Lue keskustelun säännöt.
Muiden lapsiperheiden lomat tälläisiä?
Tulipa mieleen tuosta kuinka usein vanhemmat lomalla ilman lapsia ketjusta, että onko joidenkin muidenkin "loma" tälläistä lasten kanssa, vai onko meillä vaan ihan toivottoman hankalat tyypit matkassa mukana?
Yleensä isompi kiukuttelee aina, koska kaikki uusi on niin jännää (tai tuttukin, jos on kovin mieleistä) ettei voi olla äksyilemättä aamusta iltaan. Päälle univelka, jonka pikkusisarus aiheuttaa niin lomatunnelma on taattu.
Nuorempi ei osaa nukkua muualla kuin kotona. Ikää jo yli 2v, mutta taaperoiässä tullut enemmän uniongelmia kun ei malta nukkua. Lopputulos on nukahtaa lähempänä puoltayötä ja herätä arkirytmin mukaisesti (huutamaan) klo 6. Ei saa kirveelläkään takaisin unille, paitsi ehkä klo 9 kun kaikki muut on herätetty ja voisi yrittää silmät ristissä tehdä jotain. Ei nuku päiväunia rattaissa tai autossa sen lisäksi ettei nuku yöllä.
Vielä olis kuukausi kesälomaa edessä, onneks ei enää liikuta kotoa mihinkään kun todettu se täysin toimimattomaksi.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa...olin juuri tyttöporukalla Kreikassa lomalla, mies lasten kanssa.
Syksyllä mies lomailee äijäporukassa Lapissa, minä lasten kanssa kotona.
Näin on tehty usein ja homma toimii.Tämä tulee ensi kesänä käyttöön. En jaksa enää yrittää leikkiä mitään perhelomaa, riehukoon kotona. Ap
Teillä ei toimi vuorovaikutus ettekä anna lapsille tarpeeksi huomiota. Jos niillä olisi turvallinen olo kanssanne, ne eivät häsläisi. Parempi varmaan että jäät sinne Kreikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tämän takia äitiys koetaan kuormittavana. Rytmistä kiinni pitävä äiti on kireä stressaaja, rytmistä joustava äiti on lastensa tarpeista huolehtimaton, pitäisi ennakoida ja arvioida ja selittää jotta lapsi sopeutuisi ja samaan aikaan ei saa suunnitella ja suorittaa ja yrittää liikaa. Pitää ottaa rennosti ja olla samalla huomioinut kaikki, koska on yksin äidin vastuulla onko kaikilla kivaa. Lasta pitää ojentaa riittävän tiukasti että oppii olemaan ihmisiksi mutta nimenomaan ei saa tehdä niin koska sellainen nipotus pilaa lomatunnelman. Jos lapsesi hepuloi enemmän kuin naapurin Kerttuli, vika on joko tunnevammaisen äidin luomasta ilmapiiristä tai neurologisesta häiriöstä - on täysin mahdotonta että normaalit lapset olisivat joustavuudeltaan erilaisia tai että joskus hyvä, rento ja lapsensa tarpeet huomioiva äiti arvaa väärin sen mihin lapsi venyy. Ja että reissuolosuhteissa niin voi käydä herkemmin kun äidinkin huomio jakautuu uudessa paikassa suunnistamiseen yms. enemmän. Jos niin nyt kuitenkin olisi käynyt, siitä pitää tajuta tuntea syyllisyyttä - mutta ei saa olla yhtään huonolla tuulella koska äidin vastuulla on olla iloinen ja siirtää se ilo taianomaisesti muihinkin silloinkin kun taaperoa kirkuu kun ruttuun pyrkivä sukka ärsyttää ja hän ei sitä saa sanottua! Ongelmia ei voi aiheuttaa lasten keskenään erilaiset tarpeet tai ne muuttujat joihin vanhempi ei voi vaikuttaa tai joita ei voi ennakoida, vaan kaikki on sen hirveän äidin syy joka tekee kaiken päin persettä puhdasta itsekkyyttään. Siksi hän sinne Särkänniemeen lähtikin, voidakseen tyrannisoida perhettään.
Ja aina joku tulee sanomaan että pitikö hankkia lapsia jos niitä ei osaa hoitaa. Jo siinä meni väärin, huono äiti!
