Ripari

Näin ei-kristittynä, mitä "hyötyä" konfirmaatiosta on, kun joku tässäkin mainitsi, että sitä ei edes tarvita naimalupien ym saamiseen? Mikä konfirmaatio sitten on? Googlasin ja ilmeisesti joku kakkoskaste. :D Eli naimisiin pääsee ilman, mutta kummiksi ei? Jos ei käy konfirmaatiota, pitääkö silloin oppia niitä rukouksia ynnä muita?

Itse olin nuorena toisenlaisessa tilanteessa: vanhemmat sanoi, että sinä et mihinkään jeesuskouluun mene, mutta itse olisin halunnut käydä ihan vaan hauskanpitomielessä tsekkailemassa, kun ainoa tienoon protuleiri ei mulle sopinut ajankohdan puolesta. Ei ne kuulemma halunneet alkaa liittää mua kirkkoon ym sitä varten ja sitten taas erottamaan. Nykyiselläänkin siis osaan isä meidän -rukouksen sanasta sanaan vain saksaksi. :D

En oo nyt laittanut ap:ta perään, joten toivottavasti erottaa mitkä ovat vastauksiani:)

Onpa AP:llä kamala perhe. Tee itsestäsi lastensuojeluilmoitus.

Kaverini lapsi halusi itse rippileirille ja kuulua kirkkoon. Perhe ei kuulu kirkkoon.

On valintoja.

Ehkä vielä keskustelette ja tuot esiin vaihtoehtoja.

Voihan riparin ottaa kokemuksena ja itsetutkiskelun paikkana?

Näin oikeastaan aina uskottomana, olen käynyt rippeleirin aikoinaan. Jotenkin otin sen mielenkiintoisena oppimistapahtumana siitä, miten ihmiset tulevat uskoon, koska näistähän kirkko omissa kutsumuspuheissaan viittaavat. Vanhemmiten olen miettinyt, että oli todellakin opettavaista käydä se: ymmärrän nykyään mukavien leiri-iltojen merkityksen ryhmäänrakennusmielessä, ja sitä kautta ihmisen luontaisen tarpeen kuulua johonkin ryhmään, joka on tuonut hänelle hyviä kokemuksia.

Pakolla on toki huono mennä, mutta joudut sinä tulevaisuudessakin toimimaan hieman rajoilla sen suhteen valehteletko vai oletko vain kohtelias ja sovitteleva muita ihmisiä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen 14-vuotias, eli ensi vuonna menossa riparille. En haluasi mennä, koska en usko Jumalaan, ja koen rukoilun yms. omalla kohdallani feikkinä ja ahdistavana, mutta vanhempieni mielestä sitä ei voi jättää välistä. Suostuin jo menemään, koska en haluasi draamaa, mutta sanoin, että konfirmoitavaksi en mene. Luulin, että tämä olisi ok vanhemmilleni, mutta ei. Miten saisin selitettyä heille, etten halua tunnustaa uskoani Jumalaan?

Uskoahan ei voi tunnustaa, jos ei ole uskoa. Uskontunnustuksen toki voi lausua perässä ilman, että se on uskonsa tunnustamista, mutta mikä järki siinä on?

On väärin pakottaa lapsensa riparille / rippikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini lapsi halusi itse rippileirille ja kuulua kirkkoon. Perhe ei kuulu kirkkoon.

On valintoja.

Ehkä vielä keskustelette ja tuot esiin vaihtoehtoja.

Voihan riparin ottaa kokemuksena ja itsetutkiskelun paikkana?

Joo, toi on äidinkin yks perustelu. Mietin vain miksen voi mennä protulle harjoittamaan itsetutkiskelua, jos se on pointti riparin käymiselle? Olen jo kuitenkin suostunut käymään riparin, mutta konfirmaatiota en mitenkään saa väännettyä itsetutkiskeluksi.

ap

Ap, onko sinulla joku aikuinen sukulainen tai vaikka opettaja, jolta voisit pyytää tukea tässä asiassa? Voisiko luokanvalvojasi tai esim. koulukuraattori puhua äitisi kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ap, onko sinulla joku aikuinen sukulainen tai vaikka opettaja, jolta voisit pyytää tukea tässä asiassa? Voisiko luokanvalvojasi tai esim. koulukuraattori puhua äitisi kanssa?

