Lue keskustelun säännöt.
Mies tekee tyhjiä lupauksia, kuittaa ne että minkä sille voi kun unohti.... Jatkuvasti ja kaikesta
Ärtymys
10.07.2018 |
Olen jo aivan loppu kun miehen kanssa sovitaan jotain niin hän unohtaa kaiken....
Tällä hetkellä se tarkoittaa kaikkia arkisia asioita, missä pitäisi pystyä luottamaan että toinen tekee oman osansa. On tosi hankalaa kun ei voi koskaan tietää mikä pitää paikkansa tai jos sovitaan että mies hoitaa jonkun asian niin kaikkein useiten kuuluu että ai hitto mä unohdin. Ja vähättelee vielä asioita että eipä minun maailma tuohon kaatunut... No eipä, mutta minun maailma kaatuu kun ei voi IKINÄ luottaa.
Tätä on jatkunut vuosia, ollaan puhuttu miehen kanssa ja hän on ymmärtänyt miten tämä rasittaa minua ja miten väärin se on häneltä. Mutta usein esim tänään reagointi oli että olen hiton niskaan hengittäjä kun suutun tuollaisesta vaikka unohti tärkeän asian mistä vannoi kymmenen kertaa että hän varmasti sen hoitaa... Ei ymmärrä miksi mua ärsyttää. Ja oli unohtanut asian täysin kun se piti vajaan tunnin päästä hoitaa... Minä kun näytin miehelle että ärsyttää kun taas näin niin suuttui mulle ja tokaisi että vituttaa kun vittuillaan kun kiireessä unohtaa...
Eikä käsitä miksi mua vituttaa vaikka näitä on monta kertaa päivässä kaikissa aiheissa enkä voi luottaa enää häneen yhtään. Kaikki pitäisi jaksaa muistuttaa perässä ja jos ei jaksa niin saan vihat niskoille kun valitan epäreiluutta. Olen niin väsynyt saamaan vihat niskoille kun tunnen jotain tuollaisesta, en pysty yhtään luottamaan mieheen, mun pitää muistaa kaikki hänellekin sovitut asiat tai sitten hoidan ja muistan kaiken vaan yksin... Ja toinen sanoo kerta toisensa jälkeen ai hitto unohdin...
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun kannattaa miettiä vakavasti, onko tuo suhde jatkamisen arvoinen. Sillä ei tuo tule tosta paranemaan...
Olipa kyseessä parisuhde, tai mikä ihmissuhde tahansa, niin ensimmäisenä tuollaisesta lupausten "unohtelusta" tulee mieleen, että toinen ei arvosta. Ja sen verran voisi jokaisella olettaa olevan kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan, että ymmärtäisi, miltä tuntuu, kun lupauksia ei toteuteta ja luottamus murentuu.
Varmasti tuollaisen käytöksen taustalla voi olla erilaisia syitä, mutta pitäisin ymmärrettävä, jos joku kokee sen vähättelynä itseään kohtaan; "Jos hän pitäisi minua oikeasti tärkeänä, ei lupailisi asioita lämpimikseen.".
Mies käsittää ongelman mutta silti vihoittelee mulle kun mulla menee hermot asiaan. Sanoo että minkä sille voi ja tietää itsekin että on aina ollut sellainen että panostaa asioihin mitkä itseä aidosti kiinnostaa...
Kun unohtaa asian niin sitten vielä vähättelee asian tärkeyden ja kuittaa sen sillä että eipä olisi hänen maailma siihen unohdukseen kaatunut jos minä olisin unohtanut... Ja minun maailma kun kaatuu siihen etten voi luottaa mieheen juurikaan missään! Ja hän luulee että vain tuo yksi asia sen tekee... Kyllä se kokonaisuus on pahin aina kun kohtaa pettymyksen. Saatikka että jos saa itse vihat niskoille kun reagoi toisen valehteluun.
Sanoo aina senkin että ei se ole valehtelua kun hän unohtaa... Unohtaa, valehtelee, ei ole kiinnostunut asiasta tarpeeksi, sillä ei ole väliä koska kaikki ne vie luottamuksen mieheen. Ja on sen vienytkin. Aina kun sovitaan jotain niin en luota. Sitten ihmettelee että miten pienen asian tekemättömyys ottaa niin hermoon...?! Pienestä kasvaa aika suuri usein toistuessaan
No sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko opettelet elämään niin, ettei miehen unohtelulla ole väliä - tärkeät asiat hoidat itse ja muut saa olla hoitamattakin - tai lopetat suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 42, ei ole sattunut onnettomuuksia... Aina ollut meidän vuosien aikaisessa suhteessa näin, ihan aina...
jätä se
toi ei korjaannu, se ei arvosta sua.
kokemusta on, meni hermot
luottamus on suhteen kulmakivi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, sori kun ei ole ruoka pöydässä, unohdin!