Onneksi omat on jo isoja 😁
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia äitiys koetaan kuormittavana. Rytmistä kiinni pitävä äiti on kireä stressaaja, rytmistä joustava äiti on lastensa tarpeista huolehtimaton, pitäisi ennakoida ja arvioida ja selittää jotta lapsi sopeutuisi ja samaan aikaan ei saa suunnitella ja suorittaa ja yrittää liikaa. Pitää ottaa rennosti ja olla samalla huomioinut kaikki, koska on yksin äidin vastuulla onko kaikilla kivaa. Lasta pitää ojentaa riittävän tiukasti että oppii olemaan ihmisiksi mutta nimenomaan ei saa tehdä niin koska sellainen nipotus pilaa lomatunnelman. Jos lapsesi hepuloi enemmän kuin naapurin Kerttuli, vika on joko tunnevammaisen äidin luomasta ilmapiiristä tai neurologisesta häiriöstä - on täysin mahdotonta että normaalit lapset olisivat joustavuudeltaan erilaisia tai että joskus hyvä, rento ja lapsensa tarpeet huomioiva äiti arvaa väärin sen mihin lapsi venyy. Ja että reissuolosuhteissa niin voi käydä herkemmin kun äidinkin huomio jakautuu uudessa paikassa suunnistamiseen yms. enemmän. Jos niin nyt kuitenkin olisi käynyt, siitä pitää tajuta tuntea syyllisyyttä - mutta ei saa olla yhtään huonolla tuulella koska äidin vastuulla on olla iloinen ja siirtää se ilo taianomaisesti muihinkin silloinkin kun taaperoa kirkuu kun ruttuun pyrkivä sukka ärsyttää ja hän ei sitä saa sanottua! Ongelmia ei voi aiheuttaa lasten keskenään erilaiset tarpeet tai ne muuttujat joihin vanhempi ei voi vaikuttaa tai joita ei voi ennakoida, vaan kaikki on sen hirveän äidin syy joka tekee kaiken päin persettä puhdasta itsekkyyttään. Siksi hän sinne Särkänniemeen lähtikin, voidakseen tyrannisoida perhettään.
Ja aina joku tulee sanomaan että pitikö hankkia lapsia jos niitä ei osaa hoitaa. Jo siinä meni väärin, huono äiti!
Onneksi omat on jo isoja 😁
oon kyllä iloinnut, että lapseni ollessa pieni, oli some myöskin vasta lapsenkengissä.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia äitiys koetaan kuormittavana. Rytmistä kiinni pitävä äiti on kireä stressaaja, rytmistä joustava äiti on lastensa tarpeista huolehtimaton, pitäisi ennakoida ja arvioida ja selittää jotta lapsi sopeutuisi ja samaan aikaan ei saa suunnitella ja suorittaa ja yrittää liikaa. Pitää ottaa rennosti ja olla samalla huomioinut kaikki, koska on yksin äidin vastuulla onko kaikilla kivaa. Lasta pitää ojentaa riittävän tiukasti että oppii olemaan ihmisiksi mutta nimenomaan ei saa tehdä niin koska sellainen nipotus pilaa lomatunnelman. Jos lapsesi hepuloi enemmän kuin naapurin Kerttuli, vika on joko tunnevammaisen äidin luomasta ilmapiiristä tai neurologisesta häiriöstä - on täysin mahdotonta että normaalit lapset olisivat joustavuudeltaan erilaisia tai että joskus hyvä, rento ja lapsensa tarpeet huomioiva äiti arvaa väärin sen mihin lapsi venyy. Ja että reissuolosuhteissa niin voi käydä herkemmin kun äidinkin huomio jakautuu uudessa paikassa suunnistamiseen yms. enemmän. Jos niin nyt kuitenkin olisi käynyt, siitä pitää tajuta tuntea syyllisyyttä - mutta ei saa olla yhtään huonolla tuulella koska äidin vastuulla on olla iloinen ja siirtää se ilo taianomaisesti muihinkin silloinkin kun taaperoa kirkuu kun ruttuun pyrkivä sukka ärsyttää ja hän ei sitä saa sanottua! Ongelmia ei voi aiheuttaa lasten keskenään erilaiset tarpeet tai ne muuttujat joihin vanhempi ei voi vaikuttaa tai joita ei voi ennakoida, vaan kaikki on sen hirveän äidin syy joka tekee kaiken päin persettä puhdasta itsekkyyttään. Siksi hän sinne Särkänniemeen lähtikin, voidakseen tyrannisoida perhettään.