No nyt on kesäloma, mutta ehkä myöhemmin, jos äiti on edelleen samoilla linjoilla, sanon jollekin.

ap

Siis hetkonen, pelkällä riparillako se "naimalupa" irtoaa? Oon ollut sitten riparista asti väärässä käsityksessä, hah... Eli siis vajaat reippaat 25 vuotta, kääk.

Mutta asiaan: eiköhän riparipappi ole valmis keskustelemaan vanhempien kanssa. Tietysti riparipapin täytyy pitää toivoa yllä loppuun asti eli hänen täytyy sanoa ja uskoa, että valaistuminen voi tapahtua riparilla. Hänen kuuluisi silti myös sanoa, että jos näin ei kuitenkaan käy, niin uskoa ei voi tunnustaa. Totta kai papit sen tietävät, että monet nuoret tunnustavat uskonsa tarkoittamatta sillä mitään, mutta tuskin he siihen voivat ääneen kannustaa. 

Jos siis on papin tiedossa, että vanhemmat yrittävät pakottaa konfirmoitavaksi, niin varmasti hän osaa jotenkin puuttua tilanteeseen - viimeistään riparin päättyessä. Tokl vanhemmat papin puheistakin huolimatta voivat sanoa, että konfirmaatio kuuluu asiaan, mutta onhan se jo vähän noloa ns. astua papin jaloille. 

Luokanvalvojalle tai kuraattorille asia ei mielestäni oikeastaan kuulu, kun asia ei liity koulunkäyntiin. Toki jos koulunkäynti alkaa kärsiä tämän takia, niin sitten. 

Sit jos haluaa ripeesti ilman leirejä homman pois vaan alta, voi tietysti käydä rippikoulun. Ei kai vanhemmilla voi pakkomiellettä kuitenkaan leiriin olla. 

Arvostan suoraselkäisyyttäsi ja älykkyyttäsi nuorena ihmisenä, mutta vaikka sinne alttarillekin päätyisit, niin olet vain yhtä tekopyhä kuin suuri osa muistakin suomalaisista nuorista. :)

Edit typot: *reippaat 25 vuotta, -vajaat. 

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkonen, pelkällä riparillako se "naimalupa" irtoaa? Oon ollut sitten riparista asti väärässä käsityksessä, hah... Eli siis vajaat reippaat 25 vuotta, kääk.

Mutta asiaan: eiköhän riparipappi ole valmis keskustelemaan vanhempien kanssa. Tietysti riparipapin täytyy pitää toivoa yllä loppuun asti eli hänen täytyy sanoa ja uskoa, että valaistuminen voi tapahtua riparilla. Hänen kuuluisi silti myös sanoa, että jos näin ei kuitenkaan käy, niin uskoa ei voi tunnustaa. Totta kai papit sen tietävät, että monet nuoret tunnustavat uskonsa tarkoittamatta sillä mitään, mutta tuskin he siihen voivat ääneen kannustaa. 

Jos siis on papin tiedossa, että vanhemmat yrittävät pakottaa konfirmoitavaksi, niin varmasti hän osaa jotenkin puuttua tilanteeseen - viimeistään riparin päättyessä. Tokl vanhemmat papin puheistakin huolimatta voivat sanoa, että konfirmaatio kuuluu asiaan, mutta onhan se jo vähän noloa ns. astua papin jaloille. 

Luokanvalvojalle tai kuraattorille asia ei mielestäni oikeastaan kuulu, kun asia ei liity koulunkäyntiin. Toki jos koulunkäynti alkaa kärsiä tämän takia, niin sitten. 

Sit jos haluaa ripeesti ilman leirejä homman pois vaan alta, voi tietysti käydä rippikoulun. Ei kai vanhemmilla voi pakkomiellettä kuitenkaan leiriin olla. 

Arvostan suoraselkäisyyttäsi ja älykkyyttäsi nuorena ihmisenä, mutta vaikka sinne alttarillekin päätyisit, niin olet vain yhtä tekopyhä kuin suuri osa muistakin suomalaisista nuorista. :)

Kiitti pitkästä vastauksesta! Ja tosiaan en usko, että vanhemmat papille alkaisivat vastaan sanomaan, ja leirille meen ihan mielellään lomailemaan kavereiden kanssa:)

ap