Missä vaiheessa laihdutus vaikeutuu? Täähän on helppoa!
Olen ihan oikealla laihdutuskuurilla, jossa kirjaan vuorokauden syömiset ylös ja pudän huolen ettei 1500 KCal ylity. Herkut ja alkoholin olen jättänyt pois, mutta muuten syön normaalisti. Tämähän on ollut paljon helpompaa kuin kuvittelin! Ei edes tee mieli syödä epäterveellistä mässyä, kun tajuaa kuinka paljon niistä tulee kaloreita. Koska tämä vaikeutuu?
Kommentit (39)
Laihdutus ei ole temppu eikä mikään, vaan sen saavutetun painon pitäminen.
Niin. Sitten kun pitää sitä tavoitepainoa yllä eikä päästä itseään pikkuhiljaa lihomaan.
Palaa viiden vuoden päästä asiaan.
Siinä usein käy niin että jossain vaiheessa tulee mässsäilykohtaus.
Eihän se vaikeaa olekkaan. Valtaosa ihmisistä kykenee pitämään itsensä terveellisen painon rajoissa.
Teoriassahan se on tosi yksinkertaista. Syö vaan vähemmän.
Sitten kun sinun aineenvaihduntasi alkaa syystä tai toisesta hidastumaan.
Laihdutus on helppoa, uuden elämäntyylin omaksuminen vaikeampaa. (että se paino pysyy alhaalla)
Vierailija kirjoitti:
Siinä usein käy niin että jossain vaiheessa tulee mässsäilykohtaus.
Niinkuin alkoholistilla tulee ryyppäyskohtaus ja raiskaajalla raiskauskohtaus? Ihminen kuitenkin ihan itse päättää mitä suuhunsa työntää. Tai päättää olla työntämättä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun sinun aineenvaihduntasi alkaa syystä tai toisesta hidastumaan.
Miksi näin käy? Voiko sitä jotenkin estää? Ap
Jos sinulla on paljon ylipainoa, se putoaa alussa tosi nopeasti ja helposti kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Sitten kun lähestyt normaalia tervettä painoa tai saavutat sen, laihtuminen vaikeutuu ja joskus loppuu kokonaan. Kroppa nimittäin on viisas! Se pyrkii ylläpitämään tervettä painoa, ja taistelee aliravitsemusta vastaan. Ei halua kuolla!
Lihavilla ja ylipainoisilla tämä mekanismi on täysin hukassa. Kroppa on sekaisin. Siksi ei missään tapauksessa pidä päästää itseään ylipainoon! Siitä kun haluaa eroon, joutuu helposti jojo-oravanpyörään.
Paino putoaa - aletaan ahmia - paino nousee - laihdutetaan - aletaan ahmia - paino nousee entisestään jne.
Toki normaalipainoinen, hoikka ja jopa laiha laihtuu, mutta se vaatii radikaalia ruoan vähentämistä. On elettävä todella pienillä määrillä. Tässä vaiheessa elimistö alkaa syödä itseään, eli lihaksia. Ne kutistuvat ja häviävät. Mutta se onkin sitten toinen sairas ääripää.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se vaikeaa olekkaan. Valtaosa ihmisistä kykenee pitämään itsensä terveellisen painon rajoissa.
Teoriassahan se on tosi yksinkertaista. Syö vaan vähemmän.
Ei pidä paikkaansa. Suomalaisista 70% noin suunnilleen ylipainoisia
Vierailija kirjoitti:
Palaa viiden vuoden päästä asiaan.
Epäonnistuit silloin?
Kyllähän laihduttaminen on helppoa, eikä ylläpitokaan vaikeaa ole, vaatii vain hetken löytää se tasapaino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun sinun aineenvaihduntasi alkaa syystä tai toisesta hidastumaan.
