Kertokaa välillä POSITIIVISIA asioita avioliitosta ja lapsiperheen elämästä? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yksikään onnellinen perheellinen ihminen vietä täällä aikaa näin kesäsunnuntaina. Ne ovat tuolla ulkona viettämässä aikaa perheen ja ystävien kanssa :)

Tai köllöttelee sohvan nurkissa ja räplää ipadeja sun muita. Ei sekään onnettomaksi tee :D 

Terveisin hellettä paossa

Tai sairastanut viikon karmeata flunssaa, ei kykene kuin vauvapalstalle. Silti on onnellinen perhe-elämä.

Kerronpa ihan mitä vaan, niin joku (vela) kääntää sen päälaelleen. Joten enpä kerro. ohistelija

On uskomatonta nähdä, kun omasta pienestä vauvasta kasvaa iso ja fiksu aikuinen, vaikka edelleen on niin pieni ja suloinen <3

Ehkä en ole kykenevä tuntemaan onnea, mutta oli miten oli, en sitä tunne lasten enkä puolison vuoksi nytkään. Lapset ovat teinejä, joille ei oikein mikään vältä. Aina joku valittaa jostakin ja ilmiriidatkin ovat tavallisia. Olen ahdistunut ja haluaisin vain pois. Mies on kontrolloiva hirviö, jota kestän katsella pari tuntia kerran viikossa. Onneksi hänkään ei halua viettää aikaa minun kanssani. Kotona ollessaan valittaa kaikesta ihan kuten lapsetkin. Onneksi on työnarkomaani, joten ei se ihan joka päivä ole kotonakaan.

Jos voisin tehdä asiat toisin, en ikinä hankkisi lapsia. Tai ainakaan en tuon ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä en ole kykenevä tuntemaan onnea, mutta oli miten oli, en sitä tunne lasten enkä puolison vuoksi nytkään. Lapset ovat teinejä, joille ei oikein mikään vältä. Aina joku valittaa jostakin ja ilmiriidatkin ovat tavallisia. Olen ahdistunut ja haluaisin vain pois. Mies on kontrolloiva hirviö, jota kestän katsella pari tuntia kerran viikossa. Onneksi hänkään ei halua viettää aikaa minun kanssani. Kotona ollessaan valittaa kaikesta ihan kuten lapsetkin. Onneksi on työnarkomaani, joten ei se ihan joka päivä ole kotonakaan.

Jos voisin tehdä asiat toisin, en ikinä hankkisi lapsia. Tai ainakaan en tuon ihmisen kanssa.

Sun pitää kyllä hommata ammattiapua.

Ja turhaan sä lapsia syytät siitä että teit heidät jonkun hirviön kanssa.

Elämänkumppanuus. Niin hyvässä kuin pahassa. Joku joka tietää, mitä olen parhaimmillani, joku joka jaksaa tukea, kun olen pahimmillani. Keskustelukumppani, jolta saa aina uutta näkökulmaa asioihin. Joku, jolle voi kertoa kaiken. Läheisyyttä, rakkautta, intohimoa vielä vuosien jälkeenkin. Tunteista ainoastaan uutuudenviehätys on kadonnut.

Ja sit nuo lapset, kolme erilaista yksilöä, joiden persoonan kehittymistä on saanut seurata ameba-asteelta aikuisuuteen. 

Joo, ei ole ollut aina helppoa, mut ei kait elämän tarvitsekaan?

Tuo sa...nan renttu on kumminkin hyvä isä.

Tänään oltiin miehen kanssa rannalla. Katselin lapsiperheitä siellä rannalla, ja haikeana muistelin, kun oltiin omien lasten kanssa viettämässä rantapäivää jonain sunnuntaina. Kuinka ihana oli katsoa lasten nautintoa vedessä, ja kuinka kauniita nimenomaan ne omat lapset olivat auringonpaisteessa. Kuinka inspiroivaa oli nähdä miten lapset oppivat asioita, kuten uimaan. Miltä tuntui, kun rakkaus pakahdutti sydäntä.

Niitä aikoja ei saa takaisin. Noista hetkistä on nautittava silloin kun ne tapahtuvat.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä en ole kykenevä tuntemaan onnea, mutta oli miten oli, en sitä tunne lasten enkä puolison vuoksi nytkään. Lapset ovat teinejä, joille ei oikein mikään vältä. Aina joku valittaa jostakin ja ilmiriidatkin ovat tavallisia. Olen ahdistunut ja haluaisin vain pois. Mies on kontrolloiva hirviö, jota kestän katsella pari tuntia kerran viikossa. Onneksi hänkään ei halua viettää aikaa minun kanssani. Kotona ollessaan valittaa kaikesta ihan kuten lapsetkin. Onneksi on työnarkomaani, joten ei se ihan joka päivä ole kotonakaan.

Jos voisin tehdä asiat toisin, en ikinä hankkisi lapsia. Tai ainakaan en tuon ihmisen kanssa.

Lapset vaistoavat kun kotona vamhempien välillä ei suhde toimi. Siksi lapset imevät samaa käytöstä/ valittamista mitä kuulevat vanhemmiltaan. Kun ilmapiiri on myrkyttynyt ei kukaan voi hyvin. Kannattaisi hakea ammattiapua.

Patalaiskan ukon jättäminen oli parasta avioliitossa. Teidän olisi pitänyt nähdä sen naama kun häivyin ovesta. "Kun kaikki oli niin hyvin" ja korvat kiinni vuosikaudet.