Lue keskustelun säännöt.
Nykyparisuhteista puuttuu jännite ja moni nainen on tyytymätön
11.07.2018 |
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti se, että mies ei juo eikä lyö ja tuo tilipussin lyhentämättömänä kotiin.
Ennen oli ennen ja hyvä niin. Vai tuoko se on mielestäsi se normaali, mihin pyrkiä?
Missaat viestini olennaisimman pointin: alati kasvaneet vaatimukset puolisoa kohtaan. Tämä näkyy sitten rumentuneina erotilastoina. Joskus vähemmän on enemmän.
Niin, miehet vaatii naisilta ja naiset miehiltä. Ja kaikki tietysti naisten syytä?
En nyt ihan noin voimakkaasti tulkitsisi, mutta omasta mielestäni naisilla materialismi, kateus ja suuremman onnen tavoittelu on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että normimies ei voi niitä kohtuudella täyttää.
Oman kokemukseni mukaan ne naisten vaatimukset ovat lähinnä se, että mies kantaa tasapuolisesti vastuuta perheestä, arjesta ja yhteisestä elämästä. Ei kuulosta kovin kohtuuttomalta. Lisäksi nykynainen käy töissä ja tienaa, eikä odota miehestä automaattista maksajaa elämälleen.
Mutta miksi kotona kaikki pitää tehdä naisten kriteerien mukaisesti? Mies tekee yleensä sen verran, kun hänen mielestään on tarpeellista. Jos nainen kasaa kotiin kaiken maailman koristeviritelmiä ja sisustuselementtejä, en kyllä itsekään niitä haluaisi olla pyyhkimässä koko ajan. Puhtaus on muutenkin hyvin suhteellinen käsite. Miksei välillä voisi elää miesten kriteerien mukaisesti eli vähän rennommin... Naisilla on nykyään pakkomielle kaikenlaiseen sisustamiseen, johon miehellä ei ole mitään sanomista. Miten kiva olisi naisista asua kodissa, jossa kaikki on miehen valitsemaa ja päättämää?
Naisilla on paha tapa ajatella, että vain heidän tapansa tehdä asioita on se oikea. Mies on paljon käytännöllisempi olento, eikä stressaa turhasta. Mies ei usein tee asioita, koska hänen mielestään ne eivät ole välttämättömiä/tarpeellisia.
Ja toisaalta myös naiset haluavat jakaa "naisten työt" puoliksi, mutta miten moni on valmis jakamaan myös ne "miesten työt"?
Tällaisia ajatuksia rennommaksi oppineelta naiselta. Ennen pingotin ja nalkutin, nykyisin otan miehen mielipiteet ja kriteerit huomioon. Asiat voi tehdä monella tapaa. Ja pieni vinkki: jos mies on tyytyväinen makuuhuoneen puolella, on hän selvästi aktiivisempi myös kotona ja perheen kanssa ;).
Kuulostat unelma naiselta! Hienoa että ymmärretään. Eiköhän sinun miehestäsi tunnu että kunnioitat myös hänen mielipiteitään ja siksi hän haluaa miellyttää sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti se, että mies ei juo eikä lyö ja tuo tilipussin lyhentämättömänä kotiin.
Ennen oli ennen ja hyvä niin. Vai tuoko se on mielestäsi se normaali, mihin pyrkiä?
Missaat viestini olennaisimman pointin: alati kasvaneet vaatimukset puolisoa kohtaan. Tämä näkyy sitten rumentuneina erotilastoina. Joskus vähemmän on enemmän.
Niin, miehet vaatii naisilta ja naiset miehiltä. Ja kaikki tietysti naisten syytä?
En nyt ihan noin voimakkaasti tulkitsisi, mutta omasta mielestäni naisilla materialismi, kateus ja suuremman onnen tavoittelu on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että normimies ei voi niitä kohtuudella täyttää.
Oman kokemukseni mukaan ne naisten vaatimukset ovat lähinnä se, että mies kantaa tasapuolisesti vastuuta perheestä, arjesta ja yhteisestä elämästä. Ei kuulosta kovin kohtuuttomalta. Lisäksi nykynainen käy töissä ja tienaa, eikä odota miehestä automaattista maksajaa elämälleen.