Ja aina joku tulee sanomaan että pitikö hankkia lapsia jos niitä ei osaa hoitaa. Jo siinä meni väärin, huono äiti!
Onneksi omat on jo isoja 😁
Ah, yksi oleellinen unohtui: kaikki johtuu siitä että lapsille ei anneta riittävästi huomiota JA että niiden ympärillä hössötetään koko ajan. Kaikki ongelmat selittyvät molemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia äitiys koetaan kuormittavana. Rytmistä kiinni pitävä äiti on kireä stressaaja, rytmistä joustava äiti on lastensa tarpeista huolehtimaton, pitäisi ennakoida ja arvioida ja selittää jotta lapsi sopeutuisi ja samaan aikaan ei saa suunnitella ja suorittaa ja yrittää liikaa. Pitää ottaa rennosti ja olla samalla huomioinut kaikki, koska on yksin äidin vastuulla onko kaikilla kivaa. Lasta pitää ojentaa riittävän tiukasti että oppii olemaan ihmisiksi mutta nimenomaan ei saa tehdä niin koska sellainen nipotus pilaa lomatunnelman. Jos lapsesi hepuloi enemmän kuin naapurin Kerttuli, vika on joko tunnevammaisen äidin luomasta ilmapiiristä tai neurologisesta häiriöstä - on täysin mahdotonta että normaalit lapset olisivat joustavuudeltaan erilaisia tai että joskus hyvä, rento ja lapsensa tarpeet huomioiva äiti arvaa väärin sen mihin lapsi venyy. Ja että reissuolosuhteissa niin voi käydä herkemmin kun äidinkin huomio jakautuu uudessa paikassa suunnistamiseen yms. enemmän. Jos niin nyt kuitenkin olisi käynyt, siitä pitää tajuta tuntea syyllisyyttä - mutta ei saa olla yhtään huonolla tuulella koska äidin vastuulla on olla iloinen ja siirtää se ilo taianomaisesti muihinkin silloinkin kun taaperoa kirkuu kun ruttuun pyrkivä sukka ärsyttää ja hän ei sitä saa sanottua! Ongelmia ei voi aiheuttaa lasten keskenään erilaiset tarpeet tai ne muuttujat joihin vanhempi ei voi vaikuttaa tai joita ei voi ennakoida, vaan kaikki on sen hirveän äidin syy joka tekee kaiken päin persettä puhdasta itsekkyyttään. Siksi hän sinne Särkänniemeen lähtikin, voidakseen tyrannisoida perhettään.
Ja aina joku tulee sanomaan että pitikö hankkia lapsia jos niitä ei osaa hoitaa. Jo siinä meni väärin, huono äiti!
Onneksi omat on jo isoja 😁
Juuri näin 😁😁😁😂😂😂😂😌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään nauttinut edes risteilyistä vanhempieni kanssa, koska äiti vaati ja vaati olemaan jotenkin "hienosti" ja valitti koko ajan, keksi valituksen aiheen ties mistä asiasta. Eikä olla mitään aristokaatteja, vaan aivan tavallinen duunariperhe. Ei kyllä olleet mitenkään rentoja reissuja. Ja jos siskolla ja minulla oli hemmetin hauskaa ja naurettiin jollekin jutulle, siitäkin alkoi valitus, kun ei oltu äitikän mielestä korrektisti.
Itse olen sitten äitinä toisenlainen.
Rennompi. Isommat viihtyvät matkoilla, koska annan heidän olla ja pitää hauskaa myös keskenään. Ovat 14v&13v, joten ei heitä tarvitse jatkuvasti kaitsea ja vahtia kuin haukka.
Nuorin on 6kk, enkä aio ottaa stressiä tulevista reissuista joita tullaan tekemään, kun miehen loma alkaa.
Jättäkää se kireä pipo kotiin ja nauttikaa yhdessä olosta. Sitä on loma parhaimmillaan.
Ja vinkkinä sinulle, joka et jaksa 2vuotiaasi kanssa olla. Anna lapsi isänsä hoiviin ja lähde viikonlopuksi kylpylään.
