Mies lopetti tapailun kun kuuli että mulla on tyypin 1 diabetes???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on diabetes niin kyllähän se aika paljon kertoo ihmisen elintavoista ja jos elintavat on niin huonot että sairastuu diabetekseen niin en minäkään sellaista kumppaniksi haluaisi. Ja juu tiedän että terveellisesti elävillekin voi tulla diabetes mutta uskon sen olevan hyvin harvinaista.

Täällähän se varsinainen tietonikkari on. Hikipediastako tietosi sait. Tiedoksesi vain, että ykköstyypin diabetes ei ole seurausta elintavoista. Lue enemmän, luulet vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Mä en halunnut et mun lasten tulevalla isällä ois edes allergiaa. Et repikää siitä. Totta kai kannattaa valita paras jalostusyksilö et omat lapset ois mahd.terveitä.

Meinaat, että ei sen niin väliä, jos on luonteeltaan vähän paskempikin tyyppi, mutta kunhan terveys on priimaa? Mites, teetitkö geenitestit? 

No, kuka mitäkin sitten haluaa priorisoida peloissaan. Aina vaan elämä voi näyttää myös tuhannella keskisormea, vaikka kuinka koittaisi varmistella, ettei niin käy. Vastaavasti taas voi käydä niin, että mitään ongelmia ei ole, vaikka niihin jokin pieni mahdollisuus olisikin. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on oikeus valita kumppaninsa. Terveys, kauneus, huumorintaju, ihan mitä haluaa.

Näin on. Sitä valintaprosessia vaan ei muiden tarvitse arvostaa saati pitää millään tavalla älykkäänä saati suvaitsevaisena. 

Hitsit, jos sinkkuunnun tästä vielä joskus saankohan minäkin monta potkua perseellä kun on keliakia. Todettiin noin puoli vuotta seurustelun alettua nykyisen kanssa. Ei lähtenyt kävelemään. Ei ollut käynyt edes mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti kumppaniksi valitaan/halutaan terve ihminen. Mikäli sairaudet puhkeavat vuosien päästä, niin silloin se on vain huonoa tuuria ja useimmat parit sen kanssa pystyvät elämään.

Minä ihmettelen, että täällä ei ymmärretä sitä, kun mies ei halunnut jo valmiiksi perussairasta ihmistä. Tottakai mahdollisesti loppuelämän kestävään suhteeseen kannattaa valita mahdollisimman terve kumppani. Kuka hullu tällaista asiaa ei ymmärrä?

Minä en ymmärrä. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitin. Ollut mieheni kanssa vuodesta 1980, sairastuin diabetekseen 1981. 2 aikuista lasta, molemmat terveitä. Minulla ei muita sairauksia kuin diabetes. Olen niin ylpeä täysijärkisestä miehestäni. Ja ihan tiedoksesi, kuka tahansa voi sairastua kosja vaan. Ja mieluummin diabetes kuin tyhmyys.

Kutsu sitä ihan rauhassa tyhmyydeksi, jos se oloasi helpottaa. Minä kutsun sitä järkeväksi suunnitteluksi. Miksi ostaisin auton, joka jo valmiiksi vuotaa öljyä ja kilkattaa? Kaikki auton hajoavat joskus ja silloin ne korjataan, mutta en osta jo valmiiksi rikkinäistä rotteloa.

No, sairaus ei ole elämääni rajoittanut. Mutta tällä palstalla kyllä huomaa, että ahdasmielisyys rajoittaa sitäkin enemmän joidenkin elämää. Sinuakin tuo ahdasmielisyys rajoittaa. Itse olen yli 50-vuotias ja asiani ovat huomattavasti paremmin kuin monella ikäiselläni. Ei ole ylipainoa, verenpainetta, sydänvaivoja, kolestrolia. Olen huoltanut itseni hyvin, vaikka maanantaikappale olenkin. Monella ikäiselläni on suunnaton lääkearsenaali, itselläni vain se insuliini. Ja kuntokin on hyvä, joka pävähintään 10 km.

Suvaitsematon, omahyväinen, kopea ja vihainen olet ainakin.

