Ala-asteelta yliopistoon asti jatkuva ehdoton pakkoruotsi, koska "on hienoa käydä pieni keskustelu kaupan kassalla ruotsiksi"

Oma mielipiteeni on, että Suomessa opetettaisiin kotimaisia kieliä (ruotsi, saame, venäjä, romani ja viro sekä viittomakieltä). Tämän opiskelu aloitettaisiin jo ala-asteelta 1 h/vko niin, että samalla opiskellaan näiden vähemmistöjen historiaa, kulttuuria, tapoja jne. Ala-asteen aikana opeteltaisiin numerot ja yksinkertaisia lauseita preesensissä esim. kahvila- ja kauppakeskusteluja ja harrastussanastoa, värit yms. Kaikista kielistä siis opiskeltaisiin nämä perusteet. Yläasteella pitäisi valita, mitä kotimaista kieltä jatkaa edelleen 1h/vko. Jokaisessa kunnassa pitää olla järjestetty tämä jollakin tavalla niin, että jokainen pystyy opiskelemaan valitsemaansa kieltä yläasteella ja lukiossa. Tämä kielen opiskelu olisi samalla loistavaa suvaitsevaisuuskasvatusta ja muiden kulttuurien ja tapojen kohtaamista. Pääpaino pitäisi nimenomaan olla siinä,miten selvitä, kun kohtaa tällaisen kielen puhujan.

Tämän lisäksi opiskeltaisiin englantia ja vapaaehtoista kieltä niin kuin nytkin.

Tehdään kokeilu.

Seuraavaan 20 vuoteen ei opeteta ruotsia kuin vapaaehtoisille kansanopistoissa. Katsotaan kuinka käy. Ja kaikki virastot ja koulut suomenkielisiksi.

Jos se on niin suosittua kuin väitetään, sen suosiohan saattaa jopa tuosta kasvaa.

Vaikka ruotsin kieli pakollisena oppiaineena on jotenkin perusteeton asia, niin toisaalta olisi tosi kurja, jos suomalaiset eivät tulevaisuudessa osaisi ruotsia. Ja kyllä kouluruotsi pysyy päässä. Itse olen siitä jonkinlainen esimerkki. Lukiostakin on jo vuosikymmeniä, mutta yhä pystyn lukemaan sujuvasti ruotsinkielisiä kirjoja ja myös puhetta ymmärrän. Oma puhe on kankeaa, mutta varmaan nopeasti sujuvoituisi.

Onkohan mitään eroa asenteissa ruotsia kohtaan siinä, mistä päin Suomea ihminen on kotoisin? Itse tulen Pohjanmaalta rannikon tuntumasta. Ruotsia puhuvia asuu suhteellisen pienen matkan päässä, vaikka syntymäkuntani on suomenkielinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.

Ne pisterajat säätyvät edelleenkin jokaisessa oppilaitoksessa ihan samalla tavalla, kenellekään ei anneta mitään etniseen kieliryhmään perustuvaa erityisetua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.

Ne pisterajat säätyvät edelleenkin jokaisessa oppilaitoksessa ihan samalla tavalla, kenellekään ei anneta mitään etniseen kieliryhmään perustuvaa erityisetua.

Huoh. Ongelman varsinainen syy on se, että ruotsinkielisille on liikaa opiskelupaikkoja näillä halutuimmilla/rahakkaimmilla aloilla (lääkis/oikis/kauppis) suhteessa väestöosuuteensa. Tämän vuoksi ne pisterajat jäävät alhaisiksi. Eli nimenomaan ruotsinkielisillä on etninen etu tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.

Ne pisterajat säätyvät edelleenkin jokaisessa oppilaitoksessa ihan samalla tavalla, kenellekään ei anneta mitään etniseen kieliryhmään perustuvaa erityisetua.

Huoh. Ongelman varsinainen syy on se, että ruotsinkielisille on liikaa opiskelupaikkoja näillä halutuimmilla/rahakkaimmilla aloilla (lääkis/oikis/kauppis) suhteessa väestöosuuteensa. Tämän vuoksi ne pisterajat jäävät alhaisiksi. Eli nimenomaan ruotsinkielisillä on etninen etu tässä.

