Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muita hoitajia, jotka lähteneet alalta väkivallan vuoksi?
14.07.2018 |
Sain turpaani yhdeltä potilaalta, enkä oikein enää päässyt ennalleni siitä henkisesti. Pelot jäi ja jatkuvasti oli hermostunut ja pelokas olo töissä. Siksi lopulta irtisanouduin ja lähdin toiselle alalle. Muita?
Kommentit (48)
Itse en pysty lähtemään taloudellisen tilanteen vuoksi joten on vain jännitettävä milloin paukkuu seuraavan kerran :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kohdannut väkivaltaisia ja agressiivisia potilaita suljetulla osastolla ja vanhustyössä. Lyönnit, sylkemiset ja puremiset olen onnistunut väistämään, mutta jos kävisi kuten sinulle, en jatkaisi työtäni kyseisessä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en pysty lähtemään taloudellisen tilanteen vuoksi joten on vain jännitettävä milloin paukkuu seuraavan kerran :(
Oppisopimuksella uuteen ammattiin? Hoitajan työkokemuksesta on hyötyä monessa ammatissa.
Hoitajien pitäisi ryhdistäytyä ja massairtisanoutua, ei tämmöinen meno voi jatkua! Yhteiskunta ja sitä kautta potilaat eivät arvosta ammattia, joten tämmöinen shokkiratkaisu saisi poliitikotkin heräämään.
Huonohan se tilanne on. Itse kyllä työskentelen alalla, mutta tarkkana saa olla. Ei sen pitäisi olla niin, mutta se on. Eikä se päättäjiä kiinnosta, koska ala menee koko ajan alaspäin ja on muutenkin ihan törkeän aliarvostettu. Näkeehän sen tälläkin palstalla, minkälaisena roskasakkina esimerkiksi lähihoitajia pidetään.
Minä lähdin pois, koska sain pari kertaa turpiini kunnolla, isolta, parimetriseltä dementikkoukolta. Olen 160cm hoitaja, jouduin harjoittelupaikassani yksin avustamaan häntä. Kukaan ei tullut avukseni. En voinut jatkaa alalla, koska pelko jäi. Pelkään näitä isokokoisia, väkivaltaisia hoidettavia. En uskalla hoitaa yksin enää näitä dementikkoja, haen työkyvyttömyyseläkettä. Sain trauman pahoinpitelystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä lähdin pois, koska sain pari kertaa turpiini kunnolla, isolta, parimetriseltä dementikkoukolta. Olen 160cm hoitaja, jouduin harjoittelupaikassani yksin avustamaan häntä. Kukaan ei tullut avukseni. En voinut jatkaa alalla, koska pelko jäi. Pelkään näitä isokokoisia, väkivaltaisia hoidettavia. En uskalla hoitaa yksin enää näitä dementikkoja, haen työkyvyttömyyseläkettä. Sain trauman pahoinpitelystä.
Riittääkö trauma työkyvyttömyyseläkkeen syyksi? Kai siinä pitää ensin käydä terapiat, lääkkeet sun muut läpi. En tarkoita keljuilla, kunhan kysyin? Itseänikään ei kukaan auttanut kun sain turpaani, vaikka kuulivat hätäni. Se tuntui pahalta. Selityksenä oli, että he pelkäsivät itsekin eivätkä uskaltaneet tulla apuun, vaan odottivat itse apua. Ja siinä kesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat taas liioittelemassa työtään.
Tervetuloa alalle, hae ihmeessä opiskelemaan kun on niin kevyttä!
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat taas liioittelemassa työtään.
Haluaisin kerrankin nähdä tällaisen trollin tositilanteessa, kun joku satakiloinen piripää alkaa riehumaan, mutta sitä iloa minulle ei suoda, koska pelkurit huutelevat aina katsomosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varsinaisesti väkivaltatilanteita pelkää tai niiden vuoksi ole jäänyt töistä pois. Mutta huomaan aina välillä että tavallaan turrun siihen minuun hoitajana kohdistettuun väkivaltaan ja niiden mahdollisten tilanteiden "pelkäämiseen" niin etten enää osaa olla ammatillinen vaan se dementikon huitaisu tai suoranainen päällekäyminen tuntuu henkilökohtaiselta. Teen onneksi useammassa paikassa nollasopimuksella töitä niin siinä vaiheessa kun tuolta alkaa tuntua, pidän vähän "hermolomaa" ja sitten jaksaa taas.