Hups, vai pääsi puhtaat kalsarit loppumaan, sori kun en millään kiireessä muistanut!
Ai piti jättää se yksi annos ruokaa sulle evääksi, sori söin sen nälkäisenä kun en muistanut.
Niin joo bensatankki on melkein tyhjä ja joudut tankkaamaan sen matkalla töihin, en muistanut mitenkään tankata sitä.
Kävin kaupassa mutta en muistanut tuoda sulle olutta, oli niin kiire ja hässäkkä siellä kaupassa että lipsahti mielestä.
Ymmärsit varmaan yskän. Ja ymmärtää varmaan aika pian mieskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko opettelet elämään niin, ettei miehen unohtelulla ole väliä - tärkeät asiat hoidat itse ja muut saa olla hoitamattakin - tai lopetat suhteen.
Mies ei tosiaan tule muuttumaan. Jos haluat hänen kanssaan jatkaa sinun pitää sopeutua miehen tyyliin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi erillisiä asuntoja ja kaikkien tärkeiden asioiden eriyttämistä.
Parisuhteissa pitää unohtaa universaali vaatimus reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Jos toinen osapuoli ei sellaiseen kykene, ei universumi tai kukaan muukaan häntä pakota.
Ärtymys kirjoitti:
Mies 42, ei ole sattunut onnettomuuksia... Aina ollut meidän vuosien aikaisessa suhteessa näin, ihan aina...
Miksi ihmeessä sä olet edes pariutunut tuollaisen miehen kanssa ja pysynyt vuosikausia suhteessa?! Epätoivo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oho, sori kun ei ole ruoka pöydässä, unohdin!
Hups, vai pääsi puhtaat kalsarit loppumaan, sori kun en millään kiireessä muistanut!
Ai piti jättää se yksi annos ruokaa sulle evääksi, sori söin sen nälkäisenä kun en muistanut.
Niin joo bensatankki on melkein tyhjä ja joudut tankkaamaan sen matkalla töihin, en muistanut mitenkään tankata sitä.
Kävin kaupassa mutta en muistanut tuoda sulle olutta, oli niin kiire ja hässäkkä siellä kaupassa että lipsahti mielestä.
Ymmärsit varmaan yskän. Ja ymmärtää varmaan aika pian mieskin.
Tätä kutsutaan kokemuksen kautta opettamiseksi. Suosittelen!
Ärtymys kirjoitti:
Mies 42, ei ole sattunut onnettomuuksia... Aina ollut meidän vuosien aikaisessa suhteessa näin, ihan aina...
Eli mies ei ole koskaan ollut susta oikeasti ja kunnolla kiinnostunut, mutta sä oot silti takertunut siihen kuin takiainen. Miehelle sitten on pidemmän päälle ihan yksi lysti jos vaikka nainen mukana roikkuukin ruokaa laittamassa, siivoamassa ja pantavanakin silloin kun muualla ei just natsaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärtymys kirjoitti:
Olen jo aivan loppu kun miehen kanssa sovitaan jotain niin hän unohtaa kaiken....
Tällä hetkellä se tarkoittaa kaikkia arkisia asioita, missä pitäisi pystyä luottamaan että toinen tekee oman osansa. On tosi hankalaa kun ei voi koskaan tietää mikä pitää paikkansa tai jos sovitaan että mies hoitaa jonkun asian niin kaikkein useiten kuuluu että ai hitto mä unohdin. Ja vähättelee vielä asioita että eipä minun maailma tuohon kaatunut... No eipä, mutta minun maailma kaatuu kun ei voi IKINÄ luottaa.
Tätä on jatkunut vuosia, ollaan puhuttu miehen kanssa ja hän on ymmärtänyt miten tämä rasittaa minua ja miten väärin se on häneltä. Mutta usein esim tänään reagointi oli että olen hiton niskaan hengittäjä kun suutun tuollaisesta vaikka unohti tärkeän asian mistä vannoi kymmenen kertaa että hän varmasti sen hoitaa... Ei ymmärrä miksi mua ärsyttää. Ja oli unohtanut asian täysin kun se piti vajaan tunnin päästä hoitaa... Minä kun näytin miehelle että ärsyttää kun taas näin niin suuttui mulle ja tokaisi että vituttaa kun vittuillaan kun kiireessä unohtaa...