Voitko lakata haukkumasta muita ahdasmieliseksi vain sillä perusteella, että heidän elämäkokemuksensa ja ajatuksensa ovat eri kuin sinulla?

- kiitos!

Se, että joku on onnellinen ja hyvinvoiva diabeetikko on joilekin liikaa......Ilmeisesti mielesi olisi hyvä, jos sanoisin olevani masentunut, ylipainoa 40 kg, lisäsairauksia, työkyvyttömyyseläkkeellä.

Sähän olet ihan vainoharhainen!

Toistelet kuvitelmaasi, että tuntemattomat ihmiset harmistuvat, että voit hyvin ja toivovat sulle pahaa. Kuka sua on satuttanut, kun tuollaista luulet?

Hanki hyvä ihminen psyykkistä apua itsellesi.

Ei minun eikä muiden palstalaisten, vaan itsesi takia, ja perheesi.

No joo. Ensin joku sanoo ettei halua rikkinäistä kotteroa. Kun sanon voivani edelleen hyvin, olen omahyväinen. Kun sanon, että enkö saisi olla onnellinen niin olen vainoharhainen. Kiitos hyvistä nauruista : D

Kyllä mua vaan ärsyyttää naisen "hoikkuuden" rummuttaminen, etenkin kun lihavuus on miehillä yleisempää.

Mulla on ykköstyypin diabetes ollut nyt 12 vuotta. Diabetes voi olla varsin harmiton tai ihan tosi hankala kumppanille riippuen diabeetikon hoitotasapainosta. 

Parhaassa tilanteessa diabetes näkyy, siinä et välillä mittaillaan verensokeria, syödään vähän jotain nostamaan verensokeria ja välillä pistetään insuliinia alentamaan verensokeria. Useimmiten vain silloin, kun istutaan syömään tai juomaan. Diabeetikko voi liikkua ihan miten itse lystää ja syödä aikalailla mitä haluaa. Silloin voi menettää aivan helmen ihmisen, jos vain sairauden takia jättää.

Huonoimmassa tilanteessa diabeetikko saa usein kohtauksia tai joutuu usein perumaan tekemisiä ja jäämään kotiin tai menemään sairaalaan potemaan huonoa oloa ketoasidoosin seurauksena. Tässä tapauksessa henkilö kaipaa tihennettyjä lääkärintapaamisia tai jopa sairaalajaksoa. Silloin seurustelu on aivan todella hankalaa. 

Mulla hoitotasapaino on ihan ok ja poikaystävä on aivan todella ihana ja auttavainen. Olen selittänyt hänelle ummet ja lammet miten diabetes tarkalleen toimii ja kuinka se voi vaikuttaa mun elinikään tai mahdollisesti lapsiin. Hän osaa pistää insuliinia, mitata verensokerin, ensiapua jos pyörtyy sekä hoitaa ketoasidoosin. Hän muistuttaa mua mittaamaan ja pistämään niin pika- kuin pitkävaikutteisen insuliinin. Jos nukutaan pitkään hän heti ensimmäisenä herätessään kysyy, että onkai pitkävaikutteinen insuliini jo pistetty. Kun istutaan ruokapöydän ääreen hän oma-alotteisesti tuo mulle mun diabetestavara pussukan.

Ehkä oli siis hyväkin, että hän lopetti tapailun, koska selkeästi hänellä ei ole niinsanotusti kaikki muumit laaksossa. Hyvä ettet uhrannut enempää aikaa. Toivottavasti löydät hyvän ja ymmärtävän kumppanin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu kyllä, mä mittaan sokerin n.3 krt päivässä (kestää n.10sek) ja pistän ruuan insuliinia kestää n.10sek.. muuten tätä ei mitenkään huomaa.

Haluaa kuulemma terveen kumppanin. Ok.. Onko tämmöisiä ihmisiä oikeasti olemassa. En käsitä.

Yleensä ihmiset haluavat terveitä lapsia. Onko se jotenkin vaikea käsittää?

Ei se diabetes välttämätyä periydy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diabetes on niin paljon moniulotteisempi juttu kuin 3x päivässä sokereiden mittaaminen ja 2x päivässä insuliinin pistäminen.