Miksi näin käy? Voiko sitä jotenkin estää? Ap
Tämä on pitkälti pelkkä myytti. Ihmisen energiantarve kyllä pienenee kun laihtuu ja jos oikein pienillä syömisillä mennään niin keho alkaa tiukemmin pitää kiinni rasvavarastoistaan, saattaa poltella lihaksia tehokkaammin energiaksi jne. Puhutaan säästöliekistä. Käytännössä voi pilata asiat syömällä liian vähän liian pitkän aikaa. Eli jollain kitudieetillä jossa syödään päivästä toiseen 800kcal edestä ruokaa tms.
Minä laihdutin niin että laskin ettei 1500kcal alitu. Ensimmäinen 10kg lähti todella helpsoti, seuraava 10kg suht heposti. Normaalipainon ylärajan kohdilla pudotusvauhti alkoi hyytyä.
Jos kalovrivaje on kovin suuri, niin laihdus tökkää siinä vaiheessa kuin kertynyt nälkä käy ylivoimaiseksi.
Laihdutin 28kg, normaalipainoon.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on paljon ylipainoa, se putoaa alussa tosi nopeasti ja helposti kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Sitten kun lähestyt normaalia tervettä painoa tai saavutat sen, laihtuminen vaikeutuu ja joskus loppuu kokonaan. Kroppa nimittäin on viisas! Se pyrkii ylläpitämään tervettä painoa, ja taistelee aliravitsemusta vastaan. Ei halua kuolla!
Lihavilla ja ylipainoisilla tämä mekanismi on täysin hukassa. Kroppa on sekaisin. Siksi ei missään tapauksessa pidä päästää itseään ylipainoon! Siitä kun haluaa eroon, joutuu helposti jojo-oravanpyörään.
Paino putoaa - aletaan ahmia - paino nousee - laihdutetaan - aletaan ahmia - paino nousee entisestään jne.
Toki normaalipainoinen, hoikka ja jopa laiha laihtuu, mutta se vaatii radikaalia ruoan vähentämistä. On elettävä todella pienillä määrillä. Tässä vaiheessa elimistö alkaa syödä itseään, eli lihaksia. Ne kutistuvat ja häviävät. Mutta se onkin sitten toinen sairas ääripää.
Olen itseasiassa normaalipainoinen jo nyt (BMI 23,4), mutta tarkoitus pudottaa muutama kilo (BMI 21,4), koska vatsaan on slkanut kerääntyä rasvaa ja vaatteet kiristää epämukavasti. Ap
Minäkin laihdutan normaalipainon ylärajoilta. Ekat neljä päivää oli helppoja, sitten tuli huono olo.
Olen syönyt 1300 kaloria. Missäköhän vaiheessa minun kannattaa nostaa se 1500 kaloriin?
Vierailija kirjoitti:
Minäkin laihdutan normaalipainon ylärajoilta. Ekat neljä päivää oli helppoja, sitten tuli huono olo.
Olen syönyt 1300 kaloria. Missäköhän vaiheessa minun kannattaa nostaa se 1500 kaloriin?
Nyt.
Hauska miten täällä niin monella menee itsetuntoon kun puhutaan jonkun onnistuvan tavoitteessaan laihduttaa. Voi hyvin kuvitella miten siellä hieman pullukka omassa laihdutusprojektissaan epäonnistunut näpyttelee viestejään. Asenne on sellainen kun minä en onnistunut niin kukaan muukaan ei voi onnistua. Eihän minussa voi olla mitään vikaa laihduttajana.
Itselläni alkoi vaikeutumaan, kun BMI oli tippunut 30 -> 22. Sitä ennen lähti kaikki ilman mitään ongelmia. Tuossa vaiheessa sitten lopetin aktiivisen laihduttamisen ja keskityin ruokatottumusten ylläpitämiseen ja kuntoiluun. Nykyisellään BMI 20,5 ja vähän tullut lisää lihasta vartaloon.
No pysyttele nyt ainakin huomiseen sillä kuurillasi, huomaat kyllä kun alkaa takkuaminen.