Huoh. Niitä opiskelupaikkoja ei ole etnisesti rajattu, ja kiitos ruotsinopetuksen ruotsinkielisillä ei ole niihin mitään etua.

Ja suomenkielisiä yliopistoja on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, ja niissä on linjoja joihin ei ruotsinkielistä opetusta edes järjestetä, mikä antaisi edun suomenkielisille ellei ruotsinkielisille opetettaisi suomea.

Reilu peli molempiin suuntiin. 

Miksi ihmeessä te täällä valitatte pakkoruotsista? Ei se siten poistu. Se poistuu seuraavissa Eduskuntavaaleissa, kun otatte selvää ehdokkaanne kannasta tähän asiaan ja ÄÄNESTÄTTE OIKEIN. Ehdokkaisiin voi ottaa sähköpostitse yhteyttä ja kysyä, mitä ovat valituksi tultuaan valmiita asian eteen tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä te täällä valitatte pakkoruotsista? Ei se siten poistu. Se poistuu seuraavissa Eduskuntavaaleissa, kun otatte selvää ehdokkaanne kannasta tähän asiaan ja ÄÄNESTÄTTE OIKEIN. Ehdokkaisiin voi ottaa sähköpostitse yhteyttä ja kysyä, mitä ovat valituksi tultuaan valmiita asian eteen tekemään.

Eipä ole poistunut vaikka olen äänestänyt ns. oikein jo monissa vaaleissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä te täällä valitatte pakkoruotsista? Ei se siten poistu. Se poistuu seuraavissa Eduskuntavaaleissa, kun otatte selvää ehdokkaanne kannasta tähän asiaan ja ÄÄNESTÄTTE OIKEIN. Ehdokkaisiin voi ottaa sähköpostitse yhteyttä ja kysyä, mitä ovat valituksi tultuaan valmiita asian eteen tekemään.

Eipä ole poistunut vaikka olen äänestänyt ns. oikein jo monissa vaaleissa.

Kiitos sinulle! Kun meitä on tarpeeksi suuri joukko, tilanne muuttuu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.

Ne pisterajat säätyvät edelleenkin jokaisessa oppilaitoksessa ihan samalla tavalla, kenellekään ei anneta mitään etniseen kieliryhmään perustuvaa erityisetua.

Huoh. Ongelman varsinainen syy on se, että ruotsinkielisille on liikaa opiskelupaikkoja näillä halutuimmilla/rahakkaimmilla aloilla (lääkis/oikis/kauppis) suhteessa väestöosuuteensa. Tämän vuoksi ne pisterajat jäävät alhaisiksi. Eli nimenomaan ruotsinkielisillä on etninen etu tässä.

No miksi luovutatte sen edun heille? Hakekaa niille linjoille niin pisterajat nousevat! Ei se kielikoe mikään ylipääsemätön este ole.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin. Asia on kuitenkin yhteiskuntajärjestyksemme ja kansainvälisesti sitovien sopimusten takia yksinomaan ja ainoastaan ahvenanmaalaisten oma asia.

Toinen tärkeä asia on, ja se on suora seuraus edellisestä, että koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

Kolmas tärkeä asia on, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina. 

Kun pidetään mielessä yllä oleva voidaan miettiä seuraavaksi, mikä on kouluopetuksen tehtävä ylipäätään. Siis. Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito.

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

se on voivoi jos ei sitä ruotsia valitsisi koulussa; nyt asun ranskassa vaikka koulussa opiskelin saksaa eikä kyllä haittaa yhtään miten silloin meni. ja jos toi on sun perustelu niin se vain tarkottaisi että jos ruotsista tehdään valinnainen niin sillonhan se joku joka osaa sitä ruotsia saa etulyöntiaseman? mitä pahaa siinä sitten on? Jos osaat suomen lisäksi toista kieltä jota tarvitset työssäsi saat bonuksen, ei siinä mitään muuta tarvita. jos joku ahvenanmaa joka "kuuluu" suomelle ja joilla on valinnainen suomi jota eivät opettele niin mitä pahaa siinä on että menevät jonnekin muualle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.