Niin on mutta nyt jotain rajaa näihin kauhujuttuihin! Hoitotasapaino kuntoon niin öisin ei tarvi mittailla kuin poikkeustapauksissa ja joa taju menee hypossa on hoito aika pahasti pyllyllään! Ei tosiaannkaan mikään normijuttu. Ja kyllä - kokemusta on

Niinpä. Minulla on ystävä, joka sairastaa eikä hänen kanssaan eläminen ole lähellekään mitään tuollaista veitsen terällä luistelua, vaan hyvin normaalia. Ei tarvise öitä valvoa sydän syrjällään hänen vieressään. Joskus juhliessa tietysti pitää olla tarempi ja muidenkin hyvä olla perillä hänen hoidostaan. Ja tietenkin muutenkin pitää tiedostaa, että kyseessä on vakava sairaus, mutta ei tuollaisten hullujen uhkakuvien maalailussa nyt ole oikein mieltä. Tietysti tässä minun esimerkissäni on kyse vain yhdestä ihmisestä, jonka hoito on selkeästi tasapainossa. Mutta ei se aina ole tuollaista viikatemies suurin piirtein nurkan takana meininkiä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ykköstyypin diabetes ollut nyt 12 vuotta. Diabetes voi olla varsin harmiton tai ihan tosi hankala kumppanille riippuen diabeetikon hoitotasapainosta. 

Parhaassa tilanteessa diabetes näkyy, siinä et välillä mittaillaan verensokeria, syödään vähän jotain nostamaan verensokeria ja välillä pistetään insuliinia alentamaan verensokeria. Useimmiten vain silloin, kun istutaan syömään tai juomaan. Diabeetikko voi liikkua ihan miten itse lystää ja syödä aikalailla mitä haluaa. Silloin voi menettää aivan helmen ihmisen, jos vain sairauden takia jättää.

Huonoimmassa tilanteessa diabeetikko saa usein kohtauksia tai joutuu usein perumaan tekemisiä ja jäämään kotiin tai menemään sairaalaan potemaan huonoa oloa ketoasidoosin seurauksena. Tässä tapauksessa henkilö kaipaa tihennettyjä lääkärintapaamisia tai jopa sairaalajaksoa. Silloin seurustelu on aivan todella hankalaa. 

Mulla hoitotasapaino on ihan ok ja poikaystävä on aivan todella ihana ja auttavainen. Olen selittänyt hänelle ummet ja lammet miten diabetes tarkalleen toimii ja kuinka se voi vaikuttaa mun elinikään tai mahdollisesti lapsiin. Hän osaa pistää insuliinia, mitata verensokerin, ensiapua jos pyörtyy sekä hoitaa ketoasidoosin. Hän muistuttaa mua mittaamaan ja pistämään niin pika- kuin pitkävaikutteisen insuliinin. Jos nukutaan pitkään hän heti ensimmäisenä herätessään kysyy, että onkai pitkävaikutteinen insuliini jo pistetty. Kun istutaan ruokapöydän ääreen hän oma-alotteisesti tuo mulle mun diabetestavara pussukan.

Ehkä oli siis hyväkin, että hän lopetti tapailun, koska selkeästi hänellä ei ole niinsanotusti kaikki muumit laaksossa. Hyvä ettet uhrannut enempää aikaa. Toivottavasti löydät hyvän ja ymmärtävän kumppanin.

Sulla on mukava poikaystävä ja mukavalta ja ymmärtäväiseltä vaikutat itsekin.

ihan hyvä vaan. olisit kuiteski vieny vaa sen rahat sun diapetes lääkkeisiin ja kaikkeen muuhunki. naiset on syöpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu kyllä, mä mittaan sokerin n.3 krt päivässä (kestää n.10sek) ja pistän ruuan insuliinia kestää n.10sek.. muuten tätä ei mitenkään huomaa.

Haluaa kuulemma terveen kumppanin. Ok.. Onko tämmöisiä ihmisiä oikeasti olemassa. En käsitä.

