Lopetin alkoholin käytön 2 kk. sitten koska tissuttelu oli jo ongelma. Nyt juon toista tölkkiä olutta... Kysy ihmeessä jotain.

Tseppiä ap:lle. Mä oon ollu 4,5 vuotta ilman päihteitä. Eka vuosi oli perseestä, mutta Minnesota-hoidon ja NA:n avulla lusin sen alkupaskan läpi.

Ittelläni on monenlaista ongelmaa ja traumaa juoppouden taustalla, mutta eipä niitä ongelmia voinut hoitaa ennen kuin viina- ja päihdehimot oli ensin hoideltu pois kuvioista.

Voimia sulle, ap. Elämä on osittain hirveän rasittavaa, tylsää ja vaikeaakin. Silti addiktille elo on mielekkäämpää, jos ei tartte käyttää mitään päihdyttävää (paitsi kahvia).

Onko sun mahis päästä minnekään hoitoon? Myllyhoidossa olis paljon kohtalotovereita, ja siellä voisit saada kiinni raittiudesta.

Vierailija kirjoitti:

Omituinen huomiohuoraaja. Meinaat että ihmisiä kiinnostaa, ootko kännissä vai etkö oo tai kuinka monta kaljaa oot tänään korkannu. En välitä pätkääkään, vaan se kertoo tän palstan tasosta just kaiken että tenussa kirjotellaan mitä sattuu.

Tuolla on ketjuja, joihin voit osallistua, mm. mikä olisi naiselle kaunis nimi, mene sinne, simple as that.

Addikti kirjoitti:

Tseppiä ap:lle. Mä oon ollu 4,5 vuotta ilman päihteitä. Eka vuosi oli perseestä, mutta Minnesota-hoidon ja NA:n avulla lusin sen alkupaskan läpi.

Ittelläni on monenlaista ongelmaa ja traumaa juoppouden taustalla, mutta eipä niitä ongelmia voinut hoitaa ennen kuin viina- ja päihdehimot oli ensin hoideltu pois kuvioista.

Voimia sulle, ap. Elämä on osittain hirveän rasittavaa, tylsää ja vaikeaakin. Silti addiktille elo on mielekkäämpää, jos ei tartte käyttää mitään päihdyttävää (paitsi kahvia).

Onko sun mahis päästä minnekään hoitoon? Myllyhoidossa olis paljon kohtalotovereita, ja siellä voisit saada kiinni raittiudesta.

Minkä lajin traumoista ja ongelmista sinulla oli kyse?

Miten saan puhdistettua ruosteisen grilliparilan, tiedätkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juomiseen löytyy aina joku selitys, ADD sun muut. Olit kuitenkin ADD:sta huolimatta 2 kk juomatta ja takuulla tylsääkin oli välillä. Valitse alkoholittomuus, ihan sama onko tylsää ja harrastaako kaverisi kanssasi vai ei. Et voi vierittää syytä kenenkään toisen niskaan.

Kaksi kuukautta meni helposti kannabiksen voimin ja satunnaisten harrastusten avulla, mutta addiktioni eivät rajoitu vain noihin. Olen lapsesta asti (karkit ja aina pakko tehdä jotain) hakenut tajuamattani ulkoista stimulanttia jatkuvasti. Nyt aikuisena ja viimein tietoisena ADD:stäni ymmärrän syyn siihen miksi olen elänyt kuten olen elänyt; itselleni tietoisesti haitallisesti. Elämä tuntuu todella hankalalta näin aikuisena kun ei enää saakaan kavereita joka juttuun mukaan. En silti todellakaan syyllistä ketään, sillä eihän minun neurologinen poikkeama olekaan kenenkään syy. Kuitenkin, tämä ainainen tylsyys masentaa. Elämässä on hyvin vähän sellaisia hyödyllisiä asioita, joihin minä kykenen ylläpitämään mielenkiintoa. Monet eri päihteet, sokeri, kahvi, tupakka ovat kuin laastareita tylsyyden tuomiin tuskiini. Ne vain ovat haitallisia, sillä minulle ei riitä mikään.

