Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lapsen sukupuolesta

Vierailija
15.07.2018 |

Olen täysin järkyttynyt! Olen lastentarhanopettaja ammatiltani ja olen opiskeluaikoina ja nyt muutamana työvuonna oppinut ja sisäistänyt kantapään kautta että tyttöjä ja poikia ei lokeroida sukupuolien mukaan. Ei puhutella tytöt ja pojat, vaan lapset. Nään päivittäin omin silmin että sukupuoli ei määrittele lasta yhtään, vaan luonne.

Nyt olen raskaana ja olen päässyt kuulemaan kaikki stereotypiat ja ennakkoluulot mitä sukupuolista on keksitty. Kun ilmoitin että olen raskaana, oli jokaisen kysymys että kumpi tulee. En ymmärrä!!! Mitä väliä asialla on? Mitä tiedolla tekee? (sininen vai pinkki linjallako pitää olla? Vai heti sääliä toista vanhempaa että voi voi...kyllä pitää sitten tyttö/poika tulla seuraavaksi) Emme siis ole kysyneet sukupuolta koska emme nää sitä millään tavoin merkitykselliseksi. Tämä häiritsee joitakin sukulaisia ja tuttuja tavattomasti koska eivät nyt sitten tiedä...(edelleen siis tiedä mitä?? Tiedä miten minun ja mieheni vauvalla tulee pissa??)

Kaikilla tuntuu olevan joku tarve toivoa jotain sukupuolta. Ärsyttää esimerkiksi vaikka tämä Nanna Karalahti. Voiko enempää tuoda esille sitä että hänellä on nyt POIKA ja TYTTÖ. Tyttö pinkkiä, hattaraa ja vaahtokarkkeja ja poika isän poika. Ja antaa kyllä näkyä että taisi tyttö olla toivotumpi. Sama näkyy Räikkösillä, Mintun puolelta.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
16.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja en nyt tarkoita sitä etteikö lasta saisi kasvattaa ymmärtämään omaa sukupuolta. Tottakai saa ja itse nään sen tärkeänä. Mutta sukupuolihan ei mielestäni ole niin kahtijakoinen: pinkit-siniset, nuket-autot, isänpoika-äidintyttö, rauhallinen-villi...vaan kaikki ovat ennenkaikkea lapsia. Lapsen luonteenpiirteet määrittelevät lapsen kiinnostuksen kohteet. Miten vaikeaa se voi olla vanhemmille nykyään? Eräskin nainen (ennestään poika) hymyili minulle onnellisena raskausmaha pystyssä ja totesi sitten että "nyt luvattiin tyttöä. Minulle shoppailukaveria. Saan sitten tehdä tyttöjen juttuja hänen kanssaan. Toki kätilö sanoi ettei saa pettyä (?!?!?) jos onkin toinen poika." Eipä tuohon voinut oikein mitään sanoa...miettiä vaan hiljaa mielessä että kyllä on mennyt maailma erikoiseksi. Äidin täytyy synnyttää itselleen kaveri ja vielä asettaa vauvalle nuin kovia paineita äidin viihdyttäjäksi. Entä jos ei tykkääkkään shoppailla? Entä jos se esikoinen olisikin kiinnostunut muodista ja viihtyisi äidin seurassa? Mut tietysti...eihän niin voi kun eihän poika voi.

Ap

Kai ymmärrät, että tuosta eräskin nainen (ennestään poika)- kommentista voi saada vähän väärän kuvan.

Toivottavasti selviydyit...pahoittelut

-ap

Vierailija
22/27 |
16.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies puolinen kaveri ostelee tytöllensä poikien leluja.

Oltii kaupassa ja tyttö olisi halunnut ponin niin isä kiikutti poikien lelu hyllylle ja nakkas helikopterin ostoskärryy.

Samoiten isä villinnyt ystävätkin tähän hommaan.

Tytön setä toi rekka-auton synttärilahjaksi..

Joulunakin oli saanut autoja, legoja, supersankari figuureja, joten annoin itse joululahjaksi pegasoksen ja yksisarvisen.

Hevoset on nyt tytön eniten leikityt lelut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
16.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun mies puolinen kaveri ostelee tytöllensä poikien leluja.

Oltii kaupassa ja tyttö olisi halunnut ponin niin isä kiikutti poikien lelu hyllylle ja nakkas helikopterin ostoskärryy.

