Miten kemia ilmenee ihmisten välillä?

:D

Jalat lähtee alta ja silmät porautuu jonnekin sisuskaluihin asti.

Entäs kun on sosiaalisesti kömpelö ja vetävän naisen/ihastuksen seurassa menee räysin lukkoon ja jumiin?

Eikä naiset ole ikinä osoittaneet mitään ihastusta tai kiinnostusta.

^

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä ja naisella keniat kohtaa, niin se kohtaa. Jos ne ei kohtaa, niin ne ei kohtaa.

- Mikael Kosola

Hyvä ettei Michael Penttilä

Vierailija kirjoitti:

Tai rakkaus ensi silmäyksellä?

Toisen kanssa heti helppo olla, ja jatkuu tutustuessa enemmän

niin ystävyys- kuin rakkaussuhteissa.

Sukupuolinen vetovoima taas tekee toisesta seksuaalisesti kiinnostavan. On mielellään lähellä, ei kavahda kosketusta.

Vierailija kirjoitti:

Monen mehmeetin ja naisen välinen kemia ilmenee naisen kasvojen pH:n nopeana putoamisena.

Kiitos tästä oivalluksesta 😂😂😂

***

Vierailija kirjoitti:

Työntäkää jo ne kemianne sinne minne ei aurinko paista.

Sillä että kaksi ihmistä tulee hyvin juttuun ei ole mitään tekemistä kemian kanssa.

Rakas asperger-lapsi. Se on sanonta, ei mitenkään konkreettista. Sanonta vaan. Rauhoitu.

Silleen että haluaa tehä vauvoja

Vierailija kirjoitti:

Vetovoimana ja omituisena tuttuuden tunteena. Tulee lämmin, kotoinen olo toisen seurassa. Kuin olisitte sama maata. 

Tämä. Kun tällainen nainen osui kohdalle, niin aika paljon on pitänyt keski-ikäisenä vielä muuttaa suhtautumistaan ”kemiaan” ja rakastumiseen ensisilmäyksellä. Ensi kertaa ymmärtää, mistä lauluissa ja tarinoissa puhutaan.

Sääli, jos ei ole omalle kohdalle koskaan osunut.

Vierailija kirjoitti:

Työntäkää jo ne kemianne sinne minne ei aurinko paista.

Sillä että kaksi ihmistä tulee hyvin juttuun ei ole mitään tekemistä kemian kanssa.

Kyllä siinä ihastumisessa ja rakastumisessa on feromoneilla ja hormoneilla on suuri vaikutus. Ne ovat ihmisen elimistössä muodostuvia aineita. Kyllä biokemiakin onn kemiaa.

Vierailija kirjoitti:

Alapään haju

Tämä ei ole vitsi. Alapään karvoitus ja kainalokarvat levittävät feromoneja, joiden perusteella alitajuntaisesti suosii geneettisesti parhaiten sopivaa kumppaniehdokasta. Tämä on todellista kemiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai rakkaus ensi silmäyksellä?

Toisen kanssa heti helppo olla, ja jatkuu tutustuessa enemmän

niin ystävyys- kuin rakkaussuhteissa.

Sukupuolinen vetovoima taas tekee toisesta seksuaalisesti kiinnostavan. On mielellään lähellä, ei kavahda kosketusta.

Itseasiassa tekee mieli olla koko ajan ns. Iholla ja jos tätä ei pysty tekemään niin olo on suorastaan tuskainen kaipuusta. Eikä oikein pysty keskittymään mihinkään muuhun.

Sekö tässä joitakin hiertää että sitä kutsutaan kemiaksi? Ei sen nyt luulisi olevan mitään hokkupokkus-juttuja, että tuntee esimerkiksi olevansa jonkun kanssa heti poikkeuksellisen paljon samalla aaltopituudella ja että tämän seurassa on helppo olla.