ADD on näppärä tapa selittää päihteiden aiheuttama levottomuus. Kahvi ja tupakka ovat myrkkyä keskittymiselle ja alkoholin suurkulutus viimeistelee haitan.

Niin on. Vaikeinta onkin kun tajuaa aikuisena syyn kaikelle järjettömyyksille, mitä elämäntapoihin tulee ja yrittää nousta siitä pisteestä vuosikymmeniä jyllänneiden addiktioiden jälkeen "normaalille" tasolle, kun on ADD:n takia ehtinyt koukuttumaan kaikkeen sellaiseen, mikä on överikäytössä ihmiselle haitallista. En jaksa uskoa, että ihminen, jolla ei ole tätä samaa, ymmärtäisi mitä on elää tylsistyneenä koko elämänsä. Sen vuoksi olen tietämättäni lääkinnyt itseäni päihteillä ja muilla stimulanteilla jo vuosikymmeniä. En näe kovinkaan ruusuisia tulevaisuudennäkymiä omalla kohdallani.

Mikä se syy oli? Ja oliko se oikeasti syy vai seuraus?

Googleta add ja saatat ynmärtää syyn ja seuraamuksen suhteen.

Olen kvgtutkinut paljon. Mielestäni add:n pohjalla on vanhempien ongelmat, lähinnä äidin.

Olet mennyt jossain vaiheesa tutkimuksiasi vikaraiteelle, sillä me ADD:t olemme biologisesti erilaisia aivoistamme verrattuna normaaliin ihmiseen.

Olivatko vanhempasi myös? Todennäköisesti kyllä?

Kyllä. Toinen vanhemmistani on selvä add ja luultavasti jotain muutakin. Tämän asian tiedostaminen myös "pakotti" minut antamaan tuolle vanhemmalleni anteeksi hänen alkoholisminsa minun ollessani nuori. Olisin älyllisesti epärehellinen, jos syytäisin häntä tekemistään virheistä vanhemmuuden suhteen nyt kun tiedän hänelläkin olevan jatkuva stimulantin etsiminen.

Vierailija kirjoitti:

Miten saan puhdistettua ruosteisen grilliparilan, tiedätkö?

Oletan että olet jo teräsharjalla hinkannut. Kostuta jokin rätti asetoonin ja hinkkaa sillä. Muista kuitenkin polttaa grilliä tyhjillään hetki sen jälkeen, ennen ruuan laittoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nössö! Nyt nopee alkoon hakeen pari pulloa jäykkää. Jos ei ole rahaa, niin voin lainata.

Lähden kohta ostamaan lisää olutta. Minulle ei riitä mikään stimulantti.

Jos saisit valita ja olisit rehellinen anonyymina, mikä kiinnostaisi? Rahaa ei lasketa. Eikä positiivisuuskursseja.

Tässä toinen, jolla ongelmana elämän tylsyys. Tunnistan jotain itsestäni. Kannattaa miettiä sitä, että jonkin asian kiinnostavuus ei ole sen asian ominaisuus, vaan meidän ominaisuus. Keksi itsellesi jokin projekti tai kunnianhimo jne. joka pitää kiinni arjessa. Mulla se on sen suuren romaanin kirjoittaminen. Ei sitä kukaan koskaan julkaise, vaikka on mulla lahjojakin, mutta ainakin sen hiominen riittää pariksi seuraavaksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen huomiohuoraaja. Meinaat että ihmisiä kiinnostaa, ootko kännissä vai etkö oo tai kuinka monta kaljaa oot tänään korkannu. En välitä pätkääkään, vaan se kertoo tän palstan tasosta just kaiken että tenussa kirjotellaan mitä sattuu.

Tuolla on ketjuja, joihin voit osallistua, mm. mikä olisi naiselle kaunis nimi, mene sinne, simple as that.

