Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ylipainoisen perheen kanssa mökillä oltuani ymmärrän, miksi oma perheeni ei ole ylipainoinen.
14.07.2018 |
Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.
Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.
Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.
Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...
Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.
Kommentit (447)
Luulen että ovat säästöliekillä tai kilpirauhasen vajaatoiminta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on teille kaikille mietittävää. Voitte sitten illalla ennen nukkumaanmenoa miettiä tätä:
Miksi sinä koet tuntemattomien ihmisten kehot niin voimakkaasti itsessäsi? Oletko ajatellut että saattaisit tarvita mielenterveysapua, koska ei ole tervettä käyttää elämästään noin isoa osaa toisten kehojen miettimiseen?
Mitä voisit itse tehdä? No ainakin nyt ihan ensin yrität olla ajattelematta toisten vartaloita. Se onnistuu ensin ehkä pari sekuntia, mutta tiiviillä harjoittelulla aika pitenee, ja huomaat että ahdistus helpottaa pikkuhiljaa. Jos tämä ei itsenäisesti onnistu, on pakkomielle päässyt joa sairauden tasolle, ja tarvitset ammattilaisapua. Rohekasti vain, tk:n kautta pääset eteenpäin, eikä maksa paljoa!
Tsemppiä kaikille tuntemattomien ihmisten kehoista pakkoajatuksia kokeville!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tosiaan syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, niin ei tarvitse paikata kalorivajetta karkeilla.
Entä jos pitää karkeista?
Niin, pakkohan se on ottaa vaan, kun mieli tekee. Minäkin pidän suklaasta, siideristä, mansikkakakuista, seksistä, Mersuista, timanteista jne.
Ja ne ovat ne vanhemmat, jotka annostelevat ja oikeastaan täysin määräävät lasten syömiset. Itse antaisin esim. kylässä syödä, enkä kyttäis ja kieltäis.
Kenenkään lihavuus ei mulle kuulu, jokaisen perheen ikioma juttu, mutta säälittää lapset, jotka saavat kenties elämälleen jopa tuhoisan lopun esim. sairauksien muodossa. Ja miten vaikuttaakaan kaikkeen muuhun, ihmissuhteisiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teille kaikille mietittävää. Voitte sitten illalla ennen nukkumaanmenoa miettiä tätä:
Miksi sinä koet tuntemattomien ihmisten kehot niin voimakkaasti itsessäsi? Oletko ajatellut että saattaisit tarvita mielenterveysapua, koska ei ole tervettä käyttää elämästään noin isoa osaa toisten kehojen miettimiseen?
Mitä voisit itse tehdä? No ainakin nyt ihan ensin yrität olla ajattelematta toisten vartaloita. Se onnistuu ensin ehkä pari sekuntia, mutta tiiviillä harjoittelulla aika pitenee, ja huomaat että ahdistus helpottaa pikkuhiljaa. Jos tämä ei itsenäisesti onnistu, on pakkomielle päässyt joa sairauden tasolle, ja tarvitset ammattilaisapua. Rohekasti vain, tk:n kautta pääset eteenpäin, eikä maksa paljoa!
Tsemppiä kaikille tuntemattomien ihmisten kehoista pakkoajatuksia kokeville!
No tuota... aika harvoin tällaisia mietin, joten huolesi on aiheeton :) Kiitos huolenpidostasi kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teille kaikille mietittävää. Voitte sitten illalla ennen nukkumaanmenoa miettiä tätä:
Miksi sinä koet tuntemattomien ihmisten kehot niin voimakkaasti itsessäsi? Oletko ajatellut että saattaisit tarvita mielenterveysapua, koska ei ole tervettä käyttää elämästään noin isoa osaa toisten kehojen miettimiseen?
Mitä voisit itse tehdä? No ainakin nyt ihan ensin yrität olla ajattelematta toisten vartaloita. Se onnistuu ensin ehkä pari sekuntia, mutta tiiviillä harjoittelulla aika pitenee, ja huomaat että ahdistus helpottaa pikkuhiljaa. Jos tämä ei itsenäisesti onnistu, on pakkomielle päässyt joa sairauden tasolle, ja tarvitset ammattilaisapua. Rohekasti vain, tk:n kautta pääset eteenpäin, eikä maksa paljoa!
