Lapsen uimataito

Mielipiteelläsi ei ole mitään merkitystä koska on olemassa virallinen määritelmå mitä uimataito on.

No toki ei ole mielipideasia mutta voiko tuollaisella osaamistasolla olevan lapsen antaa esim. koulun kanssa menemään uimahalliin isoon altaaseen vai sanooko ettei osaa uida? Eihän iso osa aikuisistakaan täytä virallisen uimataidon määritelmää.

Ei todellakaan osaa uida, jos pystyy räpiköimään pinnalla kymmenisen metriä. 

Parempi tietysti kuin ei mitään. Ei vajoa heti kivenä pohjaan, jos tippuu laiturilta tms. 

Vierailija kirjoitti:

No toki ei ole mielipideasia mutta voiko tuollaisella osaamistasolla olevan lapsen antaa esim. koulun kanssa menemään uimahalliin isoon altaaseen vai sanooko ettei osaa uida? Eihän iso osa aikuisistakaan täytä virallisen uimataidon määritelmää.

Uimahalleissa on usein vähintään 25 metrin uimataitovaatimus että saa mennä isoon altaaseen. Ja 50m radoilla tietysti 50m uimataitovaatimus.

Ei taida nyt tuo 10m riittää

Miksi sinulle on tärkeää tuo "sanominen"? 

Lohduttaaksesi tyttöä siis vai? Voit sanoa, että tosi hyvin jo sukeltaa ja uintikin hyvällä alulla. En lähtisi valehtelemaan, koska tyttöhän toistaessaan valheen muissa piireissä voi joutua vaikeuksiiin. 

En ole päästänyt vahtimatta uimaan edes 10-vuotiasta, jolla uimataito ikäisensä tasolla.

Nythän tytöllä on hyvä hetki opetella uimaan paremmin! Kehitystä tulee varmasti, kun ui paljon.

joo, lähinnä tyttöä kannustaakseni kun masentuu ettei vielä osaa ( lähes kaikki luokkakaverit osaavat ) on kuitenkin rohkea vedessä ja kova into on opetella. Miten osaisin rentouttaa uimisen niin että ei väsyisi 15 metrin jälkeen - se lienee suurin ongelma 🙁 nyt kun sai vielä kuulla että nuorempi kaveri ”oppi” uimaan ( räpiköi 5 metriä ) niin hokee vaan ettei koskaan opi vaikka tosiaan ei tuota kaverikaan osaa...

Jos väsyy 15 metrin jälkeen on asento väärä. Naama veteen niin vartalo pysyy riittävän suorassa eikä väsähdä muutaman metrin jälkeen.

Yksi mamma opetti lastaan uimahallissa, "pää pystyyn, pää pystyyn, älä laita naamaa veteen", lapsiparka yritti päästä eteenpäin lähes pystyasennossa.

Vierailija kirjoitti:

Jos väsyy 15 metrin jälkeen on asento väärä. Naama veteen niin vartalo pysyy riittävän suorassa eikä väsähdä muutaman metrin jälkeen.

Yksi mamma opetti lastaan uimahallissa, "pää pystyyn, pää pystyyn, älä laita naamaa veteen", lapsiparka yritti päästä eteenpäin lähes pystyasennossa.

Juu itsekin sanon että ei jännitä niskaa vaan päätä rohkeasti veteen... sukeltaa kuitenkin osaa. Toki monet aikuisetkin uivat niin että ”tukka ei kastu”. Yritän opettaa niin että välillä pää rohkeasti veden alle ja sitten taas niska kenossa että saa happea...

Jos on jo jonkinlainen edes pieni uintikyky, suosittelen jonkin uimaseuran osaamistasoon sopivaa kurssia. Se on muutama viikko niin menee päästä päähän niin ettet pysy vauhdissa mukana.

Vierailija kirjoitti:

joo, lähinnä tyttöä kannustaakseni kun masentuu ettei vielä osaa ( lähes kaikki luokkakaverit osaavat ) on kuitenkin rohkea vedessä ja kova into on opetella. Miten osaisin rentouttaa uimisen niin että ei väsyisi 15 metrin jälkeen - se lienee suurin ongelma 🙁 nyt kun sai vielä kuulla että nuorempi kaveri ”oppi” uimaan ( räpiköi 5 metriä ) niin hokee vaan ettei koskaan opi vaikka tosiaan ei tuota kaverikaan osaa...