Oletteko sellaisessa elämänvaiheessa, että lastenhankinta vielä tulevaisuudessa haaveissa? Ainoa järkevä syy mitä tulee mieleen on se, että ajattelee sitä.

Nykyään diabeetikolle lasten hankinta ei ole ongelma. Ajattele sitä jos kykenet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä voi kun ihmetellä mitä ihmisen mielessä liikkuu. Tuttavani kenellä on yli 40 kiloa ylipainoa, verenpainetauti ja korkea kolesteroli, kauhistelee diabetestäni.

Itselläni ei ole muita sairauksia, olen hoikka ja hyväkuntoinen. Kumppaniehdokkaita on ollut runsaasti, yhden kelpuutin. Ei se kaikille ole este ja kenelle sairaus sitten on este "Ole hyvä ja siirry seuraavaan, kiitos".

En itse huolisi alkoholistia, väkivaltaista tai vaikka huumehörhöä. Muille näyttää kelpaavan, on tämä palsta jo näyttänyt kuinka hyviä geenejä sieltä saa.

...eli sinulla on oikeus valikoida kumppaneita parhaaksi katsomillasi kriteereillä. Jospa muillakin olisi tämä oikeus.

Väitinkö muuta? Tais kalikka kalahtaa muutamalla. Mainitsin että "ole hyvä ja siirry seuraavaan, kiitos" ellen ole sopiva henkilö. Ketään en ole vaatinut huolimaan jos sairauteni on este. Ymmärrätkö? 

Silti koit tarpeelliseksi kirjoittaa tänne viestin, jossa ihmetellään mitä näiden väärää mieltä olevien päässä liikkuu? Ja perään pitkä lista itsekehuja? Ei nyt ihan kuulosta siltä, että olisit kovin sinut sen kanssa että muillakin on oikeus tehdä omat valintansa, kun näistä muiden valinnoista pitää kuitenkin (piilo)v*ttuilla kitkerään ja ylimieliseen sävyyn.

Pitkä lista itsekehuja? Koska hoidan itseäni? Mielenkiintoinen johtopäätös. 

Mikä siinä viestissäni sulla ei mene jakeluun? Kaikilla on kriteerinsä, myös minulla. Ikäviä ihmisiä en kaipaa lähelleni, edes kaveriksi.

Itse asiassa sua taitaa pahemman kerran nyppiä se, että olen jollekin kelvannut sairaudestani huolimatta, eikö vaan? Mitä siihen kitkerään ja ylimieliseen tulee (oma tulkintasi), niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Et sinä ole ensimmäinen joka tästä väittelee, minulla on kokemusta.

Senkun valitsette kuten haluatte, ei se minun elämään vaikuta mitenkään.

Uskon, että joudut väittelyihin ja riitoihin jatkuvasti.

Niinhän sulle käy nytkin.

Tajuatko edes, että syyttelet ja haukut tuntemattomia ihmisiä asioista, joita kuvittelet?

Näet muut ihmiset tyhminä ja pahoina, itsesi viisaana ja pätevänä.

Ei ole niitä viehättävimpiä ominaisuuksia.

Olet mielestäsi terästä, ja epäilemättä edellytät samaa muilta.

En ole tuo kirjoittaja, mutta ihan asiaa hän puhuu. Tämän ketjun tarkoitus suurimmalla osasta näistä kirjoittajista on dissata diabeetikkoja. Jos he puolustavat itseään ja sanovat voivansa hyvin, niin se ei vaan joillekin sovi.

Mun tarkoitus ei ainakaan ole, miksi olisi?

Ennakkotietoja diabeteksestä mulla ei myöskään ollut, ennenkuin tutun perheenjäsen sairastui. Olen kuunnellut myötätuntoisena ja kauhuissani, miten raskasta ja arvaamatonta koko perheen elämä nyt on. Lääkkeistä, laskemisesta ja tarkasta hoidosta huolimatta.

Ei voi todella väittää, että db olisi muutama piikki päivittäin ja se siitä.

Täällä mesoaa tuo yksi "täydellinen diabeetikko" raivoamassa, että diabetes on helppo homma ja muut kokemukset on pa*kapuhetta.

