Veräjälaaksossa miehenmallia jälkikasvulle
Lapsi kyydissä, faija raivoaa. Juurikin tämä että lapsi kyydissä tekee asiasta erikoisen, muuten tällaiset tapaukset jossa autot surutta tuuppaavat pyörätielle pysähtymään, ovat Helsingissä jokapäiväisiä.
Hetki sitten klo 16:20 farmaribemari (kuljettaja lyhyehkö, salilla pumpattu) tuli Veräjämäestä Veräjän katua aikeinaan kääntyä Otto Brandtin tielle. Tuli kuten autot järjestäen, poikittain suoja-/pyörätielle, jossa pyöräilijöillä etuajo-oikeus. Jouduin tekemään lukkojarrutuksen ja mahduin juuri koukkaamaan takapuskuria hipoen auton ohi niin että käsi osui auton takakulmaan, ei kuitenkaan osumaa pyörästä. Auton kuljettaja kuitenkin raivostui tästä ja lähti seuraamaan pyörääni. Eli kääntyi Otto Brandtin tietä oikealle eli suuntaan mihin vain bussit saavat ajaa. Lopulta pysäytti auton vähän matkaa eteeni keskelle tietä ja tuli pysäyttämään minut. Halusi lyödä minua mutta tyytyi vain potkaisemaan eturenkaan pinnat väärälle. Sitten alkoi vuodatus, minun pitäisi maksaa auton pesu ja naarmujen poisto vaikka siis autoon ei mitään jälkeä tullutkaan. Siinä siis huutoa kuuntelin usean minuutin jälkikasvun autosta tilannetta seuratessa. Poliisin olisin halunnut paikalle soittaa mutta kaveri ei kuulemma poliisista välittänyt.
Vielä ihmetellään mikä nykylapsia vaivaa mutta jos esimerkki kotoa on tätä luokkaa niin ei voi paljon odottaa.
Kommentit (2)
Olisit lyöny kääpiöltä nenän sivuun.
Veräjälaakso, selittää paljon. Miten voikaan olla pienestä kiinni, missä tykkään asua ja missä en missään nimessä. Näin Helsingissä.
T. Veräjämäki