Mutta miksi kotona kaikki pitää tehdä naisten kriteerien mukaisesti? Mies tekee yleensä sen verran, kun hänen mielestään on tarpeellista. Jos nainen kasaa kotiin kaiken maailman koristeviritelmiä ja sisustuselementtejä, en kyllä itsekään niitä haluaisi olla pyyhkimässä koko ajan. Puhtaus on muutenkin hyvin suhteellinen käsite. Miksei välillä voisi elää miesten kriteerien mukaisesti eli vähän rennommin... Naisilla on nykyään pakkomielle kaikenlaiseen sisustamiseen, johon miehellä ei ole mitään sanomista. Miten kiva olisi naisista asua kodissa, jossa kaikki on miehen valitsemaa ja päättämää?
Naisilla on paha tapa ajatella, että vain heidän tapansa tehdä asioita on se oikea. Mies on paljon käytännöllisempi olento, eikä stressaa turhasta. Mies ei usein tee asioita, koska hänen mielestään ne eivät ole välttämättömiä/tarpeellisia.
Ja toisaalta myös naiset haluavat jakaa "naisten työt" puoliksi, mutta miten moni on valmis jakamaan myös ne "miesten työt"?
Tällaisia ajatuksia rennommaksi oppineelta naiselta. Ennen pingotin ja nalkutin, nykyisin otan miehen mielipiteet ja kriteerit huomioon. Asiat voi tehdä monella tapaa. Ja pieni vinkki: jos mies on tyytyväinen makuuhuoneen puolella, on hän selvästi aktiivisempi myös kotona ja perheen kanssa ;).
Tuo mainitsemani tasapuolinen vastuunkanto kodista ja yhteisestä arjesta ei kyllä käsitä mitään sisustuselementtien pölynpyyhkimisiä. Plus minä olen meillä se kriittisempi siivouksen suhteen.
Toisekseen ja kääntäen, sekä edelleen oman kokemukseni mukaan, aktiivisesti perheestä ja kodista vastuunkantava mies on myös hyvin haluttu makuunhuoneen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan katsele yhtään nalkuttaa nykygemakkia. Eivät osaa edes tehdä mitään. Aina vain valittamassa ja syyttämässä. Kuten tästäkin huomaa miesten vika taas, vaikka nainen on onneton. Olisiko aika katsoa peiliin. Kaiken kontrollin pitävä nainen ei kestä kritiikkiä ja kuvittelee olevansa ylempänä miestä. Miehelle voi antaa myös tilaa auttaa. Jos joku ymmärtää mitä tällä tarkoitan. Normaali oikeasti tasa-arvoiset aatteet omaavat naiset eivät syytä kumppaniaan, vaan löytävät onnellisuuden elämästä itsestään. Se kenelle tämä ei onnistu syyttää muita oli mies tai nainen.
"Kaiken kontrollin pitävä nainen ei kestä kritiikkiä ja kuvittelee olevansa ylempänä miestä. Miehelle voi antaa myös tilaa auttaa. "
Juuri tätä tarkoitan! Hyvin sanottu. Ap
Niin, että miehen on annettava autella äiskää? Miksi mies ei pysty toimimaan tasaveroisena toimijana eikä apurina. Kuten joku totesikin, monesti mies on kuin kiukutteleva teini ja yrittää luistaa kaikesta vastuusta ja "auttamisesta". Mitään ei osata eikä haluta tehdä, mikäli perheen äiskä ei suunittele, valmistele, käske ja kannatta vastuuta. Sitten vellihousut vielä ruikuttaa kun heitä ei kunnioiteta.
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti se, että mies ei juo eikä lyö ja tuo tilipussin lyhentämättömänä kotiin.
Ennen oli ennen ja hyvä niin. Vai tuoko se on mielestäsi se normaali, mihin pyrkiä?
Missaat viestini olennaisimman pointin: alati kasvaneet vaatimukset puolisoa kohtaan. Tämä näkyy sitten rumentuneina erotilastoina. Joskus vähemmän on enemmän.
Niin, miehet vaatii naisilta ja naiset miehiltä. Ja kaikki tietysti naisten syytä?