Tsemppiä kaikille tuntemattomien ihmisten kehoista pakkoajatuksia kokeville!
TÄMÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wau! Kylläpä sulla nyt kruunu kiiltää ja viitta hulmuaa. Tilasitko jo mitalin itsellesi?
Kehopositiivinen?
Ihmisperse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tosiaan syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, niin ei tarvitse paikata kalorivajetta karkeilla.
Entä jos pitää karkeista?
Ihan sama vaikka tykkäisi. Ei joka päivä voi herkutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap puhuu asiaa.
Ei ruoan kuulu olla elämän tärkein asia.
Mutta muiden syömisten kyttäämiseen kannattaa sen sijaan keskittää kaikki liikenevä aika ja energia.
Lihavat ovat usein kouluttamattomia, joten tietämys oikeista ruokailutottumuksista on hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uu miten monta hernenokkaa heti ilmaantui keskusteluun. Taisi Ap:n nakkaama kalikka kalahtaa aika moneen ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uu miten monta hernenokkaa heti ilmaantui keskusteluun. Taisi Ap:n nakkaama kalikka kalahtaa aika moneen ;)
Ehkä hieman provosoivasti asiani esitinkin. Mutta eikös se ole palstan tapa? ;)
Lämmöllä suosittelen kuitenkin kokemusta kaikille. Käykääpä lomilla toisen perheen kanssa ja (muun, toivottavasti hauskan tekemisen lomassa) pankaa merkille, millaisia toisen perheen ruokailutottumukset ovat. Siinä oppii yhtä sun toista muista, mutta myös itsestä. ap
Vierailija kirjoitti:
Uu miten monta hernenokkaa heti ilmaantui keskusteluun. Taisi Ap:n nakkaama kalikka kalahtaa aika moneen ;)
Kyllähän huono käytös moneen kolahtaa. Miten kuvittelette, että teillä on oikeus arvostella toisten tapaa elää? Miten muiden ihmisten syömistottumukset vaikuttavat teidän elämään?
Olette vain henkisesti pieniä säälittäviä ihmisiä, kun jaksatte jauhaa muiden ihmisten ylipainosta näin paljon. Keskittykää vaikka omiin alkoholiongelmiinne, huonoihin parisuhteisiinne, ongelmalapsiinne tms. Joku oma ongelma teillä on oltava sillä onnelliset ihmiset eivät jaksa kiinnittää näin paljoa huomiota muiden ihmisten asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen usein pohtinut omaa lihavuuttani, oli porukassa syömässä pitkän ulkoilupäivän lomassa, aamulla aikaisin klo 7 oli juotu aamukahvit ja klo 14 lounaspöydästä, jokainen nälkäinen mätti lautasensa täyteen, itse mätin lautasen mielestäni niin täyteen kun siihen mahtui, pöydässä huomasin, että jokaisen muun lautaselle oli mahtunut paljon isompi määrä ruokaa, varsinkin sen porukan hoikimman, annos oli tuplat omastani.
Ei ollut ensimmäinen kerta kun huomaan saman, annokseni ovat pienempiä, mutta nälkä on useammin. En tiedä, pitäisikö minun siis mättää kertalla enemmän, kokeilin tätä pari kuukautta, söin vain 3x päivässä itseni lähes ähkyyn, odottelin sitten kunnes nälkä tuli, tulos +5kg.
Joo ihme raivareita ihmisiltä, ap kirjoittaa asiaa!
Olin juuri lomalla perheen kanssa, jossa lapset juovat aina janoonsa limuja tai mehua. Mikään oikea ruoka ei kelpaa, herkuilla mennään.
Niin, sanoinko jo että tämän perheen lapset ovat vakavasti ylipainoisia.
