Olisi ihana mennä rannalle, harmi vaan kun olen ylipainoinen niin en voi

No voi helkkari, kyllä voit mennä.

Etkö mahdu ovesta ulos?

Sama vika, kodin ja läskieni vankina minäkin täällä.

Meinaatko että siellä rannalla on joku portsari puntarin kanssa joka sanoo että tänne ei ole tuolla painolla tulemista:)

Tee suihkuverhoviritys telineellä ympärillesi niin kukaan ei nää sua tai naura. :))

Kai sinne rannalle pääsee muutenkin kuin ponilla ratsastaen.

Ei nyt tullut mieleen muuta painorajoitetta uimarannalle mennessä kuin se, että ponisi on sinulle liian pieni eikä siksi jaksa kantaa sinua.

Läskit on yksi syy miksi en käy rannalla. Toinen on se että en osaa uida.

Sinne vaan, kyllä siellä on kaikenkokoisia ihmisiä. Mä häpesin kanssa ennen isoja riipputissejäni ja selluliittireisiäni, mutta sitten päätin, että so what. Hyvin olen mahtunut rannalle. Jos joku tuijottaa, ni antaa tuijottaa. Kerrankin, kun lämmin kesä, niin rannalle vaan lapsen kanssa👍☀️.

Menet vaan reippaasti muotojasi pullistellen sinne rannalle. Ole ylpeä että sinulla on muotoja.

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko että siellä rannalla on joku portsari puntarin kanssa joka sanoo että tänne ei ole tuolla painolla tulemista:)

On siellä, Porvoon uimarannalle on menossa.

Kumpi onkaan tärkeämpää, lapsen rannalle pääsy vai oma heikko itsetunto? Oikeasti tavalliset ei ihmiset eivät piittaa pätkääkään toisten ylipainosta, vaikka millainen valas rantautuisi läskeineen ja raskausarpineen. Mutta av-palstaa lukiessa todellisuus voi hämärtyä ja sitä luulee toisten nauravan milloin millekin.

Tänään juuri oli uimarannalla n. 150 kg 170 cm nainen lapsensa kanssa. Mitä ajattelin: Uikohan hän itse vai toiko vain lapsen uimaan. Katselin miten hän vahtii lastaan, samalla kun vahdin omiani. Ja sitten ihastelin mielessäni miten kärsivällisesti hän lohdutti lasta joka ei olisi halunnut lähteä pois ja sai raivokohtauksen. Minä en varmaan olisi jaksanut, vaan olisin kantanut lapsen pois. Hän ensin rauhoitti lapsen ja päästi sitten tämän hetkeksi uimaan niin että molemmille jäi uinnista hyvä mieli.

Niin, mietinkö painoa? En ennen kuin luin tämän keskustelun.

Minulla on ylipainoa ja kyllä tämä masentaa ja ällöttää. Ja laihdutuskuuri menossa kyllä.  Ei sitä normaalipainoisena osannut ajatella miten masentavaa on olla ylipainoinen :( Vaatteet näyttää kauhealta päällä, puristaa ja kiristää kun yrittää mahtua vanhoihin vaatteisiin. Nyt on kaapit odottamassa vaatteita laihdutuksen onnistumista. Ylipäänsä tosi vaikea löytää ylipainoisena vaatteita ja vaatteet ei tunnu kivalta päällä. Laihdutan tosiaaan nyt ja ensi kesänä aion olla 20 kg kevyempi.

Mä en menis rannalle ollenkaan tämmösillä keleillä. 20 varjossa niin voisin mennäkin. Liian kuuma auringossa.

Pelkäätkö, ap, että rannalla lojuessasi luonnonsuojelijat ryntäävät paikalle ja yrittävät työntää sinut takaisin mereen?

Ymmärrän sinua. Se on oikeasti tosi iso henkinen este,ottaa se riski että sinua saatetaan pilkata,haukkua ja sinulle voidaan naureskella kun olet siinä haavoittuvaisena,puoliksi alasti. Sen takia en ole vuosiin käynyt uimassa,mikä on tosi sääli koska rakastan uimista.

Nyt olen kuitenkin sisuuntunut sen verran,että kävin juuri ostamassa uimapuvun. En anna idioottien pilata kesääni,yhtälainen oikeus minulla on uida kuin muillakin. Harvalla on täydellinen vartalo. Selluliittia löytyy ja olen lievästi ylipainoinen, mutta ei kukaan fiksu ihminen sellaisesta pilkkaa.

En halua ilkeillä vaan haluan puhua sinulle tiukasti järkeä, sydämellisesti. En tiedä, onnistunko. Laissako kiellettyä? Niin, tiedät itsekin, ettei ole. Kaikki on lähinnä vain omassa päässäsi. Ja jos joku katsoo, näytät mielessäsi pitkää nenää sellaiselle ihmiselle ja ajattelet, ettei kenenkään elämä ole täydellistä. Samalla saisit sinäkin ns. hyötyliikuntaa, ehkä jopa innostuisit uimaankin. Uintia ja vesijuoksua nimittäin suositellaan ylipainoisille, koska se ei esim. rasita niveliä samalla tavoin kuin esim. tavallinen juoksu.

Käyn itse paljon uimahalleissa ja rannoillakin jonkun verran. Siellä näkee kaikenlaisia vartaloita ja mikä itseäni eniten näissä käynneissä ilahduttaa, on se positiivisuuden ilmapiiri, jonka aistii: ihmiset nauttivat veden kanssa touhuilusta, kesäpäivästä, iloisesta seurasta jne. Hymyillään, touhuillaan, leikitään, välillä ehkä maataan auringossa, tai kuten minä, istun ja luen kirjaa.

Alat nauttia elämästä. Sinulla on ihana lapsi. Kehosi on saanut sen aikaiseksi, voit olla siitä ylpeä.

Nyt lopetat itsesäälin, pakkaat kamat kassiin ja lähdet! Lupaatko?

Et suinkaan ole ainoa ylipainoinen siellä rannalla, rohkeasti vaan! Itse menen mahdollisimman nopeasti veteen ja lillun siinä rantavedessä vain pää veden pinnalla lapsen kanssa. Ja sitten lopuksi mahd. pikaisesti pyyhe ympärille. Oikeesti surullista että näillä keleillä ei pääse nauttimaan uimisesta. Tsemppiä ja rohkeutta!

Sääli että sinulla on niin heikko itsetunto. Ajattele lastasi. Pitääkö hänenkin kärsiä lihavuudestasi? Vie lapsi rannalle.

Olen käynyt tänä kesänä rannalla useamman kerran ja kyllä siellä on koko ihmiskunnan kirjo edustettuna. Kaikkia kokoja, ikiä ja värejä. Pelko pois ja nauttimaan kivasta kesäpäivästä!

On siellä muitakin lihavia, tosin itse olen timmissä kunnossa.