Tärkeintä on pitää uiminen hauskana. Ole vieressä, harjoittelette potkuja ja vetoja ja ERITYISESTI opetelkaa kunnon selkäkellunta, jossa pystyy lepäämään.

Tärkeintä silti on pitää hauskaa vedessä, kun oppii rentoutumaan siinä ja nauttimaan, jaksaa pitempään väsymättä yhtä nopeasti.

Olisiko jotain kelluvaa nuudelilelua, jotain mistä saisi ottaa kiinni ja hengähtää hetkellisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos väsyy 15 metrin jälkeen on asento väärä. Naama veteen niin vartalo pysyy riittävän suorassa eikä väsähdä muutaman metrin jälkeen.

Yksi mamma opetti lastaan uimahallissa, "pää pystyyn, pää pystyyn, älä laita naamaa veteen", lapsiparka yritti päästä eteenpäin lähes pystyasennossa.

Juu itsekin sanon että ei jännitä niskaa vaan päätä rohkeasti veteen... sukeltaa kuitenkin osaa. Toki monet aikuisetkin uivat niin että ”tukka ei kastu”. Yritän opettaa niin että välillä pää rohkeasti veden alle ja sitten taas niska kenossa että saa happea...

Onko lapsella uimalaseja? Voisi kiinnostus sukeltamiseen lisääntyä kun näkee veden alla? Entäs snorkkeli? Eivät maksa paljoa ja totuttaa pään pinnan alla olemiseen.

Uimalasit on ja selkää ui helposti 20 metriä... rintauinti ( tai mikä lie myyrä ) on haaste kun jännittää tosiaan niskaa ja sitten jalat menee kohti pohjaa. Rentous olisi kaiken a ja o ja sitä yritän tytölle opettaa...

Olisi kannattanut mennä ajoissa uimakouluun. Meillä 5 v jossa jo tuon verran

^ no kiva kehua viisivuotiaan taidoilla. Kyllä on käyty uimakoulussa pariinkin otteeseen. Ekan kerran 5-vuotiaana pelkäsi vettä ja toisessa uimakoulussa 7-v ikäisenä meni kyllä muiden mukana mutta ei oppinut. Ei kaikki aikuisetkaan osaa uida ja itse yritän nyt parhaani mukaan opettaa tyttöä rentoutumaan ja sitä kautta uimaan. Uimataito olisi tärkeä eikä vain se 15 metriä vedessä eteneminen.

Kaikki kikka kolmoset otetaan vastaan. Uimalasit on käytössä, sukeltelee paljon ja selällään osaa uida. Kellua ei oikein osaa ja jännittää tosiaan niskaa uidessa. Itsellä on vähän konstit loppu miten saan tytön rennoksi... 🙁 siitä se on mielestäni enää kiinni.

Kuulostaa tutulta. Tosin lapsi oppi uimaan 6v ja nyt kolme vuotta myöhemmin on kuin delfiini.

Viihtyi vedessä, oppimishalu oli kova, mutta rohkeus puuttui. Neuvoin, ohjasin ja olin vierellä, mut ei tehty oppimisesta mitään suorittamista tai pakkopullaa. Lopulta se rohkeus sieltä vaan tuli leikin ja touhuumisen varjolla. Siitä se rentouskin sitten aikanaan tuli, vaikka vähän kestikin.

Mun neuvo on se, että antakaa vaan olla ja touhutkaa kaikkee kivaa vedessä. Jokaiselle se tulee aikanaan, turha ottaa paineita :)

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Tosin lapsi oppi uimaan 6v ja nyt kolme vuotta myöhemmin on kuin delfiini.

Viihtyi vedessä, oppimishalu oli kova, mutta rohkeus puuttui. Neuvoin, ohjasin ja olin vierellä, mut ei tehty oppimisesta mitään suorittamista tai pakkopullaa. Lopulta se rohkeus sieltä vaan tuli leikin ja touhuumisen varjolla. Siitä se rentouskin sitten aikanaan tuli, vaikka vähän kestikin.