Samoiten isä villinnyt ystävätkin tähän hommaan.

Tytön setä toi rekka-auton synttärilahjaksi..

Joulunakin oli saanut autoja, legoja, supersankari figuureja, joten annoin itse joululahjaksi pegasoksen ja yksisarvisen.

Hevoset on nyt tytön eniten leikityt lelut.

Samaistun, enkä tiedä mikä taustalla.

Ehkä mies olisi halunnut pojan mielummin.

Mutta sairasta, ettei lapsi saa haluamiaan leluja, vain isän metkujen takia.

Vierailija
24/27 |
16.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kyllä haluan heti tietää lapseni sukupuolen, jotta osaan tehdä oikeita hankintoja ym. etukäteen. Anoppini kovasti haluaisi pimittää tiedon mahd. pitkään, ja sen hänelle sallin. Minä ja mieheni haluamme kuitenkin tietää, kumman lahjan saamme.

Olin itse poikamainen tyttö, joka leikki autoilla ja pelasi konsolipelejä, joten melko samalla tavalla mahdollinen tyttärenikin saisi kasvaa. Tietysti on hänen oma valintansa, millä leikkii ja pukeutuuko mekkoon (mitä en koskaan itse tehnyt) ja sitä rataa.

En ymmärrä tuota voohotusta sukupuolineutraalista maailmasta. Mitä merkitystä sillä on, että millainen alapää lapsella on. Ei se määrittele ainakaan minun lastani yhtään sen huonommaksi tai paremmaksi. Ymmärrän silti, että pääasiassa synnymme joko pojiksi tai tytöiksi. Se on vain sukupuolimääritelmä, ei ihmisyytemme määritelmä. Ei sen, etten naisena saisi olla kiinnostunut miehisistä asioista tai päinvastoin.

Vierailija
25/27 |
16.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä lapsosena leikin salaa kaverin pikkuveljen kanssa autoilla. Sitten kerroin tämän salaisuuden toisen ystäväni kanssa, ja hän paljasti tekevänsä samaa. Näin selkeesti sitä pienenä ymmärsi, että nämä ovat tyttöjen leluja, näillä sinä leikit. Sitten sainkin oman radio-ohjattavan auton, ja ihmettelin, miksi sain poikien lelun. Jossain vaiheessa, yläasteen jälkeen tajusin, ettei sillä ole merkitystä, onko tyttö vai poika. Voin olla sellainen kuin olen ja hyväksyä itseni sellaisena kuin olen. Tänä päivänä on olemassa sukupuoli-identiteettiä ynnä muuta, en niihin ala perehtymään sen kummemmin, koska ne hämmentää ja hermostuttaa, huomasin päätyväni ajattelemaan, pitäisikö minunkin 'vaihtaa' sukupuoli. No ei tarvi. Se on fifty-fifty sattumaa, millanen keho on syntyessään, ei ole olemassa väärää vaihoehtoa, ellei usko ihmisten paskoihin selityksiin sukupuolista. Ja jos noihin uskoo, tuntisin minäki tarvetta muuttaa itseni. Se vaan, että iso joukko ihmisiä ajattelee ihan eri tavalla kuin minä. Jos  välittäisin muiden ajatuksista, itseni muuttaminen tuntuisi olevan ainut keino poistaa ihmisten oletukset ja odotukset. Mutta silloin tukisin sukupuolittunutta ajatusmaailmaa, olisin ikään todiste itsekin ihmisten keksimille asioille, enkä halua ikinä tukea mitään, mitä en koe hyvänä asiana. Se olisi täysin päinvastainen suunta. Ymmärtääköhän tästä mitään, en ole hyvä tuomaan ajatuksia sanoiksi...

Vierailija
26/27 |
16.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä haluan heti tietää lapseni sukupuolen, jotta osaan tehdä oikeita hankintoja ym. etukäteen. Anoppini kovasti haluaisi pimittää tiedon mahd. pitkään, ja sen hänelle sallin. Minä ja mieheni haluamme kuitenkin tietää, kumman lahjan saamme.

Olin itse poikamainen tyttö, joka leikki autoilla ja pelasi konsolipelejä, joten melko samalla tavalla mahdollinen tyttärenikin saisi kasvaa. Tietysti on hänen oma valintansa, millä leikkii ja pukeutuuko mekkoon (mitä en koskaan itse tehnyt) ja sitä rataa.

