Miten kemia ilmenee ihmisten välillä?

Kaavoina, alkuaineina, valkeina takkeina sekä suojalaseina.

Muuntohuumeina ja leipoessa.

Toisen seurassa hymyilyttää ja kommunikaatio pelaa jo katseella.

Kemia luokitellaan luonnontieteisiin ja se tutkii pääasiassa alkuaineiden ja niiden muodostamien yhdisteiden, kuten molekyylien, rakennetta ja käyttäytymistä sekä etsii keinoja niiden tunnistamiseksi ja valmistamiseksi. Alkuaineiden varsinainen koostumus, atomit ja alkeishiukkaset kuuluvat sen sijaan fysiikan aihepiiriin. Kemiassa keskitytään atomeihin ja niiden muodostamiin yhdisteisiin menemättä varsinaisesti syvemmälle atomien perustavanlaatuiseen rakenteeseen. Kemiassa keskitytään kemiallisiin reaktioihin ja kemiallisiin sidoksiin, koska alkuaineita ei voida jakaa tai muuttaa toiseksi aineeksi kemiallisissa prosesseissa. Kemia ja fysiikka kuitenkin hyödyntävät osin samoja konsepteja, kuten esimerkiksi kemiassa huomioidaan energia ja massa kemiallisia reaktioita tarkasteltaessa.

Kemistien mielipiteet saatu. Olisiko muita mielipiteitä/kokemuksia?

Mitään sellaista kemiaa ei olekaan. Naistenlehtien joutavia kotkotuksia.

Nro 5 lailla minäkin aiemmin ajattelin. En ehkä enää... ap

Alapään haju

Vierailija kirjoitti:

Toisen seurassa hymyilyttää ja kommunikaatio pelaa jo katseella.

Tunsin kerran tälläistä mutta kyseessä oli silloin alaikäinen poika(16v parin kk päästä 17v ) Olin itse silloin 23v niin en kehdannut tehdä asialle mitään ja nolotti koko tapaus, koitin vältellä sitä poikaa, koska pelkäsin että minut leimataan pedoksi tai jotain :D Mutta hänen seurassaan oli ihan ihme olo ja tuntui ettei meidänt tarvinnut jutella mitään kun tiesimme jo katseesta mitä toinen ajattelee. Ja sitten kun aina törmäsimme jossain niin suurinpiirtein koko keho meni ihan pois tolaltaan. Jälkeepäin sitten hän kuitenkin ilmaisi kiinostuksensa minua kohtaan. Sanoin kuitenkin hänelle että ei tästä tule mitään ikäeron vuoksi. Sen jälkeen en oo kyllä tollasta "kemiaa" kokenut

****

Työntäkää jo ne kemianne sinne minne ei aurinko paista.

Sillä että kaksi ihmistä tulee hyvin juttuun ei ole mitään tekemistä kemian kanssa.

Itse olen huomannut kemian vaikutuksen esim treffeillä siten että keskustelu on niin vaivatonta ja toisen seurassa viihtyy niin hyvin että menettää täysin käsityksen ajasta.

Ja siitä huomaa että ei ole kemiaa jos treffit on kestäneet vasta jotain 30-60min ja et enää keksi mitään sanottavaa kun kaikki perusaiheet on jo käyty läpi :D

Jos miehellä ja naisella keniat kohtaa, niin se kohtaa. Jos ne ei kohtaa, niin ne ei kohtaa.

- Mikael Kosola

Vierailija kirjoitti:

Kaavoina, alkuaineina, valkeina takkeina sekä suojalaseina.

Muuntohuumeina ja leipoessa.

😂😂😂👍👍👍

Epäilen että tuo "rakkaus ensisilmäyksellä" tarkoittaa äkki-ihastumista niin että tutustuessa se tunne vahvistuu. Mutta yhtä hyvin sama tunne voisi myös tutustuessa kadota, silloin ei vain ole jälkiviisaana syytä puhua rakkaudesta ensisilmäyksellä, vaikka kyse oli samasta asiasta. Ehkä olen väärässä, heitin vain ajatuksen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut kemian vaikutuksen esim treffeillä siten että keskustelu on niin vaivatonta ja toisen seurassa viihtyy niin hyvin että menettää täysin käsityksen ajasta.

Ja siitä huomaa että ei ole kemiaa jos treffit on kestäneet vasta jotain 30-60min ja et enää keksi mitään sanottavaa kun kaikki perusaiheet on jo käyty läpi :D

Vau, tää oli ihan uutta tietoa mulle!

Vetovoimana ja omituisena tuttuuden tunteena. Tulee lämmin, kotoinen olo toisen seurassa. Kuin olisitte sama maata. 

Ei jumalialauta olette naiiveja.

Vierailija kirjoitti:

Vetovoimana ja omituisena tuttuuden tunteena. Tulee lämmin, kotoinen olo toisen seurassa. Kuin olisitte sama maata. 

😆

Mä olen tulkinnut kemiaksi sen, että juttu luistaa, ei tarvi miettiä mitä sanoo, on tunne että toiselle voi puhua ihan mistä tahansa. Haluaa olla toisen seurassa tai ainakin yhteydessä mahdollisimman paljon, ja tietää toisesta kaiken.

Huoh mikä loppuunkaluttu ja fraasien täyttämä ketju.