Tässä kun ei ole mitään lopetettu, vaan oltu juuri ja juuri 2 kuukautta ottamatta kaljaa....

Sama kun sanoisi että lopetin tupakinpolton 2 kk sitten, nyt vetelen toista askia, haluutko kysyy jotain?

Mitä lopettamista se on jos kuitenkin jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nössö! Nyt nopee alkoon hakeen pari pulloa jäykkää. Jos ei ole rahaa, niin voin lainata.

Lähden kohta ostamaan lisää olutta. Minulle ei riitä mikään stimulantti.

Jos saisit valita ja olisit rehellinen anonyymina, mikä kiinnostaisi? Rahaa ei lasketa. Eikä positiivisuuskursseja.

Tarkoitatko "päihdettä" vai mitä? En täysin ymmärrä kysymystä.

Vierailija kirjoitti:

Miten saan puhdistettua ruosteisen grilliparilan, tiedätkö?

Heitä kossua ja marin tulella sytytät. Sitten vaan nautit. Niin edesmennyt teki. Mä vaan heitän sytytysnestettä ja tuikkaan tulella. Illat menee edesmennyttä kaipaillessa, mutta todellakin ymmärrän, miksi kysyi palstalla grillipalan puhdistusta, niin kyseli eläessäänkin toisinaan.

Addikti kirjoitti:

Tseppiä ap:lle. Mä oon ollu 4,5 vuotta ilman päihteitä. Eka vuosi oli perseestä, mutta Minnesota-hoidon ja NA:n avulla lusin sen alkupaskan läpi.

Ittelläni on monenlaista ongelmaa ja traumaa juoppouden taustalla, mutta eipä niitä ongelmia voinut hoitaa ennen kuin viina- ja päihdehimot oli ensin hoideltu pois kuvioista.

Voimia sulle, ap. Elämä on osittain hirveän rasittavaa, tylsää ja vaikeaakin. Silti addiktille elo on mielekkäämpää, jos ei tartte käyttää mitään päihdyttävää (paitsi kahvia).

Onko sun mahis päästä minnekään hoitoon? Myllyhoidossa olis paljon kohtalotovereita, ja siellä voisit saada kiinni raittiudesta.

Onneksi olkoon suorituksestasi. Jatka samaa rataa. Miten sinä sait itsesi kiinnostumaan kiinnostamattomista asioista? Tai oletko ylipäänsä myöskin add?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nössö! Nyt nopee alkoon hakeen pari pulloa jäykkää. Jos ei ole rahaa, niin voin lainata.

Lähden kohta ostamaan lisää olutta. Minulle ei riitä mikään stimulantti.

Jos saisit valita ja olisit rehellinen anonyymina, mikä kiinnostaisi? Rahaa ei lasketa. Eikä positiivisuuskursseja.

Tarkoitatko "päihdettä" vai mitä? En täysin ymmärrä kysymystä.

Viinaa ja huumeita, kun menee yli ja haitta elämää.

Täällä samanlainen juoponalku. Join viimeksi 2 kk sitten överikännit ihan julkisesti ja hävetti niin että loppui kertaheitolla, kunnes.....

tänääb alkoi loma ja nyt tissutellut pullon viiniä ja muutaman oluen. Mun pahin tapa pn se että piilottelen juomia makkariin, saunaan, keittiöön ja siinä puuhaillessa ja saunoessa kun muut katseen ulkopuolella juon ykkösellä tölkin/pikkupullot tyhjiksi. Ja taas piilottelen 😐

Vierailija kirjoitti:

Tässä toinen, jolla ongelmana elämän tylsyys. Tunnistan jotain itsestäni. Kannattaa miettiä sitä, että jonkin asian kiinnostavuus ei ole sen asian ominaisuus, vaan meidän ominaisuus. Keksi itsellesi jokin projekti tai kunnianhimo jne. joka pitää kiinni arjessa. Mulla se on sen suuren romaanin kirjoittaminen. Ei sitä kukaan koskaan julkaise, vaikka on mulla lahjojakin, mutta ainakin sen hiominen riittää pariksi seuraavaksi vuodeksi.