En nyt ihan noin voimakkaasti tulkitsisi, mutta omasta mielestäni naisilla materialismi, kateus ja suuremman onnen tavoittelu on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että normimies ei voi niitä kohtuudella täyttää.
Oman kokemukseni mukaan ne naisten vaatimukset ovat lähinnä se, että mies kantaa tasapuolisesti vastuuta perheestä, arjesta ja yhteisestä elämästä. Ei kuulosta kovin kohtuuttomalta. Lisäksi nykynainen käy töissä ja tienaa, eikä odota miehestä automaattista maksajaa elämälleen.
Mutta miksi kotona kaikki pitää tehdä naisten kriteerien mukaisesti? Mies tekee yleensä sen verran, kun hänen mielestään on tarpeellista. Jos nainen kasaa kotiin kaiken maailman koristeviritelmiä ja sisustuselementtejä, en kyllä itsekään niitä haluaisi olla pyyhkimässä koko ajan. Puhtaus on muutenkin hyvin suhteellinen käsite. Miksei välillä voisi elää miesten kriteerien mukaisesti eli vähän rennommin... Naisilla on nykyään pakkomielle kaikenlaiseen sisustamiseen, johon miehellä ei ole mitään sanomista. Miten kiva olisi naisista asua kodissa, jossa kaikki on miehen valitsemaa ja päättämää?
Naisilla on paha tapa ajatella, että vain heidän tapansa tehdä asioita on se oikea. Mies on paljon käytännöllisempi olento, eikä stressaa turhasta. Mies ei usein tee asioita, koska hänen mielestään ne eivät ole välttämättömiä/tarpeellisia.
Ja toisaalta myös naiset haluavat jakaa "naisten työt" puoliksi, mutta miten moni on valmis jakamaan myös ne "miesten työt"?
Tällaisia ajatuksia rennommaksi oppineelta naiselta. Ennen pingotin ja nalkutin, nykyisin otan miehen mielipiteet ja kriteerit huomioon. Asiat voi tehdä monella tapaa. Ja pieni vinkki: jos mies on tyytyväinen makuuhuoneen puolella, on hän selvästi aktiivisempi myös kotona ja perheen kanssa ;).
Tuo mainitsemani tasapuolinen vastuunkanto kodista ja yhteisestä arjesta ei kyllä käsitä mitään sisustuselementtien pölynpyyhkimisiä. Plus minä olen meillä se kriittisempi siivouksen suhteen.
Toisekseen ja kääntäen, sekä edelleen oman kokemukseni mukaan, aktiivisesti perheestä ja kodista vastuunkantava mies on myös hyvin haluttu makuunhuoneen puolella.
Minulla on vain toisenlaisia kokemuksia. Ei auttanut pätkääkään. Nainen makasi sohvalla ja sometti. Ei siivonnut jälkiään, mutta kuitenkin muisti huomautella toimintatavoistani. Tämän kokemukseni jälkeen en ole osannut luottaa enää naisten puheisiin. Ensin kaikki oli tietysti normaalia ja kotityöt sujui tasapuolisesti. Olen tullut siihen tulokseen että juuri nämä onnellisuuden odotukset olivat mahdottomia ja kaiken lisäksi vielä minun harteillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti se, että mies ei juo eikä lyö ja tuo tilipussin lyhentämättömänä kotiin.
Ennen oli ennen ja hyvä niin. Vai tuoko se on mielestäsi se normaali, mihin pyrkiä?
Missaat viestini olennaisimman pointin: alati kasvaneet vaatimukset puolisoa kohtaan. Tämä näkyy sitten rumentuneina erotilastoina. Joskus vähemmän on enemmän.
Niin, miehet vaatii naisilta ja naiset miehiltä. Ja kaikki tietysti naisten syytä?
En nyt ihan noin voimakkaasti tulkitsisi, mutta omasta mielestäni naisilla materialismi, kateus ja suuremman onnen tavoittelu on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että normimies ei voi niitä kohtuudella täyttää.
Oman kokemukseni mukaan ne naisten vaatimukset ovat lähinnä se, että mies kantaa tasapuolisesti vastuuta perheestä, arjesta ja yhteisestä elämästä. Ei kuulosta kovin kohtuuttomalta. Lisäksi nykynainen käy töissä ja tienaa, eikä odota miehestä automaattista maksajaa elämälleen.