Kyllä isätkin lasten kanssa pärjää.
Vai mitä ihmettä te oikein pelkäätte?
Ette luota lapsen isään, että osaa hoitaa ja olla lapsen kanssa ollenkaan?
Kotistressi muuttuu vain lomastressiksi. Suosittelen pysymään kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin vanhemmuuskin on muuttunut armottomaksi suorittamiseksi?
Kenelle yritätte todistella jotain, mitä yritätte todistella ja minkä ihmeen takia?
Lapset kaipaavat läsnäoloa, eivät suorituspaineita vanhemmiltaan. Tottakai se alkaa näkyä lapsissakin ja usein se kiukuttelu vain johtuu siitä, että äiti on kireä kuin viulunkieli ja mäkättää koko ajan - useinkaan ei huomaa tätä itse, koska siitä on tullut jo lähinnä tapa toimia kotonakin.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia äitiys koetaan kuormittavana. Rytmistä kiinni pitävä äiti on kireä stressaaja, rytmistä joustava äiti on lastensa tarpeista huolehtimaton, pitäisi ennakoida ja arvioida ja selittää jotta lapsi sopeutuisi ja samaan aikaan ei saa suunnitella ja suorittaa ja yrittää liikaa. Pitää ottaa rennosti ja olla samalla huomioinut kaikki, koska on yksin äidin vastuulla onko kaikilla kivaa. Lasta pitää ojentaa riittävän tiukasti että oppii olemaan ihmisiksi mutta nimenomaan ei saa tehdä niin koska sellainen nipotus pilaa lomatunnelman. Jos lapsesi hepuloi enemmän kuin naapurin Kerttuli, vika on joko tunnevammaisen äidin luomasta ilmapiiristä tai neurologisesta häiriöstä - on täysin mahdotonta että normaalit lapset olisivat joustavuudeltaan erilaisia tai että joskus hyvä, rento ja lapsensa tarpeet huomioiva äiti arvaa väärin sen mihin lapsi venyy. Ja että reissuolosuhteissa niin voi käydä herkemmin kun äidinkin huomio jakautuu uudessa paikassa suunnistamiseen yms. enemmän. Jos niin nyt kuitenkin olisi käynyt, siitä pitää tajuta tuntea syyllisyyttä - mutta ei saa olla yhtään huonolla tuulella koska äidin vastuulla on olla iloinen ja siirtää se ilo taianomaisesti muihinkin silloinkin kun taaperoa kirkuu kun ruttuun pyrkivä sukka ärsyttää ja hän ei sitä saa sanottua! Ongelmia ei voi aiheuttaa lasten keskenään erilaiset tarpeet tai ne muuttujat joihin vanhempi ei voi vaikuttaa tai joita ei voi ennakoida, vaan kaikki on sen hirveän äidin syy joka tekee kaiken päin persettä puhdasta itsekkyyttään. Siksi hän sinne Särkänniemeen lähtikin, voidakseen tyrannisoida perhettään.
Ja aina joku tulee sanomaan että pitikö hankkia lapsia jos niitä ei osaa hoitaa. Jo siinä meni väärin, huono äiti!
Onneksi omat on jo isoja 😁
Niin Totta! Vaikka monet eivät halua sitä myöntää, niin yleensä se mielipide vanhemmuudesta on jo päätetty ja kaikki mitä nähdään ja kuullaan muokataan sen päätetyn ennakkoluulon mukaan. Esim. kuvitellaan tilanne jossa lapsi x käyttäytyy jollain tietyllä ei toivotulla tavalla. Täti L on jo päättänyt oman mielipiteensä tuon lapsi x:n äidistä ja kasvatustyyöistä ja kaikki on varsin negatiivista kuvitelmaa, osan kuvitelman hän perustaa johonkin nähtyyn tilanteeseen kuten siihen että on ehkä nähnyt äidin tiuskaisevan lapselle. Mutta se mitä tuo täti L ei ole nähnyt on ne lukuisat kerrat kun asioita selvitellään juuri sillä kuuluisalla rakkaudella ja kärsivällisyydellä ja riittävällä jämäkkyydellä. Mutta täti L, jolla on jo valmiiksi negatiivinen asenne äitiä kohtaan luo omat diagnoosinsa lapsen luonteesta, käyttäytymisen syistä sekä kasvatuksen ja vuorovaikutuksen ”vääryydestä” perustuen vain välähdyksiin ja suurimmaksi osaksi omiin mielikuviin.
