Lapsettomille samat oikeudet vapaisiin kuin lapsellisille
Töissä alkoi hirveä kitinä siitä, kun työvuorolistan tekijä vaihtui (nykyään se olen minä) ja mua ei kiinnosta onko jollakulla lapsia vai ei, vaan pyrin tekemään listan mahdollisimman tasapuolisesti ja kuuntelemaan lapsettomienkin toiveita.
Tottakai pyrin ottamaan huomioon jos jonkun lapsella on harrastuksia, mut muuten kohtelen vanhempia tismalleen samalla tavalla kuin lapsettomia työntekijöitä. Onhan niillä lapsettomillakin oma elämä ja samanlainen oikeus esim. viikonloppuvapaisiin tai arkisin aamuvuorohin.
Kommentit (411)
Vierailija kirjoitti:
Meillä onneksi pomo ymmärtää, että olen viikko/viikko -lapsen osa-aikayh. Siksi lapsettomilla viikoilla voin tehdä ns. paskavuoroja, mutta "lapsellisilla" viikoilla vuorot on niin, että elämä lapsen kanssa on helppoa. En vaadi mitään "joka tiistai-ilta vapaa, koska on joogaa/lapsella jalkapalloa", mutta lapsettomat voi ihan pokkana sanoa, että maanantaisin eivät voi tehdä iltaa, koska on koirakoulua.
Siis sä saat haluamasi vuorot lapsen takia joka toiselle viikolle mutta lapseton ei saisi koirakoulun vuoksi toivoa yhtä vuorotoivetta/viikko? Eli 4vkon listaan sulla menee 14 toivetta läpi mutta hyi hyi lapsetonta kun se kehtaa toivoa neljää?
Kylläpä onkin kerrassaan törkeitä lapsettomia teillä töissä! Eikun...
Mikä on tämän ketjun tarkoitus? Pönkittää AP:n itsetuntoa? Huomionpuutteessa?
Jotta ei mene kokonaan offtopicissi niin aikuisten oikeasti minua vittuttaa jo alkujaan, jos työpaikalla utellaan perhetilannetta tai vastaavasti vuodatetaan esim. vauva-arkea. Ei kiinnosta, koska työ ja vapaa-aika ovat ajat erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä "käy kaikki vuorot mut vaan "oikeilla" viikoilla" on tosiaan paljon, niin eikö se olisi sitten heidän asiansa koota vaikka sellainen kolmen hengen porukka, joista jokainen olisi aina joskus aamu-, ilta- ja yövuorossa. Saisivat keskenään sitten setviä, mitkä ne "oikeat" viikot ovat. Tai jos vuoroja on vain kaksi, niin voivat pareittain päättää.
Siinä mielessä olen ap:n kanssa samoilla linjoilla, että vuorot pitäisi jakaa mahdollisimman tasapuolisesti. Jos muutoksia haluaa, niin ne täytyy vaihtaa itse työkaverin kanssa.
Ongelmaahan ei olisi jos näitä voisi jotenkin esimerkkisi mukaan pyörittää, mut nä "väärät viikot kun iltavuorot ja viikonloput ei sovi" tuppaa olemaan näillä päällekkäin.
Jaa. Tuo on sinun valintasi.
Ihmisen työura kestää noin 40-50 vuotta ja siitä lapsiperhearkea noin 10-15 vuotta. Meillä pidettiin lomat kesällä peräkkäin, jotta päiväkodin kesälomajärjestelyt onnistuisi ja myöhemmin ettei pikkukoululaisten tarvi olla koko kesää keskenään.
Nyt kun omat lapset on aikuisia, niin pidän kesälomani syys-lokakuussa.
Mielestäni on todella ok, että lapsiperheiden vanhemmat saavat valita kesäloma-ajankohtansa niin että saavat arjen rullaamaan kivuttomasti. Tällä on valtavan suuri merkitys työhyvinvointiin.
Typerät kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on onneksi sellainen työpaikka, jossa arvoihin kuuluu perheen ja työn yhdistäminen. Myös työyhteisö on mukava ja joustava puolin ja toisin. Esim. yksi ei tee yövuoroja, koska ei voi jättää alakouluikäisiä lapsia yksin yöksi. Kaikki tämän ymmärtää. Vastaavasti myös lapsettomilla on omia toiveita esim. tietty päivä aina aamuvuoro harrastuksen takia tai pitää kesälomia talvella, jotta voi matkustella. Mukava olla sellasessa työpaikassa, jossa pyritään kunnioittamaan toinen toisiamme erilaisista elämäntilanteista riippumatta kusipäisen kyräilyn ja nillittämisen sijaan.
