Ala-asteelta yliopistoon asti jatkuva ehdoton pakkoruotsi, koska "on hienoa käydä pieni keskustelu kaupan kassalla ruotsiksi"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut tuota miettimään että ehkä tuosta on sellaista odottamatonta hyötyä turvallisuudelle, että Suomi linkittyy kielen perusteella enemmän länteen kuin itään. Venäjähän on mielellään hämärtänyt noita rajoja ja kun venäjän kielellä alkaa pärjäämään liian hyvin jossain, rajaa siirretään ”vapaaehtoisesti”. Ruotsinkieli kallistaa Suomea enemmän länteen. Vaikka totta on, ettei siitä monelle käytännöntasolla ole suurta hyötyä.

Paavo Lipponenko se siellä?

Mihin suuntaan espanja, saksa, ranska tai kiina Suomea kääntää? Tai se, että sen toisen pakollisen kielen saisi ylipäätään valita itse sen sijaan, että se olisi lukittu ruotsiin?

Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Espanjaa, kiinaa ja muita ulkomaan kieliä voi opiskella peruskoulun jälkeen. Peruskoulu ei ole mikään bisnesammattikoulu.

Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaisemman päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.

Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi algebraa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita. Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.

Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo tuolla kommenttiosiossa joku taas levittää valheita siitä pakkoruotsittomuuskokeilusta:

"Nythän oli tarjolla historiallinen kokeilu, jossa ruotsin olisi voinut vaihtaa toiseen kieleen. Mutta kappas vaan - kiinnostusta ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan ja kokeilu kuivui kasaan. Nekin kaupungit, jotka tuohon ilmoittautuivat, vetäytyivät pois yksi toisensa jälkeen, kun oli kartoitettu oppilaiden vähäiseksi osoittautunut kiinnostus."

Kiinnostusta olisi ollut, mutta kokeilun ehdot tehtiin tarkoituksella sellaisiksi (mitään takeita pakkoruotsittomuudesta seuraavilla kouluasteilla ei annettu), että paatuneinkaan pakkoruotsin vastustaja ei halunnut lastaan laittaa sellaiseen epämääräiseen kokeiluun mukaan. Tämän esim. Kimmo Sasi (kok) myönsi suoraan: opetusministeri (kok) sabotoi tahallaan RKP:n vaatimuksesta tämän kokeilun, vaikka sen toteuttaminen oli hallitusohjelmassakin luvattu.

Toisaalta, jos tuo väite pitää paikkansa, että kiinnostusta riittää ruotsin opiskeluun, niin eihän sen tarvitsisi olla pakollista, joten taas yksi peruste poistaa sen pakollisuus

Lapsen tahto vain sattuu yleensä olemaan äidin taskussa. Ajatus, että voisit valita koulussa opeteltavat kielesi nykyisellä aikuisen järjelläsi, tarpeellasi ja elämänkokemuksellasi, on valitettavasti teoreettinen ajatus. Joko opeteltavasi kielet valitsee eduskunta, tai sitten vanhemmat. Lapsen vaikutusvalta asiaan on jokseenkin olematon, varsinkin kun keskimääräisen lapsen asenne kouluun on, että se pitäisi kokonaisuudessaan lopettaa tarpeettomana. Lapsen saa aina ylipuhuttua miten pölvästien ainevalintojen kannalle hyvänsä, koska lapsilla ei ole kykyä omalla elämänkokemuksellaan arvioida, mitä heidän tarvitsee oppia.

Jostain syystä kukaan ei ole kokenut tätä ongelmaksi, kun on kyse A2/B2-kielten valinnoista, muiden valinnaisten aineiden valinnoista, pitkän/lyhyen matematiikan valinnoista jne.

Miksi tämä suunnaton ongelma syntyy vain silloin, kun kyseessä olisi pakkoruotsin tilalle valittava vaihtoehtoinen kieli?

