Lue keskustelun säännöt.
Lopetin alkoholin käytön 2 kk. sitten koska tissuttelu oli jo ongelma. Nyt juon toista tölkkiä olutta... Kysy ihmeessä jotain.
13.07.2018 |
Ostin kuitenkin ainoastaan 9 tölkkiä olutta, etten saa mitään känniä vedettyä. Olen todella pettynyt itseeni kun menin katkaisemaan hyvin alkaneen alkoholittoman putken.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Addikti kirjoitti:
Tseppiä ap:lle. Mä oon ollu 4,5 vuotta ilman päihteitä. Eka vuosi oli perseestä, mutta Minnesota-hoidon ja NA:n avulla lusin sen alkupaskan läpi.
Ittelläni on monenlaista ongelmaa ja traumaa juoppouden taustalla, mutta eipä niitä ongelmia voinut hoitaa ennen kuin viina- ja päihdehimot oli ensin hoideltu pois kuvioista.
Voimia sulle, ap. Elämä on osittain hirveän rasittavaa, tylsää ja vaikeaakin. Silti addiktille elo on mielekkäämpää, jos ei tartte käyttää mitään päihdyttävää (paitsi kahvia).
Onko sun mahis päästä minnekään hoitoon? Myllyhoidossa olis paljon kohtalotovereita, ja siellä voisit saada kiinni raittiudesta.
Minkä lajin traumoista ja ongelmista sinulla oli kyse?
Onneton, pelottava lapsuus. Hylkäämiset.
Nuo yhdistettyinä addiktioon —> tie tuhoon.
Taisin juoda ja käyttää aluksi noihin traumoihin, mutta aika pian aloin vetää ihan vain siksi, kun rakastin olla sekaisin ja pois tästä todellisuudesta. Ei siinä enää tarvittu mitään sen kummempia syitä kuin halu olla päihtynyt.
Addiktiosta toipuminen on parantanut minua oudolla tavalla myös syvistä traumoista. En enää koe olevani uhri. Koko minuuteni on rakentunut uudelleen. Toipuminen päihdekoukusta on ollut elämäni suurin lahja.
Alkoholismi tai muu päihdeaddiktio voi olla elämän paras lahja, jos pääsee toipumisen tielle. Addiktion kääntöpuolena on ainakin mulla kyky nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katriina Järvinen mielestäni herkästi sivuaa aihetta kirjassan "Kaikella kunnioituksella". Janne Viljamaa kirjallaan "Narsistin lapsena -pitkä tie itsenäisyyteen" hyvä kirja narsistien lapsille tukemaan todellisuutta.
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/narsistin-l…
Vanhempani eivät ole narsisteja ja he loivat minulle hyvän ja rakastavan lapsuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katriina Järvinen mielestäni herkästi sivuaa aihetta kirjassan "Kaikella kunnioituksella". Janne Viljamaa kirjallaan "Narsistin lapsena -pitkä tie itsenäisyyteen" hyvä kirja narsistien lapsille tukemaan todellisuutta.
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/narsistin-l…
Vanhempani eivät ole narsisteja ja he loivat minulle hyvän ja rakastavan lapsuuden.
No niin mäkin kuvittelin ja uskoin, ennenkun selvisi miksi meillä lapsilla niin paha oli. Tuttu tunne. Tappelin itseasiassa aika montaakin vastaan, puolustaen ana vanhempiani. Voin kertoa, ettei sitä kyllä mitenkään pysty tajuamaan, että ne vanhemmat on tehnyt väärin. Ei ymmärrä aikuisuuten asti, että sua on mitätöity, sukulaiset katsoo kummasti, vanhemmas on hakanneet ja alistaneet sua lapsena ja tekee sitä muilta piilossa edelleen, vain kohdistaen sulle. Puhuu sinusta, että ole mielenvikainen, kun vanhemmas on koko suvulle kertonut siitä , että että et puhu mitään. Jättävät todellakin kertomatta sen, että sinua lyötiin kun olit hiljaa, kun vanhempiesi ""suoraan sanoen että se seksi tuodaan lapsen päälle kaikin tavoin!, kun sinua hakattiin sen vuoksi, että oli hiljentynyt. Tai muuten lisäksi kaikesssa lapsen hyvässä aliarvostettiin. Sattuu ihan jumalattomasti ihnan kaikki, joiden asioiden käsittelyssä järjellä katsoen olen kyllä lähempänä aitoja juoppoja kuin mukamas meitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katriina Järvinen mielestäni herkästi sivuaa aihetta kirjassan "Kaikella kunnioituksella". Janne Viljamaa kirjallaan "Narsistin lapsena -pitkä tie itsenäisyyteen" hyvä kirja narsistien lapsille tukemaan todellisuutta.
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/narsistin-l…
Vanhempani eivät ole narsisteja ja he loivat minulle hyvän ja rakastavan lapsuuden.
No niin mäkin kuvittelin ja uskoin, ennenkun selvisi miksi meillä lapsilla niin paha oli. Tuttu tunne. Tappelin itseasiassa aika montaakin vastaan, puolustaen ana vanhempiani. Voin kertoa, ettei sitä kyllä mitenkään pysty tajuamaan, että ne vanhemmat on tehnyt väärin. Ei ymmärrä aikuisuuten asti, että sua on mitätöity, sukulaiset katsoo kummasti, vanhemmas on hakanneet ja alistaneet sua lapsena ja tekee sitä muilta piilossa edelleen, vain kohdistaen sulle. Puhuu sinusta, että ole mielenvikainen, kun vanhemmas on koko suvulle kertonut siitä , että että et puhu mitään. Jättävät todellakin kertomatta sen, että sinua lyötiin kun olit hiljaa, kun vanhempiesi ""suoraan sanoen että se seksi tuodaan lapsen päälle kaikin tavoin!, kun sinua hakattiin sen vuoksi, että oli hiljentynyt. Tai muuten lisäksi kaikesssa lapsen hyvässä aliarvostettiin. Sattuu ihan jumalattomasti ihnan kaikki, joiden asioiden käsittelyssä järjellä katsoen olen kyllä lähempänä aitoja juoppoja kuin mukamas meitä.
Hei anteeksi vain, mutta nyt sinun on aika painaa jarrua. Sanoin jo, että lapsuuteni oli onnellinen. Nuoruuden vastoinkäymisistä taas ei ole jäänyt mitään traumoja. ADD määrittää minut totaalisesti, eikä vanhempieni käytös.
Onko sinulla kokemusta fasiaalijuonteiden täytöstä? Mikä on paras täyte ja kestääkö pitkäänkin esim. nenäpielessä? Voiko myös kohottaa roikkuvan silmäkulman?
5 kaljaa, siideri ja kaksi pakastepizzaa mässyyn. Söin puolikkaan pitsan, enkä kykene enää juomaan. :)