Kyse onkin siitä, että mitä tehdään jos toiveet on päällekkäin. Lapsellinen ei voi siinä tilanteessa saada tahtoaan läpi kuin puolet tilanteista.
Meillä on vieläpä niinkin edistyksellinen meininki, että sellaisetkin tilanteet on saatu ratkaistua. Jos on ollut useampi toive samalle ajankohdalle, saattaa pomo sanoa, ettei ole menossa kaikilta läpi. Sitten keskustelemme asiasta keskenämme ja asia on aina saatu ratkaistua. Sellaista se on, kun on tahtoa ja hyvä työilmapiiri. Ei tarvitse nillittää vaan nillittämisen ilosta.
Jassu91 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä18762 kirjoitti:
En tahallani, mut tiedän sen varmaan osaltaan hankaloittavan heidän arkeaan. Vastavuoroisesti se helpottaa lapsettomien elämää.
Sinulla ei varmaan ole itselläsi lapsia? Nykyajan työelämän ja lapsiperhe-elämän yhdistäminen on muutenkin tosi raskasta. En ihmettelisi, jos lapselliset alkavat katsella toisia työpaikkoja, jos tarpeeksi hankaloitat elämää.
En tiedä mitä väliä mun lapsettomuudella/vanhemmuudella on asian kanssa. Kyllä nyt työpaikalla jokaisen kuuluu olla pitkälti samalla viivalla eikä lapsettoman joutua olemaan töissä tekemässä aina viikonloppuja ja iltavuoroja koska toinen työkaveri on hankkinut lapsia.
Reilua on se että huomioidana kunkin tarpeet. Kaikki lapsiperheiden vanhemmat ovat myös olleet lapsettomia. Sen sijaan kaikista lapsettomista ei tule koskaan lapsiperheiden vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tämän ketjun tarkoitus? Pönkittää AP:n itsetuntoa? Huomionpuutteessa?
Jotta ei mene kokonaan offtopicissi niin aikuisten oikeasti minua vittuttaa jo alkujaan, jos työpaikalla utellaan perhetilannetta tai vastaavasti vuodatetaan esim. vauva-arkea. Ei kiinnosta, koska työ ja vapaa-aika ovat ajat erikseen.
Ketjun tarkoitus on varmaankin lisätä vihamielisyyttä lapsia ja perheellisiä kohtaan. Niin kuin monen muunkin ketjun tarkoitus tuntuu olevan.
Asia mikä tuli mieleen tästä keskustelusta on että se on myös tosi iso ero miten ne työvuorolistat luodaan ja onko kyse keskeytymättömästä kolmevuorotyöstä vai esmimerksiksi päiväkotityövuoroista missä aamuvuoro tulee töihin kl 7 ja "iltavuoro" kl 10.
Jos työvuorolistassa on paljon vaihtelevuutta ja epäsäännöllisyyttä on tietty paljon vaikeampi jos yhden viikon aikana ei pysty tekemään kuin aamuvuoro verrattua kiinteään työvuorojärjestelmään missä tiedät elokuussa mikä vuoro sinulla on tammikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Typerät kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on onneksi sellainen työpaikka, jossa arvoihin kuuluu perheen ja työn yhdistäminen. Myös työyhteisö on mukava ja joustava puolin ja toisin. Esim. yksi ei tee yövuoroja, koska ei voi jättää alakouluikäisiä lapsia yksin yöksi. Kaikki tämän ymmärtää. Vastaavasti myös lapsettomilla on omia toiveita esim. tietty päivä aina aamuvuoro harrastuksen takia tai pitää kesälomia talvella, jotta voi matkustella. Mukava olla sellasessa työpaikassa, jossa pyritään kunnioittamaan toinen toisiamme erilaisista elämäntilanteista riippumatta kusipäisen kyräilyn ja nillittämisen sijaan.
Kyse onkin siitä, että mitä tehdään jos toiveet on päällekkäin. Lapsellinen ei voi siinä tilanteessa saada tahtoaan läpi kuin puolet tilanteista.
Meillä on vieläpä niinkin edistyksellinen meininki, että sellaisetkin tilanteet on saatu ratkaistua. Jos on ollut useampi toive samalle ajankohdalle, saattaa pomo sanoa, ettei ole menossa kaikilta läpi. Sitten keskustelemme asiasta keskenämme ja asia on aina saatu ratkaistua. Sellaista se on, kun on tahtoa ja hyvä työilmapiiri. Ei tarvitse nillittää vaan nillittämisen ilosta.