Mutta miksi kotona kaikki pitää tehdä naisten kriteerien mukaisesti? Mies tekee yleensä sen verran, kun hänen mielestään on tarpeellista. Jos nainen kasaa kotiin kaiken maailman koristeviritelmiä ja sisustuselementtejä, en kyllä itsekään niitä haluaisi olla pyyhkimässä koko ajan. Puhtaus on muutenkin hyvin suhteellinen käsite. Miksei välillä voisi elää miesten kriteerien mukaisesti eli vähän rennommin... Naisilla on nykyään pakkomielle kaikenlaiseen sisustamiseen, johon miehellä ei ole mitään sanomista. Miten kiva olisi naisista asua kodissa, jossa kaikki on miehen valitsemaa ja päättämää?
Naisilla on paha tapa ajatella, että vain heidän tapansa tehdä asioita on se oikea. Mies on paljon käytännöllisempi olento, eikä stressaa turhasta. Mies ei usein tee asioita, koska hänen mielestään ne eivät ole välttämättömiä/tarpeellisia.
Ja toisaalta myös naiset haluavat jakaa "naisten työt" puoliksi, mutta miten moni on valmis jakamaan myös ne "miesten työt"?
Tällaisia ajatuksia rennommaksi oppineelta naiselta. Ennen pingotin ja nalkutin, nykyisin otan miehen mielipiteet ja kriteerit huomioon. Asiat voi tehdä monella tapaa. Ja pieni vinkki: jos mies on tyytyväinen makuuhuoneen puolella, on hän selvästi aktiivisempi myös kotona ja perheen kanssa ;).
Kadehdin miestäsi. Hänellä on hieno nainen. T. M46
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus kuuluu, että miehen tulee rakastaa naistaan ja naisen tulee kunnioittaa miestään. Kunnioitus katoaa yleensä ensimmäisenä, kun nainen alkaa sättiä ja nalkuttaa. Yritä siinä sitten rakastaa.
Naisen miestä kohtaan tuntema kunnioitus katoaa, kun mies käyttäytyy epäluotettavasti, raukkamaisesti ja ilkeästi. Seuraavaksi katoaa rakkaus.
Ei ole syytä sanoa samasta asiasta monta kertaa = nalkuttaa, jos mies pitää lupauksensa.Se, joka toimii ala-arvoisesti, rikkoo rakkauden. Ei se, joka reagoi toisen huonoon käytökseen.
Sitä kunniotusta kun ei miesten kohdalla ole alun alkaenkaan. Oletuksena on, että mies on paha, ja hänen tulee todistaa olevansa kunnioutuksen arvoinen. Nainen sen sijaan on arvostuksen ansainnut ensimmäisellä hengenvedolla.
Minä olen kidnapannut naiseni ja piiskaan hänet usein ilman mitään syytä. Hänelle tässä on ainakin jännitettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä voit tehdä, et mitään aikuiselle miehelle. Seuraavaan sukupolveen voi vaikuttaa, kasvata pojastasi vahva mies, anna hänen olla poika, älä määräile ja ohjaile jatkuvasti, varsinkaan alusta. Kehuminen vie pitkälle, hyvällä itsetunnolla varustettu mies on vahva mies aikuisenakin.
Tämän päivän suomalainen mies on usein jo "oman äidin musertama". Vakava tosiasia. Suomalainen nainen on vahva, mutta joskus liiankin. Poikia tulee helliä ja välillä komentaa kuin leijonaemo, aina rakkaudella.
Lapsen, oli sitten tyttö tai poika, tulee aina tietää olevansa komein/kaunein, viisain/fiksuin omien vanhempien edessä.
Näillä resepteillä saadaan myös itsevarmoja aviomiehiä, jotka pitävät naisen tyytyväisenä.