Missään vaiheessa tämä "täydellinen diabeetikko" ei väittänyt sairautta helpoksi hommaksi tai että muut kokemukset ovat p*skapuhetta! Syyttelit suotta ja menit henkilökohtaisuuksiin. Ei sinullakaan ole käytöstapoja. Sinun maailmaasi ei nyt vaan mahdu ajatus siitä että joillakin diabeetikoilla on sairaus ja hoitotasapaino hallussa. Sinulla ei ole siitä edes riittävää kokemusta jos yhden tuttavaperheen jäsenen perusteella muka tiedät kuinka kaikki diabeetikot itsensä hoitaa.

Tämä "täydellinen diabeetikko" on tehnyt hitosti töitä sen eteen että hoitotasapaino on hyvällä mallilla. Katsos kun jonkun verran on kokemusta ja diabetes on hyvin yksilöllinen sairaus, siitä tulee elämäntapa ja se on pakollista jos meinaa hengissä pysyä. Valitettavasti kaikki diabeetikot eivät sitä saavuta. 

Kummastelen edelleen kuinka kiivaasti viitsit noin vähällä tiedolla jankata. Tietysti sairaus vaikuttaa parinvalintaan, niin tekee moni muukin seikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä voi kun ihmetellä mitä ihmisen mielessä liikkuu. Tuttavani kenellä on yli 40 kiloa ylipainoa, verenpainetauti ja korkea kolesteroli, kauhistelee diabetestäni.

Itselläni ei ole muita sairauksia, olen hoikka ja hyväkuntoinen. Kumppaniehdokkaita on ollut runsaasti, yhden kelpuutin. Ei se kaikille ole este ja kenelle sairaus sitten on este "Ole hyvä ja siirry seuraavaan, kiitos".

En itse huolisi alkoholistia, väkivaltaista tai vaikka huumehörhöä. Muille näyttää kelpaavan, on tämä palsta jo näyttänyt kuinka hyviä geenejä sieltä saa.

...eli sinulla on oikeus valikoida kumppaneita parhaaksi katsomillasi kriteereillä. Jospa muillakin olisi tämä oikeus.

Väitinkö muuta? Tais kalikka kalahtaa muutamalla. Mainitsin että "ole hyvä ja siirry seuraavaan, kiitos" ellen ole sopiva henkilö. Ketään en ole vaatinut huolimaan jos sairauteni on este. Ymmärrätkö? 

Silti koit tarpeelliseksi kirjoittaa tänne viestin, jossa ihmetellään mitä näiden väärää mieltä olevien päässä liikkuu? Ja perään pitkä lista itsekehuja? Ei nyt ihan kuulosta siltä, että olisit kovin sinut sen kanssa että muillakin on oikeus tehdä omat valintansa, kun näistä muiden valinnoista pitää kuitenkin (piilo)v*ttuilla kitkerään ja ylimieliseen sävyyn.

Pitkä lista itsekehuja? Koska hoidan itseäni? Mielenkiintoinen johtopäätös. 

Mikä siinä viestissäni sulla ei mene jakeluun? Kaikilla on kriteerinsä, myös minulla. Ikäviä ihmisiä en kaipaa lähelleni, edes kaveriksi.

Itse asiassa sua taitaa pahemman kerran nyppiä se, että olen jollekin kelvannut sairaudestani huolimatta, eikö vaan? Mitä siihen kitkerään ja ylimieliseen tulee (oma tulkintasi), niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Et sinä ole ensimmäinen joka tästä väittelee, minulla on kokemusta.

Senkun valitsette kuten haluatte, ei se minun elämään vaikuta mitenkään.

Uskon, että joudut väittelyihin ja riitoihin jatkuvasti.

Niinhän sulle käy nytkin.

Tajuatko edes, että syyttelet ja haukut tuntemattomia ihmisiä asioista, joita kuvittelet?

Näet muut ihmiset tyhminä ja pahoina, itsesi viisaana ja pätevänä.

Ei ole niitä viehättävimpiä ominaisuuksia.

Olet mielestäsi terästä, ja epäilemättä edellytät samaa muilta.

