Kertokaa välillä POSITIIVISIA asioita avioliitosta ja lapsiperheen elämästä? :)

Eiköhän se jo kerro jotakin, että vastauksia nolla.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se jo kerro jotakin, että vastauksia nolla.

hei eipäs nyt maalata piruja seinille :D

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se jo kerro jotakin, että vastauksia nolla.

Tai sitten lapsiperheiden onnenhetkistä on tulossa niin pitkiä viestejä, ettei niitä ehdi kirjoittaa neljässä minuutissa.

Tapellaan, mutta perhe tärkein. Mies eripaikkakunnalla töissä ja pärjättävä on. Silti tiedän miehen välittävän perheestään.

Ei yksikään onnellinen perheellinen ihminen vietä täällä aikaa näin kesäsunnuntaina. Ne ovat tuolla ulkona viettämässä aikaa perheen ja ystävien kanssa :)

Vierailija kirjoitti:

Ei yksikään onnellinen perheellinen ihminen vietä täällä aikaa näin kesäsunnuntaina. Ne ovat tuolla ulkona viettämässä aikaa perheen ja ystävien kanssa :)

Tai köllöttelee sohvan nurkissa ja räplää ipadeja sun muita. Ei sekään onnettomaksi tee :D 

Terveisin hellettä paossa

Se poikkeuksellinen onnellisuus, jonka saa aikaan ihanat lapset ja hyvä parisuhde. Päivittäin hämmästelen noita fiksuja lapsia, miten he ovatkaan niin täydellisiä.

Koskaan ei ole tylsää vaan jatkuvasti ohjelmaa.

Tutustuu uusiin ihmisiin hiekkalaatikolla ja lasten harrastuksissa.

Minulla on yksi lapsi, hän on kolmevuotias. Raskaan työpäivän jälkeen on kivaa hakea hänet päiväkodista. Hän leikkii kavereidensa kanssa ja minut nähdessään juoksee syli avoinna halimaan. Kotiin päästyämme, hän ottaa usein päikkärit, jolloin mieheni kanssa voimme viettää laadukasta aikuisten aikaa. Tämän jälkeen kokkaamme yhdessä illallisen, syömme sen ja sitten onkin aika kellahtaa nukkumaan. Välillä ehtii harrastaakin. Viikonloppuisin teemme usein jotain perheensä, käymme uimassa, retkeilemme jne. Lomilla pääsee sitten pidemmällekin matkustelemaan. On ihanaa kun lapsen kanssa on päässyt ihan erilaisille lomille kuin aikuisten kesken koskaan tulisi lähdettyä. Niitä aikuisten lomia kun on ihan tarpeeksi tullut tehtyä.

Tytöt pötköttelee trampalla, poika tekee ilman laajenemiseen liittyviä kokeita pullolla ja ilmapallolla.ä

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi lapsi, hän on kolmevuotias. Raskaan työpäivän jälkeen on kivaa hakea hänet päiväkodista. Hän leikkii kavereidensa kanssa ja minut nähdessään juoksee syli avoinna halimaan. Kotiin päästyämme, hän ottaa usein päikkärit, jolloin mieheni kanssa voimme viettää laadukasta aikuisten aikaa. Tämän jälkeen kokkaamme yhdessä illallisen, syömme sen ja sitten onkin aika kellahtaa nukkumaan. Välillä ehtii harrastaakin. Viikonloppuisin teemme usein jotain perheensä, käymme uimassa, retkeilemme jne. Lomilla pääsee sitten pidemmällekin matkustelemaan. On ihanaa kun lapsen kanssa on päässyt ihan erilaisille lomille kuin aikuisten kesken koskaan tulisi lähdettyä. Niitä aikuisten lomia kun on ihan tarpeeksi tullut tehtyä.

Kuulostaa mukavalta :)

Meidän nuorimmainen lapsi on päivänpaiste ja ilopilleri, saa koko perheen välillä nauramaan :)

Kiva kun on nätti ja passelinpulska vaimo.

Kultaiset lapset.

Pahimmat ruuhkavuodet takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yksikään onnellinen perheellinen ihminen vietä täällä aikaa näin kesäsunnuntaina. Ne ovat tuolla ulkona viettämässä aikaa perheen ja ystävien kanssa :)

Tai köllöttelee sohvan nurkissa ja räplää ipadeja sun muita. Ei sekään onnettomaksi tee :D 

Terveisin hellettä paossa

Tai sairastanut viikon karmeata flunssaa, ei kykene kuin vauvapalstalle. Silti on onnellinen perhe-elämä.

Kun saan olla yksin.