Olen eri mieltä. Tytöt on kasvatettu niin, että mikään ei riitä ja kaikki mitä tekevät on itsestäänselvyys. Sitten poika, joka tekee jotain, kuten imuroi oman huoneensa, saa kehuja ja viikkorahaa aivan kuin se olisi jokin saavutus. Tytöistä on tehty kilttejä muiden passaajia, pojista laiskoja miehiä ilman velvollisuuksia (ellei siitä makseta). Näitä poikia sitten aikuisena joutuvat passaamaan äidin jälkeen nämä kiltit tytöt, joista kasvanut vastuuntuntoisia naisia. Naisia, jotka ovat oppineet jo pienestä pitäen, että ei se äiti siivoa perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Lainaan itseäni viestistä numero 12, jossa käsittelen aloittajan tekemiä yleistyksiä (huom. ei omia kokemuksia, sillä hän niputtaa kaikki naiset tässä samaan):
"Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy."
Jos esittää tuollaisia voimakkaita väitteitä, niin ne perustelut olisi hyvä liittää mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan katsele yhtään nalkuttaa nykygemakkia. Eivät osaa edes tehdä mitään. Aina vain valittamassa ja syyttämässä. Kuten tästäkin huomaa miesten vika taas, vaikka nainen on onneton. Olisiko aika katsoa peiliin. Kaiken kontrollin pitävä nainen ei kestä kritiikkiä ja kuvittelee olevansa ylempänä miestä. Miehelle voi antaa myös tilaa auttaa. Jos joku ymmärtää mitä tällä tarkoitan. Normaali oikeasti tasa-arvoiset aatteet omaavat naiset eivät syytä kumppaniaan, vaan löytävät onnellisuuden elämästä itsestään. Se kenelle tämä ei onnistu syyttää muita oli mies tai nainen.
Vai "antaa tilaa auttaa"? Miten olisi, jos kumpikin olisi yhtälailla oma-aloitteinen, vastuullinen aikuinen eikä mikään äidin pikku hupulainen?
Mammojen konsensus kietetettynä yhteen lauseeseen. Tässä on vain sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että se perustuu virheoletukseen siitä, että naisen ja miehen käyttätymistä ohjaavat samat tekijät.
Kun jatkuvasti riidellään samasta asiasta vanhoin argumentein, niin eikö pitäisi herätä tajuamaan, että jotain tässä nyt on, mistä ei olla samalla aallonpituudella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Öhöm..aloituksen otsikko on "Nykyparisuhteista puuttuu jännite..." tämä viittaa siihen, että ap haluaa kertoa jotain nykyparisuhteista yleisesti, ei vain omista kokemuksistaan.
Tutkimuksien mukaan miehet osallistuvat enemmän kotitöihin kuin ennen. Älkää unohtako että epäsiistejä naisia on myös. Keskustelusta ja yleisestikin naisten tulisi höllätä otettaan kotona ja antaa miesten tehdä asioita omalla tavallaan. Samaan aikaan miesten tulisi tehdä enemmän kotitöitä. Tämä sius kotitöiden osalta. Sitten kun mies tekee näitä töitä, niin naiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia? Jos näin on niin minun tulevat naiseni ovat onnensa kukkuloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan katsele yhtään nalkuttaa nykygemakkia. Eivät osaa edes tehdä mitään. Aina vain valittamassa ja syyttämässä. Kuten tästäkin huomaa miesten vika taas, vaikka nainen on onneton. Olisiko aika katsoa peiliin. Kaiken kontrollin pitävä nainen ei kestä kritiikkiä ja kuvittelee olevansa ylempänä miestä. Miehelle voi antaa myös tilaa auttaa. Jos joku ymmärtää mitä tällä tarkoitan. Normaali oikeasti tasa-arvoiset aatteet omaavat naiset eivät syytä kumppaniaan, vaan löytävät onnellisuuden elämästä itsestään. Se kenelle tämä ei onnistu syyttää muita oli mies tai nainen.
Vai "antaa tilaa auttaa"? Miten olisi, jos kumpikin olisi yhtälailla oma-aloitteinen, vastuullinen aikuinen eikä mikään äidin pikku hupulainen?
Mammojen konsensus kietetettynä yhteen lauseeseen. Tässä on vain sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että se perustuu virheoletukseen siitä, että naisen ja miehen käyttätymistä ohjaavat samat tekijät.
Kun jatkuvasti riidellään samasta asiasta vanhoin argumentein, niin eikö pitäisi herätä tajuamaan, että jotain tässä nyt on, mistä ei olla samalla aallonpituudella?
