En päässyt taaskaan opiskelemaan yliopistoon
Muita samassa tilanteessa?
Hain neljättä kertaa opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon ja nyt joka kerta on osunut suht lähelle, mutta silti niin kauas. Kirjoitin historiasta laudaturin ja muutenkin kirjoitukset menivät hyvin. Olen mielestäni hallinnut valintakoealueen vuosisadat hyvin ja kahtena vuonna kävin myös valmennuskurssit, mutta kilpailu on armottoman kovaa, prosentuaalisesti monena vuonna tuota alaa on vaikeampi pääsy opiskelemaan kuin oikeus- tai lääketiedettä.
Masentaa perheen ja ystävien kyselyt ja vaihtoehto B:n esittelyt. Olen aivan puhki enkö kesä mitä tekisin. Vaikea kuvitella, että olisin onnellinen jos lähtisin opiskelemaan jotain muuta, mikä neuvoksi?
Kommentit (52)
Uskokaa nyt, ap haluaa yrittää Helsinkiin omalla tyylillään vielä viidennen, kuudennen, seitsemännen, ja ehkä vielä kahdeksannenkin kerran, ennen kun aloittaa avoimen opinnot.
Alotetaas ap alusta. Sanoit, että sisällepääsy on ollut lähellä. Kuinka lähellä tarkalleen ottaen, varasija 5 vai 50? Tiedätkö, onko sisäänpääsy jäänyt kiinni liian vähästä tiedosta vai huonosta vastaustekniikasta? Miten aiot muuttaa lukutekniikkaa seuraavalle vuodelle, jos valmennuskurssitkin on käyty?
Vierailija kirjoitti:
Historiaan on oikeasti vaikea päästä, mutta mIksi ap hakee vain Helsinkiin? Muualle on helpompi päästä. En tiennytkään että historiaankin on nykyään valmennuskursseja. Aika rahastusta kyllä koska asiathan pitää vain lukea ja oikeastaan ainoa mitä voisi opettaa on vastaustekniikka, mutta siinäkään ei kyllä mitään ihmeita tarvita. Lähinnä ap:n kohdalla tulee mieleen, että ei oikeasti tajua mihin on hakemassa. Minäkin suosittelen avoin yliopistoa koska siellä saa opinnot tehtyä gradua lukuunottamatta. Lisäksi kannattaa miettiä mitä oikeastaan haluaa ts. onko historia ainoa oppiaine mikä tulee kysymykseen.
FM yleinen historia
Tästä vastauksesta kyllä kuuluu juuri se, minkä takia tutkinto-opetuspuolella ei oikein tykätä avoimen kautta tulevista opiskelijoista ja yritetään välttää niiden ottamista. Historiaan on ollut valmennuskursseja 1990-luvun lopulta, koska historia on suosittu aine, johon on vaikea päästä (tiedän, koska yhtenä vuonna jatko-opiskelijana olin pidin sivuduunina sellaiselta kurssia Eximialla) Ja kyse ei todellakaan ole, siitä, että ”asiat vain pitää lukea”. Juuri missään ei ole sellaista pääsykoetta, johon voisi vastata ulkoluettua toistamalla, vaan lähes kaikkialla on nykyään joku aineistoanalyysitehtävä tai muu soveltava juttu, jossa ei mitata niinkään tietoa, vaan ajattelun tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Alotetaas ap alusta. Sanoit, että sisällepääsy on ollut lähellä. Kuinka lähellä tarkalleen ottaen, varasija 5 vai 50? Tiedätkö, onko sisäänpääsy jäänyt kiinni liian vähästä tiedosta vai huonosta vastaustekniikasta? Miten aiot muuttaa lukutekniikkaa seuraavalle vuodelle, jos valmennuskurssitkin on käyty?
Veikkaan että ei jäänyt kuin viiden pinnan päähän .... ainoa vaan että tuohon väliin mahtuikin sitten 150 hakijaa
Sinulla on väärä kieli. Ruotsinkieliselle puolelle pääsevät kaikki opiskelemaan perinteisesti.
Äänestä viisaammin seuraavissa vaaleissa jotta et joudu kärsimään satoja vuosia kestäneestä syrjinnästä. Vältä SDP:tä.
Historia on vähän niinkuin biologia. Paljon tulijoita, ei mitään töitä.
Itse olisin ensisijaisesti kiinnostunut biologian/kemian/biokemian opiskelusta, mutta miksi opiskella alaa, jossa töitä ei ole? Tänä vuonna aloitan hammaslääkärin opinnot, haaveilen ehkä suun mikrobiologiaan erikoistumisesta ja lisäksi luen kemiaa yliopistolla.
Löytyisikö sinullekin joku ala, joka liippaa läheltä sekä työlistää. Lisäksi voi opiskella sivuaineopintoina/avoimessa/ylimääräisenä sitä omaa intohimoa.
Suosittelen kyllä työllistymistä oikeasti miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaan on oikeasti vaikea päästä, mutta mIksi ap hakee vain Helsinkiin? Muualle on helpompi päästä. En tiennytkään että historiaankin on nykyään valmennuskursseja. Aika rahastusta kyllä koska asiathan pitää vain lukea ja oikeastaan ainoa mitä voisi opettaa on vastaustekniikka, mutta siinäkään ei kyllä mitään ihmeita tarvita. Lähinnä ap:n kohdalla tulee mieleen, että ei oikeasti tajua mihin on hakemassa. Minäkin suosittelen avoin yliopistoa koska siellä saa opinnot tehtyä gradua lukuunottamatta. Lisäksi kannattaa miettiä mitä oikeastaan haluaa ts. onko historia ainoa oppiaine mikä tulee kysymykseen.