Ajatusleikkinä pitäisi tällaisille henkilöille tehdä seuraavaa: ensin kerrotaan lapsen ongelmista ja sitten valehdellaan että meillä on vähän näin eli tilanteet hoidetaan jatkuvasti huutamalla tai jollain muulla älyttömällä tavalla. Sitten täti L tekee huikean psykiatri tasoisen päätelmän että tiesinhän, siitähän ne teidän ongelmat johtuu. Sitten on aika tuottaa pettymys ja kertoa että ei se oikeasti noin ole eli tuo ei voi olla syy. Siitä täti L tekee sitten jo seuraavan psykiatri tason päätelmän että no ne ongelmat johtuukin siitä että ei ole oltu tarpeeksi tiukkoja, vaan lepsuja jne.... Jos se syy halutaan väkisin pistää vanhempien kontolle se sinnr tungetaan yhtä väkisin kun Japanin junantunkijat tunkevat ihmisiä ruuhkajuniin.
Negatiivisen kuvan luoneen lempiväittämät: liian paljon tai liian vähän huomiota, liian tiukka tai liian lepsu tyyli, liian negatiivinen tai liian positiivinen höselö kasvatusasenne, liian tiukka tai liian höveli aikataulutus, rakkaudettom kylmä vanhempi tai boheemi kaikki selviää rakkaudella... listaa voisi jatkaa. Samanlainen henkilö sopivasti unohtaa ainakin tiettyjen lasten ja vanhempien lasten kohdalla että aina on mahdollisuus että lapsella on neurologinen häiriö (ja sellainenhan voi olla vaikka äkkiseltään vaikuttaisi ihan normaalilta lapselta, mutta negatiivisen kuvan omaavalle ”ei terveitä” ovat vain selvästi vammaiset) ja unohdetaan myös sekin seikka että lapsissa on tosiaan eroja ihan luonteessa ja temperamentissa. Liikaa pidetään pahana sen tosiasian tunnustaminen että on helpompia ja vaikeampia luonteita myös lapsissa ilman että vanhempi on tehnyt lapsesta juuri vaikean ja haastavan. (Muuta kun ehkä geeneillään)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän särähti korvaan että lapsi kiukuttelee lähes aina. Se ei ole normaalia ja kysyy kyllä aika paljon sietokykyä. Yleensä erityislapset kiukuttelevat paljon, toki tällöin on yleensä vähän muutakin häikkää kun kiukuttelu. Mutta jos siis ap/lla ei mitään muuta ole ja ei ole tutkittu niin sitten varmaan vaan vähän äksympu tapaus.
Ehkä äksympi tapaus ja toisaalta vanhemman "aina" ja "aamusta iltaan" saattaa olla melko tunnepitoisia sanavalintoja :) Vanhemmat herkästi puhuvat turhautuneena että Liisa AINA kiusaa Kerttua tai miksei se Ville voi KOSKAAN pukea kunnolla, vaikka en ei olisikaan täysin totuutta kuvaavia sanavalintoja. Ja tässä nyt kuitenkin oli sen aina-sanakin kanssa puhe vain reissuolosuhteista, kyllä se autismi/tms. ehkä näkyisi muuallakin kuin kesälomamatkalla?
No kyllä sen vaan tietää koska se kiukku tai kiusaaminen ei ole enää tavanomaista ainakin vanhemmat jotka viettää lapsen kanssa eniten aikaa. Valitettavasti sana, aina tai usein ei ole aina liioittelua ainakaan erityislasten kohdalla.
Ei sitä kyllä aina tiedä. On vanhempia jotka huolestuvat suhteettomasti lasten normaalista käytöksestä ja heitä jotka eivät näe mitään ongelmaa siinä että lapsen tunneilmaisu tai vuorovaikutus ei kehity iänmukaisesti. Usein tosi arvioivat oikeinkin, mutta joskus siitä läheltä on vaikein nähdä selvästi, kun käytökseen turtuu tai tiedon ja kokemuksen rajallisuus luo epärealistisia odotuksia.