En ole tuo kirjoittaja, mutta ihan asiaa hän puhuu. Tämän ketjun tarkoitus suurimmalla osasta näistä kirjoittajista on dissata diabeetikkoja. Jos he puolustavat itseään ja sanovat voivansa hyvin, niin se ei vaan joillekin sovi.

Mun tarkoitus ei ainakaan ole, miksi olisi?

Ennakkotietoja diabeteksestä mulla ei myöskään ollut, ennenkuin tutun perheenjäsen sairastui. Olen kuunnellut myötätuntoisena ja kauhuissani, miten raskasta ja arvaamatonta koko perheen elämä nyt on. Lääkkeistä, laskemisesta ja tarkasta hoidosta huolimatta.

Ei voi todella väittää, että db olisi muutama piikki päivittäin ja se siitä.

Täällä mesoaa tuo yksi "täydellinen diabeetikko" raivoamassa, että diabetes on helppo homma ja muut kokemukset on pa*kapuhetta.

Missään vaiheessa tämä "täydellinen diabeetikko" ei väittänyt sairautta helpoksi hommaksi tai että muut kokemukset ovat p*skapuhetta! Syyttelit suotta ja menit henkilökohtaisuuksiin. Ei sinullakaan ole käytöstapoja. Sinun maailmaasi ei nyt vaan mahdu ajatus siitä että joillakin diabeetikoilla on sairaus ja hoitotasapaino hallussa. Sinulla ei ole siitä edes riittävää kokemusta jos yhden tuttavaperheen jäsenen perusteella muka tiedät kuinka kaikki diabeetikot itsensä hoitaa.

Tämä "täydellinen diabeetikko" on tehnyt hitosti töitä sen eteen että hoitotasapaino on hyvällä mallilla. Katsos kun jonkun verran on kokemusta ja diabetes on hyvin yksilöllinen sairaus, siitä tulee elämäntapa ja se on pakollista jos meinaa hengissä pysyä. Valitettavasti kaikki diabeetikot eivät sitä saavuta. 

Kummastelen edelleen kuinka kiivaasti viitsit noin vähällä tiedolla jankata. Tietysti sairaus vaikuttaa parinvalintaan, niin tekee moni muukin seikka. 

Kuvittelit ilmeisesti että ketjussa on useampi kuin yksi mun kirjoittama viesti? Ei ole.

Täällä on monta ihmistä, jolla on kokemusta db.stä joko potilaana tai sivullisena.

Varsinkaan sivullisena en menisi vähättelemään. Olen istunut monet tunnit olkapäänä ja lohdutellut.

Siinä sitä tietoa on karttunut. Db.n lähiomainen tuntee muitakin tapauksia, joten niin suppea ei ole tietoni, kuin kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä voi kun ihmetellä mitä ihmisen mielessä liikkuu. Tuttavani kenellä on yli 40 kiloa ylipainoa, verenpainetauti ja korkea kolesteroli, kauhistelee diabetestäni.

Itselläni ei ole muita sairauksia, olen hoikka ja hyväkuntoinen. Kumppaniehdokkaita on ollut runsaasti, yhden kelpuutin. Ei se kaikille ole este ja kenelle sairaus sitten on este "Ole hyvä ja siirry seuraavaan, kiitos".

En itse huolisi alkoholistia, väkivaltaista tai vaikka huumehörhöä. Muille näyttää kelpaavan, on tämä palsta jo näyttänyt kuinka hyviä geenejä sieltä saa.

...eli sinulla on oikeus valikoida kumppaneita parhaaksi katsomillasi kriteereillä. Jospa muillakin olisi tämä oikeus.

Väitinkö muuta? Tais kalikka kalahtaa muutamalla. Mainitsin että "ole hyvä ja siirry seuraavaan, kiitos" ellen ole sopiva henkilö. Ketään en ole vaatinut huolimaan jos sairauteni on este. Ymmärrätkö? 

Silti koit tarpeelliseksi kirjoittaa tänne viestin, jossa ihmetellään mitä näiden väärää mieltä olevien päässä liikkuu? Ja perään pitkä lista itsekehuja? Ei nyt ihan kuulosta siltä, että olisit kovin sinut sen kanssa että muillakin on oikeus tehdä omat valintansa, kun näistä muiden valinnoista pitää kuitenkin (piilo)v*ttuilla kitkerään ja ylimieliseen sävyyn.