Olen viihtynyt elämässäni jokaisessa vaiheessa. Nyt lapset jo aikuisia ja poissa kotoa. Tapaamme kuitenki usein ja esim matkustamme eri kokoonpanoin yhdessä. Lapsenlapset tuovat lisäonnea muutenkin hyvään elämään. Kotiuduttiin juuri miehen kanssa lomamatkalta, jonka aikana ajoimme osin samaa reittiä Euroopassa kuin noin 30v sitten - silloin liftasimme. Oli hauska muistella nuoruuden reissua yhdessä. Silloin olimme reppureissaajia pienellä budjetilla, nyt hyvissä hotelleissa ja ravintoloissa. Pitkä hyvä parisuhde on uskomaton ilon aihe. Ollaan käyty yhdessä läpi monenlaista. Perhe on paras :)

Meillä on uusioperhe, naimisissa ollaan ja lapsia yhteensä neljä. Yhteisiä biologisia lapsia ei ole.

Arki on mukavaa, pojat ovat 13, 11, 9 ja 8 vuotiaita. Menoa ja meininkiä riittää, mutta minun ja miehen välillä vahva ja rakastava suhde. Jaetaan arkea tasapuolisesti ja lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Olin aina halunnut ison perheen, mutta elämä vei ensin ydinperheestä eroperheeseen ja siinä samalla sairastuin ja menetin kyvyn saada lapsia. Nyt olen saanut kaiken mitä halusin.

Aamut on minusta parhaita, meillä on tapana rakastella hiljaa lusikassa ennen töihin lähtöä kun lapset vielä nukkuvat. Katan pojille aina aamupalan ennen töihin lähtöä. Ja kun pörröpäisiä poikia alkaa valua keittiöön, tulee lämmin olo <3

Vois kirjoittaa tosi pitkän listan, mutta aloitan vaikka näillä

- hymyilevä, ihanan tuoksuinen vauva sylissä

- lapsi oppii jonkun taidon ja riemuitaan yhdessä

- teini uskaltaa kertoa mokastaan ja mietitään miten toimia

- aikuinen lapsi kertoo miten on kiitollinen saamastaan kasvatuksesta ja huolenpidosta

- puoliso tahtoo ruokalevolle sohvalle, reiteni tyynynään

- ollaan kahdestaan mökillä ja kuunnellaan lepakoiden rapinaa tai sateen ropinaa sängyllä maaten ja muistellaan millaista oli kun lapset oli pieniä ja kinasteli kuka nukkuu milläkin patjalla lattialla - käydään kävelyllä ennen aamupalaa ja höpötetään koko matka

- suukotellaan muutenkin kuin hyvänyönsuukot ja tankataan hyvää oloa halaamalla piiitkäään

- valitaan tavallisesta poikkeava reitti ja löydetään jotain uutta yhdessä

Ei tarvitse olla aviossa voidakseen nauttia parisuhteesta, mutta mulle ainakin aviossa olo takaa, ettei kumpikaan luovuta helpolla kun vaikeuksia tulee.

Kyllä minä olen kiitollinen miehestä ja lapsista joka ikinen päivä, niinä huonoimpinakin. Ei tarvitse elää yksin kun on perhe. Toki olen kiitollinen myös lapsuuden perheestäni.

Tietää että aina saa apua kun sitä tarvii kun on perhettä, tietää että aina on ihmisiä jotka rakastaa sua ja on sun puolella muuta maailmaa vastaan.  Oman rakkaan kainalossa on maailman paras ja turvallisin paikka.

Ei tarvi olla yksin juhlapäivinä, sitä yksinäiset sinkut aina sanoo kuinka kauheaa on olla yksin kun tuntuu että kaikki muut juhlii perheen tai vähintään kavereiden kanssa.

Arki on normaalia arkea, mitäpä siitä tänne suuremmin kirjoittelemaan jos ei kerran ole mitään suurempia ongelmia. 

Se että on ihan itse tehnyt kolme lasta on ihan mieletöntä, ja minä olen heistä todella ylpeä. Esikoinen on jo aikuinen ja odotan innolla että koska saan lapsenlapsia, tulen olemaan heistäkin onnellinen ja ylpeä. Mulle lapset on tärkeintä maailmassa ja rakastan heitä ehdoitta.

On kiva viedä lapsia kivoihin paikkoihin ja nähdä kuinka he nauttivat, tulee oma lapsuus mieleen ja tietää että nämä kallisarvoiset hetket jää lapsille mieleen lopuksi ikää, ja he tulevat järjestämään omille lapsilleen aikanaan yhtä kivoja juttuja. Eikä ne kivat jutut aina tarvi olla mitään kauhean erikoisia, ne on sitä kun käydään hakemassa mansikoita omasta pihasta tai esikoisen kanssa katsotaan jotain telkkarisarjaa josta kumpikin tykkää. Aikuisen lapsen kanssa on jo enemmän kuin ystävät samoin kuin oman äidin ja sisarusten kanssa. Saa aina olla oma itsensä ja rennosti kun omalla porukalla ollaan.

Sain just äsken osallistua pojan tietokoneen huoltoon etsimällä hiustenkuivaanjan jolla putsata näppäimistö. Pienet arkiset hassut asiat on parhaita.