Repikää tästä arvostelijat positiivisuutta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uu miten monta hernenokkaa heti ilmaantui keskusteluun. Taisi Ap:n nakkaama kalikka kalahtaa aika moneen ;)
Ehkä hieman provosoivasti asiani esitinkin. Mutta eikös se ole palstan tapa? ;)
Lämmöllä suosittelen kuitenkin kokemusta kaikille. Käykääpä lomilla toisen perheen kanssa ja (muun, toivottavasti hauskan tekemisen lomassa) pankaa merkille, millaisia toisen perheen ruokailutottumukset ovat. Siinä oppii yhtä sun toista muista, mutta myös itsestä. ap
Kerrotko miten voin tutustua tällaisiin perheisiin? En tunne yhtäkään lihavaa perhettä, sun piireistä niitä sitten taitaa löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Lihavat ovat usein kouluttamattomia, joten tietämys oikeista ruokailutottumuksista on hukassa.
Pidätkö esim. sairaanhoitajia kouluttamattomina? ::D Heissä on melko paljon lihavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tosiaan syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, niin ei tarvitse paikata kalorivajetta karkeilla.
Entä jos pitää karkeista?
Niin, pakkohan se on ottaa vaan, kun mieli tekee. Minäkin pidän suklaasta, siideristä, mansikkakakuista, seksistä, Mersuista, timanteista jne.
Ja ne ovat ne vanhemmat, jotka annostelevat ja oikeastaan täysin määräävät lasten syömiset. Itse antaisin esim. kylässä syödä, enkä kyttäis ja kieltäis.
Kenenkään lihavuus ei mulle kuulu, jokaisen perheen ikioma juttu, mutta säälittää lapset, jotka saavat kenties elämälleen jopa tuhoisan lopun esim. sairauksien muodossa. Ja miten vaikuttaakaan kaikkeen muuhun, ihmissuhteisiin jne.
Poimin listasta yhden, eli ihmissuhteet. Kaikki tietävät, että ylipaino vaikuttaa elämään. Se vaikeuttaa usein parin löytämistä, työnsaantia ja on todettu, että ylipainoiset saavat jopa pienempää palkkaa.
Siitä huolimatta ihmiset sulkevat tämän mielestään, ja syöttävät lapsiaan liikaa, koska se on heidän tapansa näyttää rakkautta.
No jospa keksisitte jonkin toisen tavan näyttää rakkautta, ja oikeasti auttaisitte lapsianne kasvamaan onnellisiksi aikuisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uu miten monta hernenokkaa heti ilmaantui keskusteluun. Taisi Ap:n nakkaama kalikka kalahtaa aika moneen ;)
Ehkä hieman provosoivasti asiani esitinkin. Mutta eikös se ole palstan tapa? ;)
Lämmöllä suosittelen kuitenkin kokemusta kaikille. Käykääpä lomilla toisen perheen kanssa ja (muun, toivottavasti hauskan tekemisen lomassa) pankaa merkille, millaisia toisen perheen ruokailutottumukset ovat. Siinä oppii yhtä sun toista muista, mutta myös itsestä. ap
Kerrotko miten voin tutustua tällaisiin perheisiin? En tunne yhtäkään lihavaa perhettä, sun piireistä niitä sitten taitaa löytyä.
Tilastollisesti kyllä jokaisen suomalaisen lähipiiristä pitäisi löytyä ylipainoisia :)
Alue: Aihe vapaa
Tämä on hyvä pointti ja aloituksestani pitäisikin käydä ilmi, että en suinkaan ole erityisen tyytyväinen oman perheenikään ruokatottumuksiin. Mutta harvoin niitä tulee omassa arjessa ajateltua. Pointtini olikin, että ajan viettäminen toisen perheen kanssa auttoi tiedostamaan, miten erilaisia eri perheiden ruokatottumukset ovat. Kun elelee oman perheen kesken, asiaa ei tule välttämättä ajateltua. Vasta toisen perheen tapojen näkeminen lähietäisyydeltä ja pidemmältä ajalta auttaa näkemään myös omat tottumukset toisessa valossa. ap