Ne pisterajat säätyvät edelleenkin jokaisessa oppilaitoksessa ihan samalla tavalla, kenellekään ei anneta mitään etniseen kieliryhmään perustuvaa erityisetua.

Huoh. Ongelman varsinainen syy on se, että ruotsinkielisille on liikaa opiskelupaikkoja näillä halutuimmilla/rahakkaimmilla aloilla (lääkis/oikis/kauppis) suhteessa väestöosuuteensa. Tämän vuoksi ne pisterajat jäävät alhaisiksi. Eli nimenomaan ruotsinkielisillä on etninen etu tässä.

Huoh. Niitä opiskelupaikkoja ei ole etnisesti rajattu, ja kiitos ruotsinopetuksen ruotsinkielisillä ei ole niihin mitään etua.

Ja suomenkielisiä yliopistoja on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, ja niissä on linjoja joihin ei ruotsinkielistä opetusta edes järjestetä, mikä antaisi edun suomenkielisille ellei ruotsinkielisille opetettaisi suomea.

Reilu peli molempiin suuntiin. 

Niin, kyllä ne nyt vaan tosiallisesti suosivat ruotsinkielisiä, vaikka miten yrität asiaa pyöritellä.

Ja kas kummaa, ihan sattumalta alemmat pisterajat on rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.

Ne pisterajat säätyvät edelleenkin jokaisessa oppilaitoksessa ihan samalla tavalla, kenellekään ei anneta mitään etniseen kieliryhmään perustuvaa erityisetua.

Huoh. Ongelman varsinainen syy on se, että ruotsinkielisille on liikaa opiskelupaikkoja näillä halutuimmilla/rahakkaimmilla aloilla (lääkis/oikis/kauppis) suhteessa väestöosuuteensa. Tämän vuoksi ne pisterajat jäävät alhaisiksi. Eli nimenomaan ruotsinkielisillä on etninen etu tässä.

Huoh. Niitä opiskelupaikkoja ei ole etnisesti rajattu, ja kiitos ruotsinopetuksen ruotsinkielisillä ei ole niihin mitään etua.

Ja suomenkielisiä yliopistoja on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, ja niissä on linjoja joihin ei ruotsinkielistä opetusta edes järjestetä, mikä antaisi edun suomenkielisille ellei ruotsinkielisille opetettaisi suomea.

Reilu peli molempiin suuntiin. 

Niin, kyllä ne nyt vaan tosiallisesti suosivat ruotsinkielisiä, vaikka miten yrität asiaa pyöritellä.

Ja kas kummaa, ihan sattumalta alemmat pisterajat on rahakkaimmilla ja halutuimmilla aloilla...

Eivät ne voi haluttuja aloja olla, jos sinne ei haluta hakea ja pisterajat jäävät siksi alhaisiksi. Jos ne olisivat haluttuja, niille haettaisiin halukkaasti ja pisteraja nousisi sen mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin. Asia on kuitenkin yhteiskuntajärjestyksemme ja kansainvälisesti sitovien sopimusten takia yksinomaan ja ainoastaan ahvenanmaalaisten oma asia.

Toinen tärkeä asia on, ja se on suora seuraus edellisestä, että koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

Kolmas tärkeä asia on, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina. 

Kun pidetään mielessä yllä oleva voidaan miettiä seuraavaksi, mikä on kouluopetuksen tehtävä ylipäätään. Siis. Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito.

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

Haluaisin hakea työpaikkaa, johon vaaditaan saamen kielen taitoa. Miksi minua ei ole koulutettu tätä tilanetta varten, mutta ruotsia on? Miksi saamelaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin ruotsinkielisillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin. Asia on kuitenkin yhteiskuntajärjestyksemme ja kansainvälisesti sitovien sopimusten takia yksinomaan ja ainoastaan ahvenanmaalaisten oma asia.