Mä koen sen niin, että kaikki on heti vaan vaivatonta ja luonnollista kahden ihmisen välillä. Ja mieliala kohenee ja on jotenkin henkisesti ravittu olo

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut kemian vaikutuksen esim treffeillä siten että keskustelu on niin vaivatonta ja toisen seurassa viihtyy niin hyvin että menettää täysin käsityksen ajasta.

Ja siitä huomaa että ei ole kemiaa jos treffit on kestäneet vasta jotain 30-60min ja et enää keksi mitään sanottavaa kun kaikki perusaiheet on jo käyty läpi :D

Tässähän se on lyhykäisyydessään kerrottu. Tuo sama pätee ystävyyssuhteisiin, joidenkin kanssa tulee hyvin juttuun heti ensi tapaamisella. Noin minulla on käynyt kolmen hyvän ystäväni kanssa, sen lisäksi mieheni. Koska ole hetero, olen tuntunut ihastumista vain tuohon mieheen.

Se on ihan kauhea tunne, kun muuten kivan tyypin kanssa keskustelu ei vaan etene. Pari lausetta menee ja sitten taas töks, pitää miettiä, mitä sanoisi seuraavaksi. Ystävän kanssa menee neljäkin tuntia helposti ja silti tuntuu, että paljon jäi sanomatta.

Se, että tuo ei ole kaikille tuttua ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi. Vähän samaa olen tuntenut silloin, kun ensimmäistä kertaa tulin tähän asuntoon, istuin ensimmäistä kertaa nykyiseen autooni ja joidenkin vaatteiden kanssa, ne tuntuu kuin olisi minua varten tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut kemian vaikutuksen esim treffeillä siten että keskustelu on niin vaivatonta ja toisen seurassa viihtyy niin hyvin että menettää täysin käsityksen ajasta.

Ja siitä huomaa että ei ole kemiaa jos treffit on kestäneet vasta jotain 30-60min ja et enää keksi mitään sanottavaa kun kaikki perusaiheet on jo käyty läpi :D

Tässähän se on lyhykäisyydessään kerrottu. Tuo sama pätee ystävyyssuhteisiin, joidenkin kanssa tulee hyvin juttuun heti ensi tapaamisella. Noin minulla on käynyt kolmen hyvän ystäväni kanssa, sen lisäksi mieheni. Koska ole hetero, olen tuntunut ihastumista vain tuohon mieheen.

Se on ihan kauhea tunne, kun muuten kivan tyypin kanssa keskustelu ei vaan etene. Pari lausetta menee ja sitten taas töks, pitää miettiä, mitä sanoisi seuraavaksi. Ystävän kanssa menee neljäkin tuntia helposti ja silti tuntuu, että paljon jäi sanomatta.

Se, että tuo ei ole kaikille tuttua ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi. Vähän samaa olen tuntenut silloin, kun ensimmäistä kertaa tulin tähän asuntoon, istuin ensimmäistä kertaa nykyiseen autooni ja joidenkin vaatteiden kanssa, ne tuntuu kuin olisi minua varten tehty.

Minua vituttaa kun tapaan harvoin ihmisiä kenen kanssa on sitä kemiaa. Onhan toki useita kivoja ihmisiä mutta se keskustelu ei etene mitenkään. Ehkä olen itse vaan jotenkin outo mutta "oikeiden" ihmisten seurassa minustakin tulee ihme höpöttäjä

Minulle se on sitä, että yhdessä olo on helppoa ja mutkatonta ja hauskaa. Sitä, että keskustelu sujuu luonnostaan, löytyy kuin huomaamatta molempia kiinnostavia keskustelunaiheita ja että molemmat pitää siitä, mitä toinen sanoo. Toisen vitsit naurattaa ja tekee mieli viettää aikaa enemmän yhdessä.

Ilmenee niin ettemme pysty pitämään sormiamme erossa toisistamme! Kaikki tuntuu niin oikealta.