Pitkä lista itsekehuja? Koska hoidan itseäni? Mielenkiintoinen johtopäätös. 

Mikä siinä viestissäni sulla ei mene jakeluun? Kaikilla on kriteerinsä, myös minulla. Ikäviä ihmisiä en kaipaa lähelleni, edes kaveriksi.

Itse asiassa sua taitaa pahemman kerran nyppiä se, että olen jollekin kelvannut sairaudestani huolimatta, eikö vaan? Mitä siihen kitkerään ja ylimieliseen tulee (oma tulkintasi), niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Et sinä ole ensimmäinen joka tästä väittelee, minulla on kokemusta.

Senkun valitsette kuten haluatte, ei se minun elämään vaikuta mitenkään.

Uskon, että joudut väittelyihin ja riitoihin jatkuvasti.

Niinhän sulle käy nytkin.

Tajuatko edes, että syyttelet ja haukut tuntemattomia ihmisiä asioista, joita kuvittelet?

Näet muut ihmiset tyhminä ja pahoina, itsesi viisaana ja pätevänä.

Ei ole niitä viehättävimpiä ominaisuuksia.

Olet mielestäsi terästä, ja epäilemättä edellytät samaa muilta.

En ole tuo kirjoittaja, mutta ihan asiaa hän puhuu. Tämän ketjun tarkoitus suurimmalla osasta näistä kirjoittajista on dissata diabeetikkoja. Jos he puolustavat itseään ja sanovat voivansa hyvin, niin se ei vaan joillekin sovi.

Mun tarkoitus ei ainakaan ole, miksi olisi?

Ennakkotietoja diabeteksestä mulla ei myöskään ollut, ennenkuin tutun perheenjäsen sairastui. Olen kuunnellut myötätuntoisena ja kauhuissani, miten raskasta ja arvaamatonta koko perheen elämä nyt on. Lääkkeistä, laskemisesta ja tarkasta hoidosta huolimatta.

Ei voi todella väittää, että db olisi muutama piikki päivittäin ja se siitä.

Täällä mesoaa tuo yksi "täydellinen diabeetikko" raivoamassa, että diabetes on helppo homma ja muut kokemukset on pa*kapuhetta.

Missään vaiheessa tämä "täydellinen diabeetikko" ei väittänyt sairautta helpoksi hommaksi tai että muut kokemukset ovat p*skapuhetta! Syyttelit suotta ja menit henkilökohtaisuuksiin. Ei sinullakaan ole käytöstapoja. Sinun maailmaasi ei nyt vaan mahdu ajatus siitä että joillakin diabeetikoilla on sairaus ja hoitotasapaino hallussa. Sinulla ei ole siitä edes riittävää kokemusta jos yhden tuttavaperheen jäsenen perusteella muka tiedät kuinka kaikki diabeetikot itsensä hoitaa.

Tämä "täydellinen diabeetikko" on tehnyt hitosti töitä sen eteen että hoitotasapaino on hyvällä mallilla. Katsos kun jonkun verran on kokemusta ja diabetes on hyvin yksilöllinen sairaus, siitä tulee elämäntapa ja se on pakollista jos meinaa hengissä pysyä. Valitettavasti kaikki diabeetikot eivät sitä saavuta. 

Kummastelen edelleen kuinka kiivaasti viitsit noin vähällä tiedolla jankata. Tietysti sairaus vaikuttaa parinvalintaan, niin tekee moni muukin seikka. 

Kuvittelit ilmeisesti että ketjussa on useampi kuin yksi mun kirjoittama viesti? Ei ole.

Täällä on monta ihmistä, jolla on kokemusta db.stä joko potilaana tai sivullisena.

Varsinkaan sivullisena en menisi vähättelemään. Olen istunut monet tunnit olkapäänä ja lohdutellut.

Siinä sitä tietoa on karttunut. Db.n lähiomainen tuntee muitakin tapauksia, joten niin suppea ei ole tietoni, kuin kuvittelet.