Se on kyllä totta, että joskus aina ja usein ei ole lainkaan liioittelua erityislasten kohdalla, mutta mikään konkreettinen ap:n viesteissä ei viittaa erityisyyteen.
Kyllä se aika erikoista on, jos kouluikäisen kiukuttelun takia perhe on niin uupunut, että eivät voi lomalla poistua kotoaan ja äiti varsinkin on uupunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia äitiys koetaan kuormittavana. Rytmistä kiinni pitävä äiti on kireä stressaaja, rytmistä joustava äiti on lastensa tarpeista huolehtimaton, pitäisi ennakoida ja arvioida ja selittää jotta lapsi sopeutuisi ja samaan aikaan ei saa suunnitella ja suorittaa ja yrittää liikaa. Pitää ottaa rennosti ja olla samalla huomioinut kaikki, koska on yksin äidin vastuulla onko kaikilla kivaa. Lasta pitää ojentaa riittävän tiukasti että oppii olemaan ihmisiksi mutta nimenomaan ei saa tehdä niin koska sellainen nipotus pilaa lomatunnelman. Jos lapsesi hepuloi enemmän kuin naapurin Kerttuli, vika on joko tunnevammaisen äidin luomasta ilmapiiristä tai neurologisesta häiriöstä - on täysin mahdotonta että normaalit lapset olisivat joustavuudeltaan erilaisia tai että joskus hyvä, rento ja lapsensa tarpeet huomioiva äiti arvaa väärin sen mihin lapsi venyy. Ja että reissuolosuhteissa niin voi käydä herkemmin kun äidinkin huomio jakautuu uudessa paikassa suunnistamiseen yms. enemmän. Jos niin nyt kuitenkin olisi käynyt, siitä pitää tajuta tuntea syyllisyyttä - mutta ei saa olla yhtään huonolla tuulella koska äidin vastuulla on olla iloinen ja siirtää se ilo taianomaisesti muihinkin silloinkin kun taaperoa kirkuu kun ruttuun pyrkivä sukka ärsyttää ja hän ei sitä saa sanottua! Ongelmia ei voi aiheuttaa lasten keskenään erilaiset tarpeet tai ne muuttujat joihin vanhempi ei voi vaikuttaa tai joita ei voi ennakoida, vaan kaikki on sen hirveän äidin syy joka tekee kaiken päin persettä puhdasta itsekkyyttään. Siksi hän sinne Särkänniemeen lähtikin, voidakseen tyrannisoida perhettään.
Ja aina joku tulee sanomaan että pitikö hankkia lapsia jos niitä ei osaa hoitaa. Jo siinä meni väärin, huono äiti!
Onneksi omat on jo isoja 😁
Ah, yksi oleellinen unohtui: kaikki johtuu siitä että lapsille ei anneta riittävästi huomiota JA että niiden ympärillä hössötetään koko ajan. Kaikki ongelmat selittyvät molemmilla.
Ja psykiatri tasolla sama: huono vuorovaikutus, joko vastattu huonosti lapsen tarpeisiin tai sitten on huomioitu liian hyvin...
Myös liikaa tai liian vähän aktiviteettia tai virikkeitä on hyvä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä teidän miehet tekevät lomareissuillanne?
Ottavat liian rennosti ja sekin kiukuttaa äityliä suunnattomasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa...olin juuri tyttöporukalla Kreikassa lomalla, mies lasten kanssa.
Syksyllä mies lomailee äijäporukassa Lapissa, minä lasten kanssa kotona.
Näin on tehty usein ja homma toimii.Tämä tulee ensi kesänä käyttöön. En jaksa enää yrittää leikkiä mitään perhelomaa, riehukoon kotona. Ap
Teillä ei toimi vuorovaikutus ettekä anna lapsille tarpeeksi huomiota. Jos niillä olisi turvallinen olo kanssanne, ne eivät häsläisi. Parempi varmaan että jäät sinne Kreikkaan.
Luulenpa AP olevan tyypillinen, jäkättävä kotirouva, jonka on kontrolloitava kaikkia ja kaikkea, sekä kaiken sujuttava kuten hän haluaa. Tai muuten tulee itkupotkuraivarit mammalle, kun perhe ei häntä tottele.
