Miksi kirjojen lukemisesta en saa mitään kiksejä?

No eihän tuo kirjojen lukeminen mikään first problem ole, paitsi täällä av-palstalla. Nauti sitten leffoista jos se on sinun juttusi.

Vierailija kirjoitti:

No eihän tuo kirjojen lukeminen mikään first problem ole, paitsi täällä av-palstalla. Nauti sitten leffoista jos se on sinun juttusi.

Sori siis lukemattomuus piti kirjoittaa.

Ehkä olet yrittänyt lukea vain huonoja tai muuten vain sinulle sopimattomia kirjoja.

Kokeile erilaisia kirjoja. Itsellä ei ole mitään mielenkiintoa lukea kirjaa jos ei heti ala tuntumaan mielenkiintoselta. Eikä ne kirjat ole pakollisia.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet yrittänyt lukea vain huonoja tai muuten vain sinulle sopimattomia kirjoja.

Kyllä mä kuitenkin tiedän mistä aiheista tykkään, vaikka en lue kirjoja. :D

Joku alapeukutti? Saa tietty alapeukuttaa, ei siinä mitään. Olisi kiva vaan tietää miksi.

Ap hyvä, aspergerin syndroomalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ok, osa asseista pitää enemmän tietokirjoista, koska ihmissuhteet eivät kiinnosta ja niinmuodoin osa romaaneista on heistä tylsiä. Mutta kyllä he kirjoja lukevat, oma as-poikanikin paljon enemmän kuin neurotyypillinen isosiskonsa.

Sinä et varmaan omaa vaan kovin hyvää mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Älä siitä ota paineita, elokuviin on helpompi eläytyä, koska ne ovat aistien kannalta valmiiksi pureksitumpia kokonaisuuksia (ja tämän sanon siis kirjoja paljon lukevana av-alan ammattilaisena ja elokuvafriikkinä, mitenkään elokuvia taidemuotona väheksymättä). Mikään pakko ei ole harrastaa lukemista, pakko on vain "maksaa veroja ja kuolla"!

Ehkä et myöskään ole löytänyt itseäsi kiinnostavia kirjoja. Jos haluat hiukan opetella lukemista ja kerrot, millaisista elokuvista pidät, ehkä osaisin neuvoa jotain, jota voisit kokeilla.

Toki se on niinkin, että asenne vaikuttaa. Jos jo lähtökohtaisesti pidät kirjoja tylsinä ja lukemista pakkopullana, ei mikään kirja miellytä. Itselläni oli vähän tuollainen ongelma tietokirjallisuuden suhteen, kun olin saanut gradun puserrettua työn ohessa valmiiksi. Oli koko ajan sellainen alitajuinen tunne, että tää on ihan kuin graduntekoa eli velvollisuus, ei hupi,

JOS kumminkin haluat kasvattaa itseäsi vähän monipuolisemmaksi - kirjojen lukeminen kehittää myös suomen kielen hallintaa ja sanavarastoa - voisit kokeilla novelleja. Niitä on helppo lukea ja ne saa haltuunsa yhdellä lukemalla, kokonaisuus hahmottuu paremmin.

Kirjoissa on myös niin paljon MUUTA kuin tapahtumat ja juoni. Itselleni ainakin paljon antaa ihmisten "pään sisälle" pääseminen ja ajatusten avaaminen, tunnetilojen kuvaukset, ja viitteellisinä/symbolisina etenevät tapahtumat. Kirjojen lukemista voi myös hyvin "harjoitella", vaikkapa lukupiireissä, joissa kirjoista puhutaan. Paljon lukeneet ihmiset avaavat sinulle ikään kuin värisävyjä lisää.

Kirjojen lukeminen, ja ylipäänsä lukeminen, on ”hankittu mieltymys”. Toisin sanoen, sitä pitää harjoitella. Pitää lukea loppuun, vaikka ensin ei jaksa innostaa. Pitää opetella pysähtymään kuvittelemaan asioita, niin ettei ne jää pelkiksi sanoiksi ilman mielikuvia. Pitää opetella ajattelemaan. Tähän pääsee helpommin käsiksi kun lukee ensin jotain aika helppoa ja yksinkertaista, tapahtumakuvaukseen perustuvaa viihdettä. Kun on päässyt alkuun voin sitten jatkaa vaikeampaan kirjallisuuteen.

m-45 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet yrittänyt lukea vain huonoja tai muuten vain sinulle sopimattomia kirjoja.

