Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä haluat kuulua uskonnolliseen yhteisöön?
25.07.2018 |
En ymmärrä mitenkä ihmiset haluavat kuulua tuollaisiin joissa annetaan tiukat ohjeet ja säännöt kuinka tätä elämää tulee elää. Selittäisittekö tontulle?
Kommentit (16)
Ihminen on yksinkertainen olento ja sille on helpointa, jos saannot ja normit annetaan valmiiksi ja niita noudatetaan - ei tarvitse itse ajatella mitaan. Monet vain tyytyvat lapsesta saakka tuputettuun "totuuteen" mitaan kyseenalaistamatta. Siina se...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset kuuluvat yleensä niihin lapsesta saakka. Harvinaista on, että joku liittyisi noihin herätysliikkeisiin tms tuosta vain.
Heidän on turvallista ajatella, että he uskovat juuri oikein.
Aivopesu. Sitä se on. He eivät itse kuitenkaan sitä näe kun ovat niin inessä siin mukana.
Ai mitkä tiukat säännöt, missä?
Terv. evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, joka päättää ihan itse omasta elämästään, mitä tekee ja mitä ei. Ainoa sääntö on "tee muille se jota toivoisit itsellesi tehtävän" -ja sekään ei ole Jeesuksen keksimä juttu, vaan ihan yleismaailmallisen moraalin "laki", tunnettu kaikkialla maailmassa, jota Jeesus eläessään hyväksi havaitsi ja kehoitti muitakin noudattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu. Sitä se on. He eivät itse kuitenkaan sitä näe kun ovat niin inessä siin mukana.
Vähän samoin jokaiseen kulttuuriin aivopestään. Tosin onhan (joissain) uskonnollisissa yhteisöissä erilaista kuri ja eron tekeminen ulkomaailmaan, mutta toisaalta on myös mahdollista valita rusinat pullasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vallankäytön eri tasot. Joko olet kohde, tai saat käyttää itse valtaa toisten yli. Ei poikkea siinä maallisista järjestöistä tai yhtiöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu. Sitä se on. He eivät itse kuitenkaan sitä näe kun ovat niin inessä siin mukana.
Vähän samoin jokaiseen kulttuuriin aivopestään. Tosin onhan (joissain) uskonnollisissa yhteisöissä erilaista kuri ja eron tekeminen ulkomaailmaan, mutta toisaalta on myös mahdollista valita rusinat pullasta.
Missä ja miksi rusinat pullasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu. Sitä se on. He eivät itse kuitenkaan sitä näe kun ovat niin inessä siin mukana.
Mihin raja vedetään? Onko ateistiksi kasvattaminen aivopesua? Onko kasvissyöjäksi kasvattaminen aivopesua? Onko aivopesua jos ihminen itse aikuisena liittyy johonkin liikkeeseen,omasta halustaan?
Vierailija kirjoitti:
Ai mitkä tiukat säännöt, missä?
Terv. evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, joka päättää ihan itse omasta elämästään, mitä tekee ja mitä ei. Ainoa sääntö on "tee muille se jota toivoisit itsellesi tehtävän" -ja sekään ei ole Jeesuksen keksimä juttu, vaan ihan yleismaailmallisen moraalin "laki", tunnettu kaikkialla maailmassa, jota Jeesus eläessään hyväksi havaitsi ja kehoitti muitakin noudattamaan.
Ap sanoi että tuollaisiin joissa on tiukat säännöt. Onnea sulle, jos kuulut johonkin jossa ei vaadita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun kirkkoon, mutta käyn tavallista useammin kirkossa eli lähes joka sunnuntai.
Joskus ihmiset selittävät, että uskovat toisin kuin kirkko opettaa, ja olen yrittänyt kysyä, mitä se tarkoittaa, mutta en ole saanut kunnon vastausta. Mielestäni kirkossa muistutetaan hyvistä asioista kuten anteeksiantamiseta ja luotettavuudesta. Ainakaan peruskirkossa ei ole mitään tiukkoja sääntöjä.
Vaikka käyn kirkossa säännöllisesti, en välitä siitä, mitä väitetään tapahtuvan kuoleman jälkeen vaan katson tilanteen sitten. En koe olevani parempi mutten huonompikaan kuin uskontoon toisella tavalla suhtautuvat.
Pidän kirkon tarjoamasta musiikista, virsistä, saarnojen oivalluksista, kauniista tilosta ja kevyestä yhteisöllisyydestä.