Toinen tärkeä asia on, ja se on suora seuraus edellisestä, että koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

Kolmas tärkeä asia on, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina. 

Kun pidetään mielessä yllä oleva voidaan miettiä seuraavaksi, mikä on kouluopetuksen tehtävä ylipäätään. Siis. Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito.

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

Haluaisin hakea työpaikkaa, johon vaaditaan saamen kielen taitoa. Miksi minua ei ole koulutettu tätä tilanetta varten, mutta ruotsia on? Miksi saamelaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin ruotsinkielisillä?

Niin, miksi et tahdo yhtäläisiä oikeuksia saamenkielisille kuin suomen- ja ruotsinkielisille?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä te täällä valitatte pakkoruotsista? Ei se siten poistu. Se poistuu seuraavissa Eduskuntavaaleissa, kun otatte selvää ehdokkaanne kannasta tähän asiaan ja ÄÄNESTÄTTE OIKEIN. Ehdokkaisiin voi ottaa sähköpostitse yhteyttä ja kysyä, mitä ovat valituksi tultuaan valmiita asian eteen tekemään.

Ehdokkaan mielipide ei riitä, vaan pitää kysyä, mitä mieltä hänen johtajansa on asiasta.

Vierailija kirjoitti:

"Onko kukaan ikinä kuullut pakkomatikasta?"

Joo on, aina kun joku kritisoi pakkoruotsikeskustelua. Mutta eipä ole yksikään pakkomatikasta puhuja esittänyt vaihtoehtoisia laskentajärjestelmiä koulumatematiikalle, jotka olisivat maailmalla enemmän käytettyjä ja siksi hyödyllisempiä.

Matematiikka on universaali konsepti, ruotsinkieli eiole:)

menkääs ruotsiloverit sinne ruotsii vängertää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin. Asia on kuitenkin yhteiskuntajärjestyksemme ja kansainvälisesti sitovien sopimusten takia yksinomaan ja ainoastaan ahvenanmaalaisten oma asia.

Toinen tärkeä asia on, ja se on suora seuraus edellisestä, että koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

Kolmas tärkeä asia on, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina. 

Kun pidetään mielessä yllä oleva voidaan miettiä seuraavaksi, mikä on kouluopetuksen tehtävä ylipäätään. Siis. Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito.

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

Haluaisin hakea työpaikkaa, johon vaaditaan saamen kielen taitoa. Miksi minua ei ole koulutettu tätä tilanetta varten, mutta ruotsia on? Miksi saamelaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin ruotsinkielisillä?

Niin, miksi et tahdo yhtäläisiä oikeuksia saamenkielisille kuin suomen- ja ruotsinkielisille?

No huhhuh xD Ihan oikeestikko vetäsit tämän kyssärin? Suomi kuuluu Suomalaisille, suomenruotsi on väkisin väännetty alistamistahtoinen hanke, tuollaset syöpäläiset pitäisi poistaa välittömästi syömästä resursseja! Jos kaksikielisyys on "rikkaus" niin miksi Ruotsissa eiole pakko Suomea? kusette omaan nilkkaanne ja ihmettelette että mikä haisee...

Monellako tässä keskustelussa on oppivelvollisuuden suorittaminen vielä kesken? Kommenttien tasosta kun ei oikein useimmissa tapauksissa voi päätellä onko kirjoittaja lapsi vai täysi-ikäinen, jolle oikeastaan tämä kouluruotsi ei ole enää ajankohtainen.

Suomi ja ruotsi kuuluvat opetusohjelmassa kotimaisiin kieliin. Molemmilla on tässä suhteessa perustuslaillinen asema. Jos ruotsin kieli tai suomen kieli tehdään vapaaehtoiseksi voidaan valitun kotimaisen kielen tuntimäärää nostaa vastaavasti. Monissa muissa maissahan kielenopetukseen kuuluu myös kielen kulttuurin, taiteiden, kirjallisuuden, runouden, keskustelutaidon ym. opetusta. Tämä on erittäin tärkeää pienille kielille kuten suomi tsi ruotsi niiden säilymisen ja elinvoimaisuuden kannalta.