Perfektionismihan se tässä lisukkeena on häiritsemässä. Itselläni on joitakin fyysisiä vaivoja, joita pitäisi kuntouttaa liikunnan avulla. Joskus olen saanut itseni aloittamaan tuon kuntoutuksen ahkerastikin, mutta kaikki kaatuu aina perfektionismiin. Jos joku normaali laatii urheiluohjelman itselleen, niin siihen menee ehkä tunti, vai? Minä pohdin viimeeksi urheiluohjelmaani noin kaksi vuotta, samalla maaten itseäni aina vain huonompaan kuntoon. Hyödyin kyllä tiedon ahmimisesta, mutten saanut aloitettua järkevää liikuntaelämää tosiaankaan kuin vasta kahden vuoden pohdinnan jälkeen. Sitten kun aloitin, niin innostusta kesti about 7 viikkoa ja thats it. Add=elämistä omaa järkeään vastaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä toinen, jolla ongelmana elämän tylsyys. Tunnistan jotain itsestäni. Kannattaa miettiä sitä, että jonkin asian kiinnostavuus ei ole sen asian ominaisuus, vaan meidän ominaisuus. Keksi itsellesi jokin projekti tai kunnianhimo jne. joka pitää kiinni arjessa. Mulla se on sen suuren romaanin kirjoittaminen. Ei sitä kukaan koskaan julkaise, vaikka on mulla lahjojakin, mutta ainakin sen hiominen riittää pariksi seuraavaksi vuodeksi.

Perfektionismihan se tässä lisukkeena on häiritsemässä. Itselläni on joitakin fyysisiä vaivoja, joita pitäisi kuntouttaa liikunnan avulla. Joskus olen saanut itseni aloittamaan tuon kuntoutuksen ahkerastikin, mutta kaikki kaatuu aina perfektionismiin. Jos joku normaali laatii urheiluohjelman itselleen, niin siihen menee ehkä tunti, vai? Minä pohdin viimeeksi urheiluohjelmaani noin kaksi vuotta, samalla maaten itseäni aina vain huonompaan kuntoon. Hyödyin kyllä tiedon ahmimisesta, mutten saanut aloitettua järkevää liikuntaelämää tosiaankaan kuin vasta kahden vuoden pohdinnan jälkeen. Sitten kun aloitin, niin innostusta kesti about 7 viikkoa ja thats it. Add=elämistä omaa järkeään vastaan.

Ap

Aloita nyt helkkari koko elämäsi kuntouttamisesei siitä, että ymmärrät mistä sun traumat on lähtöisin. Sun kasvatuksesta, eli vanhemmistasi. Mieli kuntoon yhtä lailla kuin fysiikkakin. Mutta et sä mitään kuntoiluohjelmaa oikeasti edes tarvitse, kun jumi on sun päässä, sun hyvänolon vastakaikussa. Sun pitää ensin paneutua syntyjen syvien alkuongelmiin, eli sun vanhempien kasvatusmetodeihin, jotka ovat olleet paskat. Ellet ymmärrä, niin ota selvää, millaista on huono lapsen kasvatus ja mikä hyvää. Sieltä me kaikki ponnistetaan, ollaan sitten mitä ollaan. Ulkoisesti pärjäävilläkin voi olla samat ongelmat- monesti onkin, kuin heillä, joilla astetta jos toista rajumpaa ollut vanhempien kaltoinkohtelun puolelta, niin rapanistejä kuin korkeastikoulutettuja yhdistää, tämä sama perhekuvio. Suomi on ollut aina avoimessa kommunoikoinnissa siten takapajula, ettei täällä ole ymmärretty puhua asioita avoimesti perheissä, joista kuitenkin lähtee jokaisen elämä. Väkivalta ja nälvimiskasvatus, se on kyllä monessa perheessä tuttua ja siitä lähte ongelmat. Mutta ei ymmärretä sitä, että tukeminen, empatia, sidonnaisuus, rakkaus tekisi perheen ja johtaa lapsia hyvällä tielle.

no mitäs sieltä kaupasta tarttui mukaan?