Näin se meilläkin menee töissä. Pomo sanoo että kaikki ei voi olla yhtä aikaa lomalla, vaan töissä pitää olla tietty määrä porukaa ja ne ajat sitten sovitaan keskenään. Ja jos ei onnistu, niin sitten pomo määrää, mutta siihen ei ole tarvinnut mennä vielä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Tuo on sinun valintasi.
Ihmisen työura kestää noin 40-50 vuotta ja siitä lapsiperhearkea noin 10-15 vuotta. Meillä pidettiin lomat kesällä peräkkäin, jotta päiväkodin kesälomajärjestelyt onnistuisi ja myöhemmin ettei pikkukoululaisten tarvi olla koko kesää keskenään.
Nyt kun omat lapset on aikuisia, niin pidän kesälomani syys-lokakuussa.
Mielestäni on todella ok, että lapsiperheiden vanhemmat saavat valita kesäloma-ajankohtansa niin että saavat arjen rullaamaan kivuttomasti. Tällä on valtavan suuri merkitys työhyvinvointiin.
Mielestäni oikea tapa taas on se, että kesälomatoiveet otetaan huomioon niin pitkälle kuin pystytään, mut jos kaks tyyppiä on toivonut samaa ajankohtaa, niin se jonka toiveeseen on viime vuonna suostuttu, joutuu tänä vuonna taipumaan ja pitämään lomansa joskus muulloin vaikka hänellä olisi lapsia ja tällä toisella ei.
Minä teen töitä 3 yötä/vko. Enempää töitä en suostu tekemään tai muita vuoroja. Tämä on sopinut hyvin esimiehelleni ja työkavereilleni, koska he eivät välitä yövuoroista. Elän hyvin palkallani ja vapaa-aikaa jää sopivasti.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Tuo on sinun valintasi.
Ihmisen työura kestää noin 40-50 vuotta ja siitä lapsiperhearkea noin 10-15 vuotta. Meillä pidettiin lomat kesällä peräkkäin, jotta päiväkodin kesälomajärjestelyt onnistuisi ja myöhemmin ettei pikkukoululaisten tarvi olla koko kesää keskenään.
Nyt kun omat lapset on aikuisia, niin pidän kesälomani syys-lokakuussa.
Mielestäni on todella ok, että lapsiperheiden vanhemmat saavat valita kesäloma-ajankohtansa niin että saavat arjen rullaamaan kivuttomasti. Tällä on valtavan suuri merkitys työhyvinvointiin.
Eikö lapsettomien työhyvinvoinnilla ole mitään merkitystä?
Jassu91 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä "käy kaikki vuorot mut vaan "oikeilla" viikoilla" on tosiaan paljon, niin eikö se olisi sitten heidän asiansa koota vaikka sellainen kolmen hengen porukka, joista jokainen olisi aina joskus aamu-, ilta- ja yövuorossa. Saisivat keskenään sitten setviä, mitkä ne "oikeat" viikot ovat. Tai jos vuoroja on vain kaksi, niin voivat pareittain päättää.
Siinä mielessä olen ap:n kanssa samoilla linjoilla, että vuorot pitäisi jakaa mahdollisimman tasapuolisesti. Jos muutoksia haluaa, niin ne täytyy vaihtaa itse työkaverin kanssa.
Ongelmaahan ei olisi jos näitä voisi jotenkin esimerkkisi mukaan pyörittää, mut nä "väärät viikot kun iltavuorot ja viikonloput ei sovi" tuppaa olemaan näillä päällekkäin.
Juuri sen vuoksi tämä "äärimmäisen joustava" tyyppi, jolle käy mitkä vuorot vain, kunhan ovat "oikeilla viikoilla" saisi itse testata sen joustavuutensa ja vaihtaa vuorot työkaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
On teillä hoitsuilla vaikeaa!
Onneksi olen kunnon toimistotöissä 10-17.
Oliko tässä puhe hoitsuista? Mistä niin päättelit?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä18762 kirjoitti:
En tahallani, mut tiedän sen varmaan osaltaan hankaloittavan heidän arkeaan. Vastavuoroisesti se helpottaa lapsettomien elämää.
Sinulla ei varmaan ole itselläsi lapsia? Nykyajan työelämän ja lapsiperhe-elämän yhdistäminen on muutenkin tosi raskasta. En ihmettelisi, jos lapselliset alkavat katsella toisia työpaikkoja, jos tarpeeksi hankaloitat elämää.
se on työpaikan ja porukan onni kun kun alati poissa olijat lähtee muihin paikkoihin
Mitähän työnantaja tykkää siitä että vaihtuvuus lisääntyy, kun työvuorot ei sovi?