En ymmärrä tuota voohotusta sukupuolineutraalista maailmasta. Mitä merkitystä sillä on, että millainen alapää lapsella on. Ei se määrittele ainakaan minun lastani yhtään sen huonommaksi tai paremmaksi. Ymmärrän silti, että pääasiassa synnymme joko pojiksi tai tytöiksi. Se on vain sukupuolimääritelmä, ei ihmisyytemme määritelmä. Ei sen, etten naisena saisi olla kiinnostunut miehisistä asioista tai päinvastoin.

Minusta tämä on juuri todella ristiriitaista. Hirveällä höykyllä otetaan selvää, että kumpi vauva on, jptta voi tehdä hankintoja oikein. Sitten sanotaan lopussa, että ettei sukupuolella ole väliä siihen millainen ihminen on. Miksi ne sitten määrittelee niitä hankintoja vauvaa varten?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
17.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä haluan heti tietää lapseni sukupuolen, jotta osaan tehdä oikeita hankintoja ym. etukäteen. Anoppini kovasti haluaisi pimittää tiedon mahd. pitkään, ja sen hänelle sallin. Minä ja mieheni haluamme kuitenkin tietää, kumman lahjan saamme.

Olin itse poikamainen tyttö, joka leikki autoilla ja pelasi konsolipelejä, joten melko samalla tavalla mahdollinen tyttärenikin saisi kasvaa. Tietysti on hänen oma valintansa, millä leikkii ja pukeutuuko mekkoon (mitä en koskaan itse tehnyt) ja sitä rataa.

En ymmärrä tuota voohotusta sukupuolineutraalista maailmasta. Mitä merkitystä sillä on, että millainen alapää lapsella on. Ei se määrittele ainakaan minun lastani yhtään sen huonommaksi tai paremmaksi. Ymmärrän silti, että pääasiassa synnymme joko pojiksi tai tytöiksi. Se on vain sukupuolimääritelmä, ei ihmisyytemme määritelmä. Ei sen, etten naisena saisi olla kiinnostunut miehisistä asioista tai päinvastoin.

Minusta tämä on juuri todella ristiriitaista. Hirveällä höykyllä otetaan selvää, että kumpi vauva on, jptta voi tehdä hankintoja oikein. Sitten sanotaan lopussa, että ettei sukupuolella ole väliä siihen millainen ihminen on. Miksi ne sitten määrittelee niitä hankintoja vauvaa varten?

Olen täysin samaa mieltä! Juuri tämä on se asia joka minua ärsyttääkin! Eli että sukupuoli vaikuttaa vauvan odotukseen. Pitää ostaa sitä pinkkiä tai vaalean sinistä. Täytyy korostaa sukupuolta ja sukupuolten eroa nuin voimakkaasti. Juuri näistä asioista johtuu se että jotkut äidit/isät masentuvat jo raskausaikana pettyessään lapsen sukupuoleen. Halutaan ostaa tytölle pinkkiä pitsiä ja pojalle sinistä. Ihmisillä on hyvinkin suuret odotukset lapsesta sukupuolen.

Mielestäni kätilöiden tulisi kieltäytyä sanomasta lapsen sukupuolta, ellei jotain perinnöllistä sairautta tutkita. Lapselle ostettaisiin vauvan vaatteita. Kun lapsi syntyy, vanhemmat kyllä rakastavat lastaan on se sitten tyttö tai poika. En nää pahaa siinä että tytölle ja pojalle syntymän jälkeen ostaa sukupuoleen liitettyjä leluja tai vaatteita koska suurinosa lapsista on synnynnäisen sukupuolensa edustajia. Kunhan lapselle tarjoaa avoimin mielin kaikkia vaihtoehtoja. Jotkut ymmärtävät sen niin että poika pitää nyt viedä balettiin ja tyttö jääkiekkoon, koska me olemme niin hyväksyväisiä. Tai tyttö puetaankin nyt täysin sinisiin ja pojat pinkkiin. Miksi lapsi nyt yhtäkkiä haluaisikin juuri näin? Hyvä vanhempi ei aseta lasta minkään roolin taakse, vaan pukee lapsensa niin että lasta ei kukaan ääneen ihmettele (paitsi sitten jos lapsi isompana todella itse haluaa) ja antaa lapsen leikkiö LASTEN leluilla ja harrastaa minipuolisesti kaikkea.