Puhut ilmeisesti lahkoista joissa kontrolloidaan ihmisen yksityisasioita. Syyllistäen ja manipuloidaan. Vain ohjeita ja sääntöjä(Raamatun sanaa) noudattamalla on Taivaskelpoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys oli kai "Miksi haluat kuulua uskonnolliseen yhteisoon". Ei kaikki uskonnolliset yhteisot sanele mitaan tiukkoja normeja siita, miten "tulisi" elaa! Saatetaan suositella tai kehottaa jotain yleisella tasolla (saarnassa esimerkiksi), mutta ei ketaan yksilona painosteta. Tama on ainakin minun kokemukseni 5 vuoden jasenyyden aikana. Kuulun parinsadan ihmisen vahvuiseen reformoituun seurakuntaan. Olen itse avoliitossa eika kukaan ole srk:ssa hiillostanut miksi emme ole naimisissa, se olisi minusta jo kulttimaista toimintaa eika kuulu seurakunnan vanhimmille miksi emme ole ainakaan viela paatyneet avioliittoon. Seurakunnassamme kay myos homoja/lesboja, jotka ovat yhta tervetulleita kuin kaikki muutkin, vaikka emme same sex avioliittoa virallisesti siunaakaan. Tuskinpa he tulisivat uudestaan jos olisivat kokeneet etteivat ole tervetulleita. Meille riittaa etta uskoo Jeesukseen vapahtajana, ja haluaa seurata Jeesusta parhaan kykynsa mukaan. Rahaa lahjoittavat seurakunnalle kaikki jotka siihen kykenevat (taalla ei ole valtionkirkkoja) ja kukaan ei siihen painosta, vaan se on kunnia-asia etta se antaa, joka siihen pystyy. Niita syita sitten kuulua uskonnolliseen yhteisoon...Raamatussa kehotetaan Jeesukseen uskovia tapamaan toisiaan, tukemaan toisiaan ja rukoilemaan seka opiskelemaan Raamatun opetuksia yhdessa. Myos tarkea pointti on etta tukea elaman kriiseissa ja keskusteluterapiaa on tarjolla ihan ilmaiseksi, jos kuuluu seurakuntaan. Se ei ole pelkkaa Raamatulla paahan lyomista ja rukoilua, vaan ihan normaalia keskusteluterapiaa, joka myos kuuluu pastorien koulutukseen. Se, etta on "turvallista" kun ajattelee uskovansa "oikein" - en allekirjoita tuota laisinkaan, uskonasioista on kysymys ja niista ei varmuutta voi saada taman elaman aikana. Jonkinlainen mysteeri se on aina, kun ihminen saa uskon lahjan!
Itse saan paljon potkua viikkoon kun vaivaudun sunnuntaisin paikalle sanankuuloon, vastoinkaymisiin voimia ja jonkinlainen hengellinen perhe on seurakunnassa, koska perheeni on kaukana Suomessa ja moniongelmainen joten sielta en ole tukea koskaan saanut. Herttaisen vanhat rouvat seurakunnassa ovat kaikki aitejani, niin ajattelen. Viela on todistettua tietoa siita, etta ihmiset, joilla on jonkinlainen uskonnollinen vakaumus, elavat pidempaan ja ovat terveempia kuin uskonnottomat keskimaarin.
On myos mahtavaa tietaa, etta minun puolestani rukoillaan, ja minulla on etuoikeus rukoilla rakkaitteni puolesta vaikka en muuta voisikaan tehda jossain tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu. Sitä se on. He eivät itse kuitenkaan sitä näe kun ovat niin inessä siin mukana.
Vähän samoin jokaiseen kulttuuriin aivopestään. Tosin onhan (joissain) uskonnollisissa yhteisöissä erilaista kuri ja eron tekeminen ulkomaailmaan, mutta toisaalta on myös mahdollista valita rusinat pullasta.
Missä ja miksi rusinat pullasta?
Rusinat pullasta = Ei ottaa ylimääräistä henkistä kuormaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu. Sitä se on. He eivät itse kuitenkaan sitä näe kun ovat niin inessä siin mukana.
Vähän samoin jokaiseen kulttuuriin aivopestään. Tosin onhan (joissain) uskonnollisissa yhteisöissä erilaista kuri ja eron tekeminen ulkomaailmaan, mutta toisaalta on myös mahdollista valita rusinat pullasta.
Missä ja miksi rusinat pullasta?
Rusinat pullasta = Ei ottaa ylimääräistä henkistä kuormaa.
Entä jos sisaret ja veljet valvovat tekemisiäsi ja ovat kuin "veljesi vartijoina"
Mä voisin kuvitella, että joillekin on tärkeää että ne "elämän ohjenuorat" on ns. valmiina. En itse usko ihmisten tekemiin jumaliin (so. valtauskontoihin) mutta en silti elä moraalisesti tai eettisesti epäilyttävää tai "väärää" elämää. Annan apua niille, jotka sitä tarvitsevat enkä ole tahallisesti ilkeä toisille ihmisille: teen, kuten minä haluaisin itselleni tehtävän.
Luulen myös että "hurskaan elämän" viettäminen voi antaa jotain kilpailuhenkisiä kiksejä jopa; tyyliin "minä käyn joka päivä rukoilemassa, kylläpäs olenkin hurskaampi ihminen kuin tuo naapurin Reetta, joka käy vaan joka toinen päivä". :D
Ja tietysti - on ihmisiä joiden elämä on niin tarkoituksetonta ja tyhjää, että on kiva keksiä joku framework, joka antaa edes toivoa siitä, että kuoleman jälkeen koittaa paremmat ajat.