Aloittaja menee lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan, lastensa viereen ja unohtaa iltatissuttelut kokonaan, niin jaksaa itsekin herätä nuorimman rytmin mukaisesti klo 6.00.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän särähti korvaan että lapsi kiukuttelee lähes aina. Se ei ole normaalia ja kysyy kyllä aika paljon sietokykyä. Yleensä erityislapset kiukuttelevat paljon, toki tällöin on yleensä vähän muutakin häikkää kun kiukuttelu. Mutta jos siis ap/lla ei mitään muuta ole ja ei ole tutkittu niin sitten varmaan vaan vähän äksympu tapaus.
Ehkä äksympi tapaus ja toisaalta vanhemman "aina" ja "aamusta iltaan" saattaa olla melko tunnepitoisia sanavalintoja :) Vanhemmat herkästi puhuvat turhautuneena että Liisa AINA kiusaa Kerttua tai miksei se Ville voi KOSKAAN pukea kunnolla, vaikka en ei olisikaan täysin totuutta kuvaavia sanavalintoja. Ja tässä nyt kuitenkin oli sen aina-sanakin kanssa puhe vain reissuolosuhteista, kyllä se autismi/tms. ehkä näkyisi muuallakin kuin kesälomamatkalla?
No kyllä sen vaan tietää koska se kiukku tai kiusaaminen ei ole enää tavanomaista ainakin vanhemmat jotka viettää lapsen kanssa eniten aikaa. Valitettavasti sana, aina tai usein ei ole aina liioittelua ainakaan erityislasten kohdalla.
Ei sitä kyllä aina tiedä. On vanhempia jotka huolestuvat suhteettomasti lasten normaalista käytöksestä ja heitä jotka eivät näe mitään ongelmaa siinä että lapsen tunneilmaisu tai vuorovaikutus ei kehity iänmukaisesti. Usein tosi arvioivat oikeinkin, mutta joskus siitä läheltä on vaikein nähdä selvästi, kun käytökseen turtuu tai tiedon ja kokemuksen rajallisuus luo epärealistisia odotuksia.
Se on kyllä totta, että joskus aina ja usein ei ole lainkaan liioittelua erityislasten kohdalla, mutta mikään konkreettinen ap:n viesteissä ei viittaa erityisyyteen.
Kyllä se aika erikoista on, jos kouluikäisen kiukuttelun takia perhe on niin uupunut, että eivät voi lomalla poistua kotoaan ja äiti varsinkin on uupunut.
Äiti on niin uupunut lomaolosuhteissa kiukuttelevasta kouluikäisestä JA huonosti nukkuvasta uhmiksesta JA _omasta univajeesta_ että jaksaa yhden reissun per loma. Ei se nyt niiiiiinn erikoista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän särähti korvaan että lapsi kiukuttelee lähes aina. Se ei ole normaalia ja kysyy kyllä aika paljon sietokykyä. Yleensä erityislapset kiukuttelevat paljon, toki tällöin on yleensä vähän muutakin häikkää kun kiukuttelu. Mutta jos siis ap/lla ei mitään muuta ole ja ei ole tutkittu niin sitten varmaan vaan vähän äksympu tapaus.
Ehkä äksympi tapaus ja toisaalta vanhemman "aina" ja "aamusta iltaan" saattaa olla melko tunnepitoisia sanavalintoja :) Vanhemmat herkästi puhuvat turhautuneena että Liisa AINA kiusaa Kerttua tai miksei se Ville voi KOSKAAN pukea kunnolla, vaikka en ei olisikaan täysin totuutta kuvaavia sanavalintoja. Ja tässä nyt kuitenkin oli sen aina-sanakin kanssa puhe vain reissuolosuhteista, kyllä se autismi/tms. ehkä näkyisi muuallakin kuin kesälomamatkalla?
No kyllä sen vaan tietää koska se kiukku tai kiusaaminen ei ole enää tavanomaista ainakin vanhemmat jotka viettää lapsen kanssa eniten aikaa. Valitettavasti sana, aina tai usein ei ole aina liioittelua ainakaan erityislasten kohdalla.