Eikä käsitä miksi mua vituttaa vaikka näitä on monta kertaa päivässä kaikissa aiheissa enkä voi luottaa enää häneen yhtään. Kaikki pitäisi jaksaa muistuttaa perässä ja jos ei jaksa niin saan vihat niskoille kun valitan epäreiluutta. Olen niin väsynyt saamaan vihat niskoille kun tunnen jotain tuollaisesta, en pysty yhtään luottamaan mieheen, mun pitää muistaa kaikki hänellekin sovitut asiat tai sitten hoidan ja muistan kaiken vaan yksin... Ja toinen sanoo kerta toisensa jälkeen ai hitto unohdin...
Tunnistan itseni tuosta, siis miehestäsi. Olen vaativassa ja kiireisessä työssä jossa koko ajan pitää muistaa miljoona asiaa, parantaa tulosta jne jne. Koska focus on siis työssä kaikki kodin asiat tuntuvat mitättömiltä ja unohtelen niitä ja tästä saan sitten kotona kuulla. Mielestäni asiat pitää kuitenkin laittaa kiireys- ja tärkeysjärjestykseen ja jos se on työasia niin se sitten hoidetaan ensin. Koska haluan todella panostaa uraani ja menestyä työssäni ajetteln niin, että tämänhetkinen kotiasioiden unohtelu pitäisi kumppanin hyväksyä sillä tulevaisuudessa on sitten hyvät mahdollisuudet erinomaiseen toimeentuloon ja aikaa myös sitten enmmän niile kotiaskareille. Ja oikeasti, mitä väliä sillä on jos sen parsakaalin unohtaa normipäivälliseltä, keksii siihen sitten jotain muuta..
Jätä se mies kun ei sua tuon enempää arvosta. Tyhmä olet kun vielä sen kanssa olet.
Ihmettelenpä, miten nämä täydelliset ja viisaat naiset ovat menneet naimisiin noin urpojen miesten kanssa.
Siis paikkaatko aina miehesi mokailut? Ehkä olisi korkea aika lopettaa. Jos se vaan luottaa, että sinä hoidat lopulta jos hän ei mitään tee niin miksi hän vaivautuisikaan.
Hoida vain ne asiat jotka oikeasti ovat sinulle välttämättömiä äläkä edes yritä delegoida niitä miehelle.
Ärtymys kirjoitti:
tietää itsekin että on aina ollut sellainen että panostaa asioihin mitkä itseä aidosti kiinnostaa...
Niin, sinä ja sinun jutut ei häntä kiinnosta. En mä käsitä miksi itse oisin tuollaisen ihmisen kanssa jota ei mun asiat kiinnosta tai jonka asioista mä ole kiinnostunut.
Siitä vaan eroamaan. Toki voit viimeiseksi tekohengitykseksi yrittää sitä, että sinäkin "unohdat" kaiken. Ai olisit halunnut katsoa matsin telkkarista, hups unohdin ja kutsuin kaikki tytöt meille katsomaan Sinkkuelämää ja juomaan skumppaa. Mut eihän se haittaa kun eihän sitä kaikkea voi muistaa, eiks niin!
Jaa oliko se äitisi syntymäpäivä tänään? Kun minä ajattelin mennä joogaan, kato kun sitä ei voi kaikkea muistaa, töissäkin ollut niin kiirettä, ymmärrät varmaan. Mene yksin, ja voidaan mennä vaikka minun äidille sitten yhdessä, kun eihän sillä mitään väliä ole ja sehän on ihan sama jne.
Jaa pitikö minun viedä sinun auto katsastettavaksi? No enhän minä sitä muistanut, shoppaamassa kävin. Voithan viedä sen itse ensi viikolla, eikös niin.
Valitettavasti kyse ei ole muistista, vaan siitä että miehesi on kokeillut kepillä jäätä suhteen alusta lähtien, kuinka paskaa kohtelua otat vastaan. Ja hän on löytänyt tason, jolla et häntä jätä, mutta hän tekee mahdollisimman vähän. Täysin tyypillistä miehille. Heitä ei vaan kiinnosta toisten tunteet, vaan se että seksiä saa ja muija laittaa ruokaa.
Kuinka vanhoja olette, voisiko miehellä olla jo lähimuistin kanssa ongelmia?
Onko harrastanut kontaktilajeja paljon tms, mahdollinen aivovamma?