FM yleinen historia
Tästä vastauksesta kyllä kuuluu juuri se, minkä takia tutkinto-opetuspuolella ei oikein tykätä avoimen kautta tulevista opiskelijoista ja yritetään välttää niiden ottamista. Historiaan on ollut valmennuskursseja 1990-luvun lopulta, koska historia on suosittu aine, johon on vaikea päästä (tiedän, koska yhtenä vuonna jatko-opiskelijana olin pidin sivuduunina sellaiselta kurssia Eximialla) Ja kyse ei todellakaan ole, siitä, että ”asiat vain pitää lukea”. Juuri missään ei ole sellaista pääsykoetta, johon voisi vastata ulkoluettua toistamalla, vaan lähes kaikkialla on nykyään joku aineistoanalyysitehtävä tai muu soveltava juttu, jossa ei mitata niinkään tietoa, vaan ajattelun tapaa.
Öö, tiesitkö, että monella kurssilla on sekaisin sekä tutkinto-opiskelijoita, että avointa kurssia suorittavia? Avoimella yliopistolla on tismalleen samat vaatimukset saada samoja arvosanoja, kuin tutkintopuolellakin. Eivät poikkea toisistaan mitenkään, paitsi toinen johtaa tutkintoon ja on opiskelijalle maksuton, toinen ei johda tutkintoon ja on maksullinen. Kummallakaan puolella ei pärjää hauki on kala -periaatteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaan on oikeasti vaikea päästä, mutta mIksi ap hakee vain Helsinkiin? Muualle on helpompi päästä. En tiennytkään että historiaankin on nykyään valmennuskursseja. Aika rahastusta kyllä koska asiathan pitää vain lukea ja oikeastaan ainoa mitä voisi opettaa on vastaustekniikka, mutta siinäkään ei kyllä mitään ihmeita tarvita. Lähinnä ap:n kohdalla tulee mieleen, että ei oikeasti tajua mihin on hakemassa. Minäkin suosittelen avoin yliopistoa koska siellä saa opinnot tehtyä gradua lukuunottamatta. Lisäksi kannattaa miettiä mitä oikeastaan haluaa ts. onko historia ainoa oppiaine mikä tulee kysymykseen.
FM yleinen historia
Tästä vastauksesta kyllä kuuluu juuri se, minkä takia tutkinto-opetuspuolella ei oikein tykätä avoimen kautta tulevista opiskelijoista ja yritetään välttää niiden ottamista. Historiaan on ollut valmennuskursseja 1990-luvun lopulta, koska historia on suosittu aine, johon on vaikea päästä (tiedän, koska yhtenä vuonna jatko-opiskelijana olin pidin sivuduunina sellaiselta kurssia Eximialla) Ja kyse ei todellakaan ole, siitä, että ”asiat vain pitää lukea”. Juuri missään ei ole sellaista pääsykoetta, johon voisi vastata ulkoluettua toistamalla, vaan lähes kaikkialla on nykyään joku aineistoanalyysitehtävä tai muu soveltava juttu, jossa ei mitata niinkään tietoa, vaan ajattelun tapaa.
Öö, tiesitkö, että monella kurssilla on sekaisin sekä tutkinto-opiskelijoita, että avointa kurssia suorittavia? Avoimella yliopistolla on tismalleen samat vaatimukset saada samoja arvosanoja, kuin tutkintopuolellakin. Eivät poikkea toisistaan mitenkään, paitsi toinen johtaa tutkintoon ja on opiskelijalle maksuton, toinen ei johda tutkintoon ja on maksullinen. Kummallakaan puolella ei pärjää hauki on kala -periaatteella.
Tiedän, että näin toriassa on. Tiedän myös, että käytännössä juttu on edelleen ihan toinen. Olen muutamaa kurssia avoimenkin puolella opettanut, ja vaikka siellä joskus on pari tutkinto-opiskelijaa joukossa, niin kyllä se taso- ja ajattelutyypin ero näkyy. Ei siinä mitään, esim luokanopettajat jotka suorittavan aineenopettajapätevyyksiä ovat ihan fiksuja tavallaan, mutta ajattelu on silti yksioikoisempaa. Lisäksi siellä on joukossa joka kurssilla ne kaksi eläkeläistä ja yksi mielenterveyspotilas, joiden takia koko homma on koko ajan vähän omituisesti kallellaan ja joiden takia pitää käyttää aikaa siihen, että selittää, miksi epäolennaisuudet ovat epäolennaisia ja kansakoulusta 1950-luvulla opitut ”totuudet” vanhentuneita.
Nythän onkin aika pian jo tulossa syksyn yhteishaku. Myös joillekin amislinjoille voi hakea, jos pelottaa ensikertalaisuuden menetys korkeakouluhaussa.
Lisäksi huhujen mukaan joskus on otettu koulunkäyntiavustajiksi tai ainakin heidän sijaisikseen kouluttamattomia, joten siitä testaamaan koulua aikuisen näkökulmasta! Jostain perähikiältä ylioppilaat ovat saaneet jopa opettajan sijaisuuksia.
Ihme kiukuttelija kun eivät mielipiteet tai muiden näkemykset kelpaa, vaikka niitä kysyttiin... sanotaan sitten suoraan: jos sinulla olisi intohimoa alalle, olisit yrittänyt muitakin kouluja. Keksi jotain muuta tehtävää elämälläsi.