No, ei ole läheskään kaikki viestit minunkaan, joku nyt kuitenkin tahallaan ymmärsi asian vierestä ja jankutti. Olen pahoillani jos tulkitsin vääräksi henkilöksi. 

Vierailija kirjoitti:

ihan hyvä vaan. olisit kuiteski vieny vaa sen rahat sun diapetes lääkkeisiin ja kaikkeen muuhunki. naiset on syöpää.

Voi sinua ihminen. Hali, paijaus.

Urheasti jaksat täällä kekkaloida yhden miehen sotaasi. Se hymyilyttää. Tuleeko siitä parempi olo ja saako kaikki naiset jonossa tuputtamaan tuheroa sinulle? Ei tule. Ei sinulla ole mitään valtaa tässä, ei kukaan nainen lopeta olemassaoloaan viestiesi ja aloitustesi takia. Sen sijaan itse kärsit.

Hae apua. Tarvitset sitä. Ihan omalääköri ohjaa eteen päin. Varaat ajan, kerrot että tunnet selittämätöntä vihaa naisia kohtaan vaikka itsekin tiedät, että on vain muutama nainen, joka ollut sinulle tyly ja jos naiset katoaisivat planeetalta nyt, elämäsi ei muuttuisi helpommaksi vaan vaikeammaksi.

On kurjaa, että vanhempasi eivät suoneet sinulle riittävästi rakkautta. Vihaaminen ei sitä myöskä.n sinul,e tue.

Hae apua. Tarvitset sitä. Ja edelleen, se tauti on diabetes.

1. tyypin diabetes voi olla usein kohtalokkaampi kuin aikuisiän sokeritauti.

Näitähän riittää. Jotkut voivat jättää puolisonsa 20v jälkeen jos tämä sairastuu vaikka syöpään. En itse haluaisi mitään suhdetta tuollaisen kanssa ja jos jotain ihastumisen tunteita on niin ne hyytyisivät kuin lehmän häntä. Ei kai kukaan itselleen mitään voi. Ap voi olla tyytyväinen että pääsi eroon moisesta nyt heti. Kannattaisi katsoa netistä ja facesta, siellä on vertaisryhmiä diabeetikoille niin 1 kuin 2 tyypeille. Diabetesliiton nettisivuilla on muistaakseni joku deittipalstakin. Mulla on itsellä 2tyypin tauti ja kuulun facebook-ryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Näitähän riittää. Jotkut voivat jättää puolisonsa 20v jälkeen jos tämä sairastuu vaikka syöpään. En itse haluaisi mitään suhdetta tuollaisen kanssa ja jos jotain ihastumisen tunteita on niin ne hyytyisivät kuin lehmän häntä. Ei kai kukaan itselleen mitään voi. Ap voi olla tyytyväinen että pääsi eroon moisesta nyt heti. Kannattaisi katsoa netistä ja facesta, siellä on vertaisryhmiä diabeetikoille niin 1 kuin 2 tyypeille. Diabetesliiton nettisivuilla on muistaakseni joku deittipalstakin. Mulla on itsellä 2tyypin tauti ja kuulun facebook-ryhmään.

On eri juttu jättää puoliso sairastumisen takia kuin olla tutustumatta johonkuhun.

Ap ei ole vieläkään kertonut, miten pitkään hän panttasi tietoa.

Mä olen ainakin hoitanut niin monta kroonikkoläheistä, että yllättäen kipusiskon rooli ei enää nappaa.

Ei kelpaisi diabetes mies minullekaan ja kenkää tulisi. Haluan mahdollisimman terveet lapset nääs. Sille taas ei voi mitään jos puoliso matkan varrella sairastuisi, tietenkään en sen takia hylkäisi. Mutta lähtötilanteessa mitään pitkä-aikaissairauksia en hyväksyisi. Välttämättä ei diabetes periydy, mutta kumminkin voi periytyä. Sitä lapsilleni en haluaisi joten lähtökohtaisesti vain perusterve kumppani kelpaa, muut menee vaihtoon. Sorryyy.