Maailmassa on vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä, joten jos turhimmasta päästä aletaan karsia, suomi tippuu ensiksi.

Kotimaasi kielten osaaminen ei kuormita nuppiasi, mutta typerä vihakirjoittelu surkastuttaa ne.

Onko yhtään asiallista perustetta ruotsin poistamiselle? Ei ole.

Ja koska ns. "pakkoruotsin" poistajat ovat se porukka, joka vaatii muutoksia, todistustaakka on heillä. Ns. "pakkoruotsille" ei todellakaan tarvitse hakea syitä, koska laillisessa järjestyksessä demokraattisesti hyväksytty status quo on määritelmällisesti hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut tuota miettimään että ehkä tuosta on sellaista odottamatonta hyötyä turvallisuudelle, että Suomi linkittyy kielen perusteella enemmän länteen kuin itään. Venäjähän on mielellään hämärtänyt noita rajoja ja kun venäjän kielellä alkaa pärjäämään liian hyvin jossain, rajaa siirretään ”vapaaehtoisesti”. Ruotsinkieli kallistaa Suomea enemmän länteen. Vaikka totta on, ettei siitä monelle käytännöntasolla ole suurta hyötyä.

Paavo Lipponenko se siellä?

Mihin suuntaan espanja, saksa, ranska tai kiina Suomea kääntää? Tai se, että sen toisen pakollisen kielen saisi ylipäätään valita itse sen sijaan, että se olisi lukittu ruotsiin?

Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Espanjaa, kiinaa ja muita ulkomaan kieliä voi opiskella peruskoulun jälkeen. Peruskoulu ei ole mikään bisnesammattikoulu.

Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaisemman päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.

Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi algebraa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita. Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.

Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...

Pienen tarpeettoman ja alkuperältään täysin vieraan vähemmistökielen osaaminen ei ole missään määrin kansalaisvalmius.

Suomessa ei käytännössä edes ole aidosti kaksikielisiä alueita kuin pienellä alueella rannikolla. Esim. pääkaupunkiseudun kaksikielisyys on täysin keinotekoista. Ruotsinkielisten määrät ovat muutamia prosentteja. Muita kieliä puhutaan enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on vähemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä, joten jos turhimmasta päästä aletaan karsia, suomi tippuu ensiksi.

Kotimaasi kielten osaaminen ei kuormita nuppiasi, mutta typerä vihakirjoittelu surkastuttaa ne.

- Ruotsissa ja Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, vaikka suomenkielisten osuus väeöstä on sama kuin ruotsinkielisten osuus suomalaisista

- Osaatko kolmea saamen kieltä? Jos et, miksi et osaa kotimaasi kieliä? On nuppisi surkastunut?

Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin. Asia on kuitenkin yhteiskuntajärjestyksemme ja kansainvälisesti sitovien sopimusten takia yksinomaan ja ainoastaan ahvenanmaalaisten oma asia.

Toinen tärkeä asia on, ja se on suora seuraus edellisestä, että koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

Kolmas tärkeä asia on, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina. 

Kun pidetään mielessä yllä oleva voidaan miettiä seuraavaksi, mikä on kouluopetuksen tehtävä ylipäätään. Siis. Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito.

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

Olin juuri ruotsissa: missään en tarvinnut ruotsin kieltä -kaikki puhuivat englantia.

M-tulijoiden vuoksi lapseni menee ruotsalaiseen kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin. Asia on kuitenkin yhteiskuntajärjestyksemme ja kansainvälisesti sitovien sopimusten takia yksinomaan ja ainoastaan ahvenanmaalaisten oma asia.

Toinen tärkeä asia on, ja se on suora seuraus edellisestä, että koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

Kolmas tärkeä asia on, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina. 

Kun pidetään mielessä yllä oleva voidaan miettiä seuraavaksi, mikä on kouluopetuksen tehtävä ylipäätään. Siis. Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito.

Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

Hei, näiden samojen RKP:n puoluetoimistossa laadittujen löpinöiden copypasteaminen ei ole mitään keskustelua.

Ruotsin kieli on ruotsalaissiirtolaisten mukanana rannikoille tunkeutunut vieras kieli, jonka osaamiseen suomalaisilla ei tule olla minkäänlaista velvoitetta. Tulijat omaksukoot suomen kielen tai palatkoot esi-isiensä maille Ruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kieli on ruotsalaissiirtolaisten mukanana rannikoille tunkeutunut vieras kieli, jonka osaamiseen suomalaisilla ei tule olla minkäänlaista velvoitetta. Tulijat omaksukoot suomen kielen tai palatkoot esi-isiensä maille Ruotsiin.

Paitsi että se on tasavertainen kotimainen kansalliskieli ja jokaisella suomalaisella on velvoite sen opiskeluun. Omaksu sinäkin tämä totuus tai muuta yksikieliseen ihannemaahasi Ruotsiin.

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kieli on ruotsalaissiirtolaisten mukanana rannikoille tunkeutunut vieras kieli, jonka osaamiseen suomalaisilla ei tule olla minkäänlaista velvoitetta. Tulijat omaksukoot suomen kielen tai palatkoot esi-isiensä maille Ruotsiin.

Paitsi että se on tasavertainen kotimainen kansalliskieli ja jokaisella suomalaisella on velvoite sen opiskeluun. Omaksu sinäkin tämä totuus tai muuta yksikieliseen ihannemaahasi Ruotsiin.

Niin, vain siksi, että ruotsalaiset pääsivät painostamaan perustuslain laadinnan aikaan. Alkuperäisissä perustuslakiluonnoksissa oli vain yksi kieli: suomi.

Fakta on se, että ruotsi on alkuperältään vieras kieli ja sen nimittäminen "kotimaiseksi" on aivan absurdia. Kotimaisia kieliä ovat suomen ja saamen kielet.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut tuota miettimään että ehkä tuosta on sellaista odottamatonta hyötyä turvallisuudelle, että Suomi linkittyy kielen perusteella enemmän länteen kuin itään. Venäjähän on mielellään hämärtänyt noita rajoja ja kun venäjän kielellä alkaa pärjäämään liian hyvin jossain, rajaa siirretään ”vapaaehtoisesti”. Ruotsinkieli kallistaa Suomea enemmän länteen. Vaikka totta on, ettei siitä monelle käytännöntasolla ole suurta hyötyä.

Paavo Lipponenko se siellä?

Mihin suuntaan espanja, saksa, ranska tai kiina Suomea kääntää? Tai se, että sen toisen pakollisen kielen saisi ylipäätään valita itse sen sijaan, että se olisi lukittu ruotsiin?

Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Espanjaa, kiinaa ja muita ulkomaan kieliä voi opiskella peruskoulun jälkeen. Peruskoulu ei ole mikään bisnesammattikoulu.

Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaisemman päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.

Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi algebraa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita. Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.

Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...

Kohta ollaan tilanteessa, että suomen jälkeen yleisin Suomessa puhuttu kieli on venäjä. Näillä perusteilla on ensi arvoisen tärkeää kouluttaa lapsia kohtaamaan suurin kielivähemmistömme venäjänkieliset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kieli on ruotsalaissiirtolaisten mukanana rannikoille tunkeutunut vieras kieli, jonka osaamiseen suomalaisilla ei tule olla minkäänlaista velvoitetta. Tulijat omaksukoot suomen kielen tai palatkoot esi-isiensä maille Ruotsiin.

Paitsi että se on tasavertainen kotimainen kansalliskieli ja jokaisella suomalaisella on velvoite sen opiskeluun. Omaksu sinäkin tämä totuus tai muuta yksikieliseen ihannemaahasi Ruotsiin.