Katriina Järvinen mielestäni herkästi sivuaa aihetta kirjassan "Kaikella kunnioituksella". Janne Viljamaa kirjallaan "Narsistin lapsena -pitkä tie itsenäisyyteen" hyvä kirja narsistien lapsille tukemaan todellisuutta.

http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/narsistin-l…

No älä juo kaljaa. Huomenna heti klo 9 Alkoon hakeen kunnolla tiukkaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä toinen, jolla ongelmana elämän tylsyys. Tunnistan jotain itsestäni. Kannattaa miettiä sitä, että jonkin asian kiinnostavuus ei ole sen asian ominaisuus, vaan meidän ominaisuus. Keksi itsellesi jokin projekti tai kunnianhimo jne. joka pitää kiinni arjessa. Mulla se on sen suuren romaanin kirjoittaminen. Ei sitä kukaan koskaan julkaise, vaikka on mulla lahjojakin, mutta ainakin sen hiominen riittää pariksi seuraavaksi vuodeksi.

Perfektionismihan se tässä lisukkeena on häiritsemässä. Itselläni on joitakin fyysisiä vaivoja, joita pitäisi kuntouttaa liikunnan avulla. Joskus olen saanut itseni aloittamaan tuon kuntoutuksen ahkerastikin, mutta kaikki kaatuu aina perfektionismiin. Jos joku normaali laatii urheiluohjelman itselleen, niin siihen menee ehkä tunti, vai? Minä pohdin viimeeksi urheiluohjelmaani noin kaksi vuotta, samalla maaten itseäni aina vain huonompaan kuntoon. Hyödyin kyllä tiedon ahmimisesta, mutten saanut aloitettua järkevää liikuntaelämää tosiaankaan kuin vasta kahden vuoden pohdinnan jälkeen. Sitten kun aloitin, niin innostusta kesti about 7 viikkoa ja thats it. Add=elämistä omaa järkeään vastaan.

Ap

Aloita nyt helkkari koko elämäsi kuntouttamisesei siitä, että ymmärrät mistä sun traumat on lähtöisin. Sun kasvatuksesta, eli vanhemmistasi. Mieli kuntoon yhtä lailla kuin fysiikkakin. Mutta et sä mitään kuntoiluohjelmaa oikeasti edes tarvitse, kun jumi on sun päässä, sun hyvänolon vastakaikussa. Sun pitää ensin paneutua syntyjen syvien alkuongelmiin, eli sun vanhempien kasvatusmetodeihin, jotka ovat olleet paskat. Ellet ymmärrä, niin ota selvää, millaista on huono lapsen kasvatus ja mikä hyvää. Sieltä me kaikki ponnistetaan, ollaan sitten mitä ollaan. Ulkoisesti pärjäävilläkin voi olla samat ongelmat- monesti onkin, kuin heillä, joilla astetta jos toista rajumpaa ollut vanhempien kaltoinkohtelun puolelta, niin rapanistejä kuin korkeastikoulutettuja yhdistää, tämä sama perhekuvio. Suomi on ollut aina avoimessa kommunoikoinnissa siten takapajula, ettei täällä ole ymmärretty puhua asioita avoimesti perheissä, joista kuitenkin lähtee jokaisen elämä. Väkivalta ja nälvimiskasvatus, se on kyllä monessa perheessä tuttua ja siitä lähte ongelmat. Mutta ei ymmärretä sitä, että tukeminen, empatia, sidonnaisuus, rakkaus tekisi perheen ja johtaa lapsia hyvällä tielle.

Minulla oli todella hyvä lapsuus kaikinpuolin. Kommentistasi huomaa selvästi, ettet tiedä ADD: stä yhtään mitään, joten olet väärä henkilö antamaan elämänohjeita minulle.