Jos ei 27 ikävuoteen mennessä ole seurustellut niin miten todennäköistä on ettei koskaan tule seurustelemaankaan?

Vierailija kirjoitti:

Luulen että tämä on yleisempää mitä luullaan miehillä.

Miesten on tosi vaikea saada ketään siedettävän tasoista naista, ok-tason naisista on järjetön kilpailu jossa voittaa vain parhaimman näköiset ja ne joilla on eniten statusta ja rahaa.

Kannattaisi  varmaan vähän miettiä, onko se "siedettävä taso" millään lailla realistinen.

Vajaa puolet aikuisista on ylipainoisia =>jos naisen pitää olla hoikka, karsit yli 50% kandidaateista

Vapaita naisia on kaikissa ikäluokissa, vanhemmilla on kuitenkin vähemmän kysyntää => jos naisen pitää välttämättä olla 18-25v tai sinua nuorempi, sinua kiinnostavia naisia on ehkä noin 10% vapaista naispuolisista ihmisistä

Suurin osa naisista ei ole erityisen kauniita => taas jäljelle jääneistä karsiutui ainakin puolet.

Sitten jos sinulla on jotain "kriteerejä" koulutuksen, harrastusten, lemmikkien, arvojen tms. suhteen, niin lopulta tilanne on se että koko maasta voisit ehkä löytää yhden naisen jonka voisit harkita kelpuuttavasi.  Mutta oletetaan että sinulla on ihan mielettömän hyvä tuuri ja törmäät häneen jossain. Kuinka todennäköistä on, että hän on kiinnostunut juuri sinun seurastasi? Vai ajatteletko että tottakai hänen pitäisi huolia sinut koska sinä olet armollisesti kelpuuttanut juuri hänet?

Itselläni on suvussa mies, joka oli sinkku nelikymppiseksi asti. Avioitui sen jälkeen ja avioliitto vaikutti erittäin onnelliselta.

Miehellä oli läheiset suhteet myös vaimonsa poikiin. Mies kuoli alle 60-vuotiaana sairauteen. Haudalla olivat myös nuo pojat, ja tuntui, että hänellä oli tavallaan jälkikasvuakin, vaikka biolapsia ei ollut.  Samoin kummilapset olivat hänelle läheisiä.

(Myös sinkkuaikana mies oli melko lapsirakas, oli mukava kun hän tuli meilläkin käymään ja leikki minun ja sisarusteni kanssa, kun olimme lapsia.)

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nykyaika on kohtuuton kaikkine vaatimuksineen ainakin ihmissuhteissa. Mutta silti ihmettelen näitä juttuja miten lehdistäkin saanut lukea ettei aikuiset ihmiset ole koskaan seurustelleet. 27-vuotiaana olin naimisissa ja kaksi lasta.

N40

Nyt varmaan saat hämmästyksestä sydänkohtauksen, kun kerron että olen lähes 40-vuotias, enkä ole koskaan edes suudellut, saati sitten seurustellut.

Kyllä se mies voi tossa vaiheessa heittää pyyhkeen kehään ja koittaa yrittää elää elämää ilman ja unohtaa ne omat lapset. Käytännössä tossa ei jää kun nettideitit ja tinder jälelle ja se on karu paikka. Todennäköisyys löytää sieltä ketään on pienempi kuin löytää mollista työpaikka jollekkin harvinaiselle alalle johon ei ole koulutusta tai saati kokemusta. Itse olin 6v noilla sivustoilla kunnes luovutin, treffeille pääseminen vaati lujasti töitä eikä niistäkään harvemmin toisille menty. Läheisyyttä voi koittaa ettiä sihteeriopiston sivulta, mutta se tosin maksaa, mutta on sekin parempi vaihtoehto kuin tuhlata aikaansa vuosi tolkulla noilla sivustoilla puhumalla aina samoista asioista uuden ihmisen kanssa.

Itse aloin seurustelemaan ensimmäistä kertaa 28-vuotiaana. Aiemmin minulla oli ollut vain joitakin lyhyitä tapailuja ja irtosuhteita. Olen myös kuullut joistakin ihmisistä, jotka ovat alkaneet seurustelemaan ensimmäistä kertaa neli- tai viisikymppisinä. Joten toivoa on!