Omituisia asumisjärjestelyjä eron jälkeen!?

Kuinka pitkään meinaat jaksaa jatkuvaa pakkailua? Vai ostatko kaiken kahteen kertaan?

Ei tuo nyt omituinen ole. Onhan noita.

Onnistuu niin kauan kuin kummallakaan ei ole uusia kumppaneita.

Kumppanini yrittää kontrolloida eikä arvosta minua. Tämä siis on pahentunut huomattavasti, kun ostimme yhteisen kodin. Harmittaa niin saateristi, jos nyt joudumme myymään unelma-asuntomme, jota varten olemme tehneet paljon töitä. Miten hoitaisin tilanteen?

Ja missä sitten toinen asuu aina kun on toisen vuoro asua siellä teidän vanhassa kodissa? Aiotteko vuokrata jonkun luukun siihen tarkoitukseen? Periaatteessa jos teillä on lapsia tuo olisi ihanteellinen järjestely lasten kannalta, en vaan jaksa uskoa että kovin monilla tuo ihan käytännössä tulee toimimaan. Itselläni ainakin olisi räjähtänyt suoni otsasta jos olisi eron jälkeenkin pitänyt vielä "tulla toimeen" exän huushollauksen kanssa, joka siis sanalla sanoen oli onnetonta.

Jospa vain myisitte sen kodin ja molemmat ostavat/vuokraavat omansa, tai toinen ostaa talon itselleen ja toinen muuttaa kokonaan pois. Tuollainen kuulostaa hyvältä ajatuksena, mutta käytännössä ei niinkään, oli miten hyvät välit tahansa. Sen unelmakodin voi ostaa myöhemminkin.

Siis "eroat" mutta asutte ja omistaisitte samaa asuntoa? Ja meinaat, että puoliso silloin jotenkin vähemmän kontrolloisi sinua? Sinulla on prioriteetit ja rajat niin sekaisin, että sinua on sen takia niin helppo viedä kuin pässiä narussa. Ensimmäinen asia vapaudessa on, että sitä pitää arvostaa enemmän kuin mitään muuta. Siinä kohtaa, kun arvostat rahaa enemmän kuin vapautta ja koskemattomuutta, sinua voi rahalla ja omaisuudella kontrolloida ja omistaa.

Tuohan on jo kauan ollut Ruotsissa käytäntö. Olisihan se ihanteellista ,ettei lapsien tarvitse rampata kahden kodin väliä.Te aikuiset , te olette tämän tilanteen saaneet aikaan ,niin miks lasten pitäis kärsiä.

Siinäpä sitten näette , onko se rankkaa vai kivaa. Niin kauan se toimii ,kun on varaa kummallakin pitää omaa kämppää sen entisen kodin lisäksi.

Yks vaihtoehto on vain yksi kämppä,missä äiti ja isä asuu vuorotellen-sinne ei sitten varmaan voi tuoda uusia hoitoja,vaan ne hoidetaan sen uuden rakkauden luona ,jos sellainen ilmaantuu.

Tuo asumis-systeemi tulee lisääntymään.Olette edelläkävijöitä,suosittelen.

Ööö..en ole missään kohtaa puhunut kenenkään kontrolloimisesta...!?

ap

Mulla on kokemusta tästä.

Lapsille hyvä vaihtoehto, mutta ongelmaa tuli siivouksista ja ruokatarvikkeista yms.

Ei ollut kiva mennä viikon jälkee takas ku oli kaapit tyhjät ja vessapaperit loppu ja likaset astiat odotti jne.

Ei helppoa, mutta jos ton saa toimii niin mikä ettei!

Meillä toimii, jo viidettä vuotta. Meillä on yhteisiä lapsia, eli siksi näin, lapsilla vain yksi koti. Mitään ongelmia ei ole ollut.

Positiivinen kokemus. Ruotsissa tämä on enemmän käytössä. Mallissa pitää sopia säännöt esim siivouksesta ja ruokahuollosta. Asunto luovutetaan vaihtopäivänä siivottuna ja molemmat huolehtii vuorotellen wc-papereista ja vastaavista sekä viikkonsa ruokatarvikkeet. Meistä toinen asui vuokralla ja toinen uuden kumppanin kanssa. Jotkut vuorottelee pienessä vuokra-asunnossa. Käytänössä siellä kävi vain nukkumassa. omalla viikolla teki enemmän töitä, urheili ja tapasi ystäviä.

Lasten kannalta pehmeä ja onnistunut ratkaisu. Aikuiselle rasitteena oli tavaroiden roudaaminen, mutta rasittavaa se on lapsillekin jos asuu vuoroviikkoina eri vanhemmilla.

Taloudellinen kuormitus olisi ollut suurempi jos olisi asuttu kahta asuntoa, joissa molemmilla lapsilla on omat huoneet.

Vaatii, että välit on asialliset. Me ei kohdattu käytänössä juuri lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kumppanini yrittää kontrolloida eikä arvosta minua. Tämä siis on pahentunut huomattavasti, kun ostimme yhteisen kodin. Harmittaa niin saateristi, jos nyt joudumme myymään unelma-asuntomme, jota varten olemme tehneet paljon töitä. Miten hoitaisin tilanteen?

Mikset jatkanut siihen edelliseen ketjuusi, trolli?

Wau sinä joilla tuo toimii, kerrotko tarkemmin. Missä asutte silloin ette ole omassa kodissa ja miten vaihto, viikko ja viikko, teillä on pakko olla tosit hyvät välit? 

ap

Me asuttiin muutama kk kämppiksinä eron jälkeen. Hoidin kaiken kuin olisin ollut yksin, eli ei käytännössä mitään eroa entiseen, olipahan vaan irtosuhteita viikonloppuisin. Hain omaa asuntoa kun ihastuin nykyiseen mieheeni ja tajusin ettei minkäänlainen vakitapailu kyllä onnistuisi niin että exä luuhaa nurkissa. Exä oli ihan musertunut, luuli että kaikki vielä järjestyy kun en ollut siivouksestakaan enää nalkuttanut.