Vierailija kirjoitti:
Juuri sen vuoksi tämä "äärimmäisen joustava" tyyppi, jolle käy mitkä vuorot vain, kunhan ovat "oikeilla viikoilla" saisi itse testata sen joustavuutensa ja vaihtaa vuorot työkaverin kanssa.
Kyllähän meillä onnistuu vuorojen vaihtaminen päittäin jos molemmat niin haluaa tehdä. Mut ainakin nyt kun tä uus systeemi on rullannut niin vähän aikaa, niin ne joilla on näitä hyviäkin vuoroja nykyään ei oikeen halua vaihtaa vuorojaan. Etenkään niiden kanssa jotka on metelöimällä pitäneet nä lapsettomat paskavuoroissa vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä18762 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko syy siihen että pelkästään lapsettomat tekevät ilta/viikonloppuvuoroja se että ne kenellä on perhe ei pysty tekemään kuin aamu/arkivuoroja vai se että ne ei halua tehdä muuta?
Minulla on esimerkiksi semmoinen tilanne missä mies tekee vuorotyötä niin että joka toinen viikko aloittaa ennen kuin päiväkoti aukee ja toinen viikko on koko ilta töissä eikä pysty hakemaan lapset päiväkodista. Tämä tarkoittaa että joka toinen viikko vien ja joka toinen haen lapset ja minun työvuorot on pakko olla sen mukaan.
Varmaan sekä että. Vuorotyötä varten kuitenkin on olemassa päiväkoteja, joten lähes jokainen pystyy kyllä tekemään mitä tahansa vuoroja. Jos ei pysty, niin eikö silloin ole hakeutunut väärään työpaikkaan?
Vuoropäiväkoteihin ei pääse noin vaan, niitä on suhteellisen vähän. Väärä ala, mahdollisesti, mutta jos työpaikassa ei jousteta yhtään niin aika iso osa työväestä tippuu pois lapsien takia. Minun tapauksessa pystyn tekemään joka ikinen vuoro, mutta vain oikealla viikolla. Onko se liikaa pyydetty että saan oikeat vuorot oikealle viikkolle?
Ainoastaan siinä tapauksessa, jos joku toinen joutuu kärsimään siitä, että sinulle vain joka toinen viikko on oikea tietyille vuoroille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä18762 kirjoitti:
En tahallani, mut tiedän sen varmaan osaltaan hankaloittavan heidän arkeaan. Vastavuoroisesti se helpottaa lapsettomien elämää.
Sinulla ei varmaan ole itselläsi lapsia? Nykyajan työelämän ja lapsiperhe-elämän yhdistäminen on muutenkin tosi raskasta. En ihmettelisi, jos lapselliset alkavat katsella toisia työpaikkoja, jos tarpeeksi hankaloitat elämää.
se on työpaikan ja porukan onni kun kun alati poissa olijat lähtee muihin paikkoihin
Lyhytnäköistä. Jos lapsiperheelliset joutuvat lähtemään työpaikan joustamattomuuden vuoksi, niin sehän on kohta tilanteessa, ettei sillä ole lainkaan tehokkaimmassa työiässä olevia tekijöitä, vaan ainostaan nuoria tai vanhoja.
Joo niin on helpompaa. Mua ei kiinnosta lapset, kun muutakin elämää. Jos sulla nyt tuntuu olevan vaikeeta, niin miks teit lapsia. Mä elän just niinku elän ja tämä on näin hyvä. Mun ei tarvi ajatella lapsellisten ongelmia. Meillä duunissa on just teitä narisijoita, jotka itkee aina yhtä ja samaa. Lomat silloin ja silloin ja en oikein voisi tehdä nyt tota vuoroa, kun lapset ne lapset. Tiedätkö, kun ne lapset ei kuulu meille. NE on teidän ongelmia. Minä en aikatauluta elämääni sen takia, että jonkun lapsi on jossain. Se on perheellisten juttuja ne, sit mummit ja vaarit ja isät mukaan hoitamaan. Tota mä en ymmärrä kun toi zetti tulee aina KAIKKI TEHDÄÄN ITSEÄ VARTEN.
Jos mä tekisin lapsen, niin en mä ajattele et joku duunissa elää mun elämää ja mun menojen mukaan, että mun lapsi pääsee jonnekin. Nyt oli taas sama kun lomia jaettiin. Hirveä itku. Ilmotin et ihan sama olen koko vtun heinäkuun ja 2 ekaa viikkoa elokuusta. Olen 6 viikkoo putkeen veke.