Niin, kenen pitäisi herätä? Ja kenen pitäisi tehdä sille ja mitä?
Ja annahan olla jos nainen tulee kertomaan että hänen käyttäytymistään ohjaa sellaiset tekijät, joissa seksi joutaa romukoppaan lapsen syntymän jälkeen. Ihan väärin ajateltu, vai kuinka?
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksien mukaan miehet osallistuvat enemmän kotitöihin kuin ennen. Älkää unohtako että epäsiistejä naisia on myös. Keskustelusta ja yleisestikin naisten tulisi höllätä otettaan kotona ja antaa miesten tehdä asioita omalla tavallaan. Samaan aikaan miesten tulisi tehdä enemmän kotitöitä. Tämä sius kotitöiden osalta. Sitten kun mies tekee näitä töitä, niin naiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia? Jos näin on niin minun tulevat naiseni ovat onnensa kukkuloilla.
Kyse ei ole niinkään siitä että tekeekö mies tänä päivänä enemmän kotitöitä kuin 50-luvun mies, vaan siitä että nykypäivän naiset toivovat suhteen molemmilta osapuolilta yhtäläistä osallistumista kodin ylläpitoon (työnjako on toki joka parilla omansa). Ymmärtäähän sen, että voi tuntua miehestä katkeralta kalkilta niellä, kun on saanut katsoa kuinka oman isän ei tarvinnut osallistua mutta nyt itse täytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Lainaan itseäni viestistä numero 12, jossa käsittelen aloittajan tekemiä yleistyksiä (huom. ei omia kokemuksia, sillä hän niputtaa kaikki naiset tässä samaan):
"Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy."
Jos esittää tuollaisia voimakkaita väitteitä, niin ne perustelut olisi hyvä liittää mukaan.
No en voi vastata aloittajan puolesta, mutta mistä tässä nyt oltiin eri mieltä? Ensimmäiset kaksi tulevat ilmi naisten asenteista, naisia miehet joutuvat myötäilemaan jo yhteiskunnallisella tasolla. Ongelma lienee siinä, että kaikki tämä laitetaan naisen syyksi (mielestäni syyllinen ei löydy naisista vaan miehoä muokkaavasta ideologiasta)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Lainaan itseäni viestistä numero 12, jossa käsittelen aloittajan tekemiä yleistyksiä (huom. ei omia kokemuksia, sillä hän niputtaa kaikki naiset tässä samaan):
"Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy."
Jos esittää tuollaisia voimakkaita väitteitä, niin ne perustelut olisi hyvä liittää mukaan.
No en voi vastata aloittajan puolesta, mutta mistä tässä nyt oltiin eri mieltä? Ensimmäiset kaksi tulevat ilmi naisten asenteista, naisia miehet joutuvat myötäilemaan jo yhteiskunnallisella tasolla. Ongelma lienee siinä, että kaikki tämä laitetaan naisen syyksi (mielestäni syyllinen ei löydy naisista vaan miehoä muokkaavasta ideologiasta)?
Siis naisten asenteiden vuoksi miehet passivoituvat ja heidän maskuliinisuutensa katoaa? No voi nyt sanonko mikä. Mietipä hetki miten naisiin suhtaudutaan ympäri maailmaa ja mieti myös katoaako heidän naisellisuutensa niiden asenteiden vuoksi. Ja naisetko eivät joudu myötäilemään miehiä yhteiskunnallisella tasolla? Jos mieheltä tipahtaa munat siksi mitä mieltä joku heistä on, niin saa minun puolesta tipahtaakin.
Mä en ymmärrä tuota logiikkaa, että sama nainen sekä passaa että määräilee. Mun tuntemissa parisuhteissa joissa nainen passaa miestä tavalla tai toisella -> se mies on itsekäs ja menee omia menojaan, eli on se määräävämpi suhteessa ja nainen on ns. liian kiltti. Voi olla myös sukupuolet toisinpäin. Onnellisia ja kestäviä suhteita vaikuttavat olevan ne, joissa molemmat osapuolet ottavat vastuuta kaikista perhe-elämän osa-alueista.