En kyllä tiedä, kuinka kauan jaksaa näinkään, alan vaihto on varmaan edessä vaikka vanhustyöstä tykkäänkin. Työn tekemistä vaikeutetaan koko ajan kun resurssit vähenee = kiire. Ja se kiire on myrkkyä kun asiakkaat aistii sen ja hermostuu ja esim. vanhusten päällekkäiset/rutiininomaiset rauhoittavat/ uni-/nukahtamis-/etc. lääkkeet ei toki ole ok mutta nykyisin vallalla oleva "puretaanpa pois kaikki mielialaan ja uneen vaikuttava lääkitys kun ei niitä saisi vuosikausia käyttää" (vaikka potilas hyötyy niistä lääkkeistä selvästi...) on kyllä vaikeuttanut asioita kovasti. Dementikot hiissaa hoivakotia ahdistuneina ympäri kun eivät pääse lapsuudenkotiinsa/äiti on hukassa/whatever ja sitten hoitajat saa nyrkistä kun ahdistus kasvaa liian suureksi. Ketä se lääkkeettömyys oikein palvelee?
Käyttäytyisitte potilaita kohtaan edes ihmismäisesti, niin välttyisitte siltä väkivallaltakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyisitte potilaita kohtaan edes ihmismäisesti, niin välttyisitte siltä väkivallaltakin.
Trolli ketjussa. Älkää reagoiko mitenkään tälle pelkurille.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat taas liioittelemassa työtään.
Painu muualle itkemään. Hoitajat tekevät hienoa (ja aliarvostettua) työtä. Teetkö edes itse mitään vai lusmuatko kotona?
Ja ei, en itse ole hoitaja mutta arvostan hoitajan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut hoitajana 3 vuotta vanhusten parissa. Sinä aikana töissä murtunut 2 kylkiluuta ja toinen ranne. Saanut maljakosta päähän ja siitä isot haavat. Musta silmä ollut pari kertaa. Sitten ne lähes jokapäiväiset sylkemiset, lyömiset ja potkimiset. Ja aina me hoitajat saadaan syyt niskoille, jos jotain asiaa ei olla ehditty hoitaa juuri sillä sekunnilla, kun asukas sitä vaatii. Vaikka oikeasti toi hoitajamitoitus on pahasti pielessä.
Ei ne vanhukset aina niin herttasia ole.
Olen ihan loppu, luulin opiskelleeni alalle, jossa voin oikeasti vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin. Enää en vaan jaksa uhmata omaa terveyttä, joten syksyllä alkaa uuden alan opinnot. En tiedä miten talous tulee kestämään, mutta muuta vaihtoehtoa ei nyt ollut. Olen ihan loppu tähän työhön, niin henkisesti, kuin fyysisesti.
Täysi arvostus heille, ketkä tätä työtä jaksavat tehä.
Itse psykiatrisella töissä. Täällä kyllä sekoaisi nopeasti pää, jos pelko ottaisi vallan. Mutta eihän ne tilanteet kivoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat taas liioittelemassa työtään.
Itse asiassa ei. Kaikkia väkivaltaisia dementikkoja ei voida lääkitä rauhallisiksi, koska samalla saattaa hävitä toimintakyky, tosin on ihmisiä jotka on pakko hoitaa kahden tai jopa useamman hoitajan voimin ja ihan siksi että ulosteet on saatava pestyä pois ja vaipat vaihdettua.
Lepovöitäkin käytetään, mutta niiden käytöstä päättää lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat taas liioittelemassa työtään.
Tervetuloa alalle, hae ihmeessä opiskelemaan kun on niin kevyttä!
Miksi sitten ette käytä vartioita? Itse itsetuhoinen mies silti ikinä en ole edes sanallisesti saati fyysisesti käynyt hoitohenkilöstöä kohtaan ja aina vähintään 1 vartija on siinä kun minua hoidetaan. Ihmettelen!
En voinut jatkaa alalla, koska pienikokoisena hoitajana pelkäsin isokokoisia, agressiivisiä hoidettavia, joita oli yksin hoidettava. En pystynyt hoitamaan heitä. Oli pakko lopettaa. En halua töissäni saada turpiin päivittäin. Liian vähän henkilökuntaa, yksin joutuu isokokoisia ukkoja hoitamaan. En pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat taas liioittelemassa työtään.
Tervetuloa alalle, hae ihmeessä opiskelemaan kun on niin kevyttä!
Miksi sitten ette käytä vartioita? Itse itsetuhoinen mies silti ikinä en ole edes sanallisesti saati fyysisesti käynyt hoitohenkilöstöä kohtaan ja aina vähintään 1 vartija on siinä kun minua hoidetaan. Ihmettelen!
Tilanne voi tulla täysin yllättäen ja vartijan kutsumisessa saattaa kestää kauan. Siinä pitää selvitä nopeasti. Joissakin palvelutaloissa ei tietysti mitään vartijoita olekaan.
Alue: Aihe vapaa
Kaverin muija sai tarpeekseen lääppivistä papparaisista ja yleisesti väkivaltaisista vanhuksista.