Ei sitä kyllä aina tiedä. On vanhempia jotka huolestuvat suhteettomasti lasten normaalista käytöksestä ja heitä jotka eivät näe mitään ongelmaa siinä että lapsen tunneilmaisu tai vuorovaikutus ei kehity iänmukaisesti. Usein tosi arvioivat oikeinkin, mutta joskus siitä läheltä on vaikein nähdä selvästi, kun käytökseen turtuu tai tiedon ja kokemuksen rajallisuus luo epärealistisia odotuksia.
Se on kyllä totta, että joskus aina ja usein ei ole lainkaan liioittelua erityislasten kohdalla, mutta mikään konkreettinen ap:n viesteissä ei viittaa erityisyyteen.
Kyllä se aika erikoista on, jos kouluikäisen kiukuttelun takia perhe on niin uupunut, että eivät voi lomalla poistua kotoaan ja äiti varsinkin on uupunut.
Äiti on niin uupunut lomaolosuhteissa kiukuttelevasta kouluikäisestä JA huonosti nukkuvasta uhmiksesta JA _omasta univajeesta_ että jaksaa yhden reissun per loma. Ei se nyt niiiiiinn erikoista ole.
Minkä ihmeen takia on pakko tehdä joku reissu lomalla, kun se on niin uuvuttavaa?
Pysyvät sitten kotona.
Kuka pakottaa tekemään mitään matkoja joista selkeästi lapset eikä äiti nauti yhtään?
Älkää. Tehkö. Lomareissuja. Mihinkään. Yksinkertaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän särähti korvaan että lapsi kiukuttelee lähes aina. Se ei ole normaalia ja kysyy kyllä aika paljon sietokykyä. Yleensä erityislapset kiukuttelevat paljon, toki tällöin on yleensä vähän muutakin häikkää kun kiukuttelu. Mutta jos siis ap/lla ei mitään muuta ole ja ei ole tutkittu niin sitten varmaan vaan vähän äksympu tapaus.
Ehkä äksympi tapaus ja toisaalta vanhemman "aina" ja "aamusta iltaan" saattaa olla melko tunnepitoisia sanavalintoja :) Vanhemmat herkästi puhuvat turhautuneena että Liisa AINA kiusaa Kerttua tai miksei se Ville voi KOSKAAN pukea kunnolla, vaikka en ei olisikaan täysin totuutta kuvaavia sanavalintoja. Ja tässä nyt kuitenkin oli sen aina-sanakin kanssa puhe vain reissuolosuhteista, kyllä se autismi/tms. ehkä näkyisi muuallakin kuin kesälomamatkalla?
No kyllä sen vaan tietää koska se kiukku tai kiusaaminen ei ole enää tavanomaista ainakin vanhemmat jotka viettää lapsen kanssa eniten aikaa. Valitettavasti sana, aina tai usein ei ole aina liioittelua ainakaan erityislasten kohdalla.
Ei sitä kyllä aina tiedä. On vanhempia jotka huolestuvat suhteettomasti lasten normaalista käytöksestä ja heitä jotka eivät näe mitään ongelmaa siinä että lapsen tunneilmaisu tai vuorovaikutus ei kehity iänmukaisesti. Usein tosi arvioivat oikeinkin, mutta joskus siitä läheltä on vaikein nähdä selvästi, kun käytökseen turtuu tai tiedon ja kokemuksen rajallisuus luo epärealistisia odotuksia.
Se on kyllä totta, että joskus aina ja usein ei ole lainkaan liioittelua erityislasten kohdalla, mutta mikään konkreettinen ap:n viesteissä ei viittaa erityisyyteen.
Kyllä se aika erikoista on, jos kouluikäisen kiukuttelun takia perhe on niin uupunut, että eivät voi lomalla poistua kotoaan ja äiti varsinkin on uupunut.
Äiti on niin uupunut lomaolosuhteissa kiukuttelevasta kouluikäisestä JA huonosti nukkuvasta uhmiksesta JA _omasta univajeesta_ että jaksaa yhden reissun per loma. Ei se nyt niiiiiinn erikoista ole.
Minkä ihmeen takia on pakko tehdä joku reissu lomalla, kun se on niin uuvuttavaa?
Pysyvät sitten kotona.Kuka pakottaa tekemään mitään matkoja joista selkeästi lapset eikä äiti nauti yhtään?
Lapset kasvaa, joskus kannattaa aina kokeilla uudelleen.
Ei ole tälläistä. On tällaista eli siis tämänlaista.