vältän alkoa, voinko saada entistä ulkonäköä takaisin?

Hyvä geenit, terveellinen ruoka, riittävä uni, liikunta, ei alkoholia eikä tupakkaa. Positiivinen elämänasenne 😍

40- vuotiaana näitä kysyvä on AUTTAMATTA myähässä.

Silloin kun muut paahtoi autingossa vuonna 1997 niin viisaat istui varjoissa ja suojasi ihoaan vaattein.

Vierailija kirjoitti:

Geenit. Valitettavasti et voi asiaan juurikaan vaikuttaa.

Tupakointi vanhentaa ihmistä ihan reippaasti. Tupakoiva 60 v. työkaveri luuli minua 35-40 v. tyttäriensä ikäiseksi. Olin tuossa vaiheessa itse 50 v.

Minä olen kohta 60 ja näytän alle 50 vuotiaalta ja olen mies.

En ole koskaan tupakoinut, harrastan kuntourheilua, syön terveellisesti. Ei ole ylipainoa mutta en ole riisitautisenkaan näköinen. En tee ruumiillista työtä vaan olen toimistohommissa.  Hyvät geenit, muuta syytä en noiden lisäksi keksi.

Jutellaanko lisää tästä aiheesta? Kesä tulee ja ihmiset lähtevät koloistaan liikkeelle enemmän.

Minä olen 50+ ja tunnen siis paljon tämän ikäisiä. Yhteistä näile nuorekkaille on

- geenit nyt tärkeimpänä

- liikunta

- itsestään huolehtiminen, säännöllinen kampaaja ja kosmetologi

- kotona kaikken maailman ultraäänet tms laitteet, joilla hoitava viikottain ihoa, plus hyvät aineet

- tyylitietoisuus

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vähän päälle nelikymppinen, ja minua kyllä paljon enemmän kiinnostaisi, miten pidetään tuki- ja liikuntaelimet kunnossa seuraavat 10 vuotta. Niin moni hoikkakin on romuna. Samoin olisi kiva, jos tietäisi kaikki keinot, miten geneettistä alttiutta syövälle voisi pienentää.

Liikunta, liikunta, liikunta. Sillä äitini on pysynyt krempattomana. Lähes joka päivä hyötyliikkuen työpaikalle (yht. 20-40 km). Lääkärikin ihasteli luiden tiheyttä ja nivelien liikkuvuutta. Eikä ole mikään perus toimistopirkko, vaan tekee fyysistä työtä-ikää yli 60 lasissa.

Ja geneettisestä alttiudesta sanottava sen päälle, että jos mulla olisi rintasyöpäriski, niin poistaisin rinnat. Muuten kiinnittäisin terveisiin elämäntapoihin huomiota ja kävisin säännöllisesti tutkimuksissa.

Eivät lihota itteesä , liikkuvat aina..

Ei se nyt ihmeitä vaadi.

Kasvot on suojattava a i n a auringolta. Kunnon suojavoidetta naamaan keväthangilta lähtien, jos ei muuten voi aurinkoa välttää. Meikkivoide myös antaa suojaa säteilyltä.

Geenit, auringonvalon välttäminen, pysy hoikkana ja lisäksi hanki lihasta, ei suuria painonvaihteluita->iho löystyy. Liikunta. liian sokerin, suolan, rasvan välttäminen. utelias ja myönteinen elämänasenne. Hoidetut hampaat, ei puuttuvia hampaita tai tummentumia. Keskivartalolihavuuden välttäminen

Eikö viulistinaiset ole yleensä aika kauniita ja heillä on rypytön iho ?

Arvaus : vatinut kovaa treeniä joka "kutittaa" aivoja. Paljon suojassa auringolta.

Kyllä ne geenit tuntuu olevan 90% ja elintavat loput 10.

Geeneihin ei voi itse vaikuttaa, mutta kaikkeen muuhun voi.

Toinen on asenne, jos alat harmitella mennyttä nuoruutta ja elämän ohi menemistä, niin se alkaa vaikuttaa myös tekemiseen ja olemiseen. Kaikilla ON elämässä myös vaikeita aikoja ja vastoinkäymisiä, mutta niihin ei voi jäädä jatkuvasti vellomaan.  Nelikymppisellä on kuitenkin VASTA elämänsä puolivälissä. Jos asennoituu elämään menetettynä mahdollisuutena, eikä mikään enää kiinnosta ja innosta, niin kyllä se näkyy ulos päin, että on jo vähintään toinen jalka haudassa.