Niin, vain siksi, että ruotsalaiset pääsivät painostamaan perustuslain laadinnan aikaan. Alkuperäisissä perustuslakiluonnoksissa oli vain yksi kieli: suomi.

Fakta on se, että ruotsi on alkuperältään vieras kieli ja sen nimittäminen "kotimaiseksi" on aivan absurdia. Kotimaisia kieliä ovat suomen ja saamen kielet.

Suomessa ei ole voimassa alkuperäinen perustuslakiluonnos. Koeta nyt vain elää tämän faktan kanssa.

Pakkoruotsittajat unohtavat, että Suomi on tasaveroinen jäsen EU:ssa. Saksa ja ranska ym. ovat siis myös tavallaan kotimaisia kieliä. Suomi ei siis enää ole mikään Ruotsin siirtomaa, vaan yksi maa muiden EU-maiden joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kieli on ruotsalaissiirtolaisten mukanana rannikoille tunkeutunut vieras kieli, jonka osaamiseen suomalaisilla ei tule olla minkäänlaista velvoitetta. Tulijat omaksukoot suomen kielen tai palatkoot esi-isiensä maille Ruotsiin.

Paitsi että se on tasavertainen kotimainen kansalliskieli ja jokaisella suomalaisella on velvoite sen opiskeluun. Omaksu sinäkin tämä totuus tai muuta yksikieliseen ihannemaahasi Ruotsiin.

Niin, vain siksi, että ruotsalaiset pääsivät painostamaan perustuslain laadinnan aikaan. Alkuperäisissä perustuslakiluonnoksissa oli vain yksi kieli: suomi.

Fakta on se, että ruotsi on alkuperältään vieras kieli ja sen nimittäminen "kotimaiseksi" on aivan absurdia. Kotimaisia kieliä ovat suomen ja saamen kielet.

Suomessa ei ole voimassa alkuperäinen perustuslakiluonnos. Koeta nyt vain elää tämän faktan kanssa.

Sinun mielestäsi Etelä-Afrikan apartheid oli ihan ok eikä sitä olisi saanut kritisoida, koska sehän oli täysin lain mukaista toimintaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä oli lapsellinen ja huonosti perusteltu mielipide. Pakkoruotsiahan opiskellaan enemmän niiden bruttokansantuote-juttujen ja vastaavien vuoksi, ei jotta voisi sanoa kaupan kassalla kiitos ja hei. Jokainen voi kaupasta ostaa tuotteita vaihtamatta sanaakaan, eikä kassan tarvitse olla kielitaitoinen. Valtion ja kunnan virkoihin taas ruotsin kielin taito on monesti edellytys. 

Mutta vain paperilla. Ruotsin tarve on käytännössä olematon viroissa. Ja niissä harvoissa tehtävissä, joissa ruotsia oikeasti tarvitaan, on suomenruotsalainen...

Suomenruotsalaisten kannattaisikin vaatia pakkoruotsin poistamista.

Tämän jälkeen omille lapsille löytyy parempia koulutuspaikkoja ja työpaikoissa on etu olla kaksikielinen. Esim. Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle pääsee alemmilla pisteillä kuin suomenkieliselle linjalle. Tai koska kunnan on pakko tarjota palveluja ruotsinkielellä, pitää palkata ruotsinkielinen. Löytyykö pakkoruotsin poistamisen jälkeen enää samaa määrä hakijoita työpaikkaan?

Pakkoruotsin poistamisen jälkeen ruotsinkielisten alemmet pisterajat pitää poistaa. Tällä hetkellä virallisen tulkinnan mukaan ne eivät syrji suomenkielisiä, koska jokaisella on pakkoruotsi ja jokainen voi periaatteessa hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Pakkoruotsin poistamisen myötä myös ruotsinkielisten alemmat pisterajat pitää poistaa... Tämä ei suinkaan ole vähäisin syy, miksi ruotsinkieliset vastustavat pakkoruotsin poistamista.