Mun neuvo on se, että antakaa vaan olla ja touhutkaa kaikkee kivaa vedessä. Jokaiselle se tulee aikanaan, turha ottaa paineita :)

Kiitos rohkaisevasta kommentista. En ole luonut tytölle paineita, hän on itse nyt luonut ne kun lähes kaikki muut ikäisensä uivat ja itse vielä ei. Rohkeutta on mutta rentous puuttuu. Oli niin päättänyt että oppii tällä matkalla uimaan ja kyllähän tuo taito on taas kehittynyt mutta vielä ei vaan rentoudu tarpeeksi. Jospa sitä saisi tytön rauhoitettua ja rennoksi niin homma tulisi pikkuhiljaa itsekseen 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Tosin lapsi oppi uimaan 6v ja nyt kolme vuotta myöhemmin on kuin delfiini.

Viihtyi vedessä, oppimishalu oli kova, mutta rohkeus puuttui. Neuvoin, ohjasin ja olin vierellä, mut ei tehty oppimisesta mitään suorittamista tai pakkopullaa. Lopulta se rohkeus sieltä vaan tuli leikin ja touhuumisen varjolla. Siitä se rentouskin sitten aikanaan tuli, vaikka vähän kestikin.

Mun neuvo on se, että antakaa vaan olla ja touhutkaa kaikkee kivaa vedessä. Jokaiselle se tulee aikanaan, turha ottaa paineita :)

Kiitos rohkaisevasta kommentista. En ole luonut tytölle paineita, hän on itse nyt luonut ne kun lähes kaikki muut ikäisensä uivat ja itse vielä ei. Rohkeutta on mutta rentous puuttuu. Oli niin päättänyt että oppii tällä matkalla uimaan ja kyllähän tuo taito on taas kehittynyt mutta vielä ei vaan rentoudu tarpeeksi. Jospa sitä saisi tytön rauhoitettua ja rennoksi niin homma tulisi pikkuhiljaa itsekseen 😊

Voit sanoa tytölle, että kaikki edistys on eteenpäin. Turha luoda aikarajoja, se lisää paineita. Helpommin sanottu kuin tehty,mutta tyttösi pitäisi nyt vaan lopettaa hermoilu ja keskittyä pitämään hauskaa vedessä. Keksikää jotain kivoja leikkejä ym, niin kyllä se siitä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Tosin lapsi oppi uimaan 6v ja nyt kolme vuotta myöhemmin on kuin delfiini.

Viihtyi vedessä, oppimishalu oli kova, mutta rohkeus puuttui. Neuvoin, ohjasin ja olin vierellä, mut ei tehty oppimisesta mitään suorittamista tai pakkopullaa. Lopulta se rohkeus sieltä vaan tuli leikin ja touhuumisen varjolla. Siitä se rentouskin sitten aikanaan tuli, vaikka vähän kestikin.

Mun neuvo on se, että antakaa vaan olla ja touhutkaa kaikkee kivaa vedessä. Jokaiselle se tulee aikanaan, turha ottaa paineita :)

Kiitos rohkaisevasta kommentista. En ole luonut tytölle paineita, hän on itse nyt luonut ne kun lähes kaikki muut ikäisensä uivat ja itse vielä ei. Rohkeutta on mutta rentous puuttuu. Oli niin päättänyt että oppii tällä matkalla uimaan ja kyllähän tuo taito on taas kehittynyt mutta vielä ei vaan rentoudu tarpeeksi. Jospa sitä saisi tytön rauhoitettua ja rennoksi niin homma tulisi pikkuhiljaa itsekseen 😊

Voit sanoa tytölle, että kaikki edistys on eteenpäin. Turha luoda aikarajoja, se lisää paineita. Helpommin sanottu kuin tehty,mutta tyttösi pitäisi nyt vaan lopettaa hermoilu ja keskittyä pitämään hauskaa vedessä. Keksikää jotain kivoja leikkejä ym, niin kyllä se siitä :)

Kiitos sulle - kiva että joku haluaa myös aidosti auttaa eikä vaan vinoilla. Teidän että 15 metriä ei ole oikea uimataito. Itse asiassa 10 m on alkeisuimataito ja 50 m on perusuimataito... mutta monet vanhemmatkin sanovat että lapsi osaa uida jos muutaman metrin pysyy pinnalla. Sen takia tytöllä on nyt paineet kun nuoremmatkin ”osaavat”, vaikka oikeasti ovat yhtä hyviä/huonoja kuin hän. Nyt vaan loppuloma yritetään leikkiä vedessä niin ehkä se siitä.

Loma loppusuoralla ja niin se tyttö ui jo helposti 30 metriä... eli paljon mentiin eteenpäin lomalla vaikka ihan sitä virallista uimataitoa ei vielä tullutkaan. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä uimahallissa 😀