Kyllä mä kuitenkin tiedän mistä aiheista tykkään, vaikka en lue kirjoja. :D

Voi, ei se takakansiteksti tai aihe ole takuu yhtään mistään. Kirja voi olla silti tylsä tai huonosti kirjoitettu. Kannattaa kysyä vinkkejä, oikeasti.

7

Vierailija kirjoitti:

Ap hyvä, aspergerin syndroomalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ok, osa asseista pitää enemmän tietokirjoista, koska ihmissuhteet eivät kiinnosta ja niinmuodoin osa romaaneista on heistä tylsiä. Mutta kyllä he kirjoja lukevat, oma as-poikanikin paljon enemmän kuin neurotyypillinen isosiskonsa.

Sinä et varmaan omaa vaan kovin hyvää mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Älä siitä ota paineita, elokuviin on helpompi eläytyä, koska ne ovat aistien kannalta valmiiksi pureksitumpia kokonaisuuksia (ja tämän sanon siis kirjoja paljon lukevana av-alan ammattilaisena ja elokuvafriikkinä, mitenkään elokuvia taidemuotona väheksymättä). Mikään pakko ei ole harrastaa lukemista, pakko on vain "maksaa veroja ja kuolla"!

Ehkä et myöskään ole löytänyt itseäsi kiinnostavia kirjoja. Jos haluat hiukan opetella lukemista ja kerrot, millaisista elokuvista pidät, ehkä osaisin neuvoa jotain, jota voisit kokeilla.

Toki se on niinkin, että asenne vaikuttaa. Jos jo lähtökohtaisesti pidät kirjoja tylsinä ja lukemista pakkopullana, ei mikään kirja miellytä. Itselläni oli vähän tuollainen ongelma tietokirjallisuuden suhteen, kun olin saanut gradun puserrettua työn ohessa valmiiksi. Oli koko ajan sellainen alitajuinen tunne, että tää on ihan kuin graduntekoa eli velvollisuus, ei hupi,

JOS kumminkin haluat kasvattaa itseäsi vähän monipuolisemmaksi - kirjojen lukeminen kehittää myös suomen kielen hallintaa ja sanavarastoa - voisit kokeilla novelleja. Niitä on helppo lukea ja ne saa haltuunsa yhdellä lukemalla, kokonaisuus hahmottuu paremmin.

Kirjoissa on myös niin paljon MUUTA kuin tapahtumat ja juoni. Itselleni ainakin paljon antaa ihmisten "pään sisälle" pääseminen ja ajatusten avaaminen, tunnetilojen kuvaukset, ja viitteellisinä/symbolisina etenevät tapahtumat. Kirjojen lukemista voi myös hyvin "harjoitella", vaikkapa lukupiireissä, joissa kirjoista puhutaan. Paljon lukeneet ihmiset avaavat sinulle ikään kuin värisävyjä lisää.

Ok. Taidan olla sitten vain malttamaton lukemisen suhteen. Keskittymiskykyni on aina ollut heikkoa.

Käyytät mielialalääkkkeitä. Et saaa mistään kiksejä. Kokeiile olla ilmaan. Hallitukksesssa olevatt p#skiaiset tarvitsisivaaat enemään painettta uudennaikaistaa ja järkeiistää järrjestelmää. Ihhmisellle tuliisi taata ihhmisarvoiinen elämä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen, ja ylipäänsä lukeminen, on ”hankittu mieltymys”. Toisin sanoen, sitä pitää harjoitella. Pitää lukea loppuun, vaikka ensin ei jaksa innostaa. Pitää opetella pysähtymään kuvittelemaan asioita, niin ettei ne jää pelkiksi sanoiksi ilman mielikuvia. Pitää opetella ajattelemaan. Tähän pääsee helpommin käsiksi kun lukee ensin jotain aika helppoa ja yksinkertaista, tapahtumakuvaukseen perustuvaa viihdettä. Kun on päässyt alkuun voin sitten jatkaa vaikeampaan kirjallisuuteen.

Ehkä voisi kokeilla joitain ohuita kirjoja, niin ei tule ahdistusta.

m-45 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hyvä, aspergerin syndroomalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ok, osa asseista pitää enemmän tietokirjoista, koska ihmissuhteet eivät kiinnosta ja niinmuodoin osa romaaneista on heistä tylsiä. Mutta kyllä he kirjoja lukevat, oma as-poikanikin paljon enemmän kuin neurotyypillinen isosiskonsa.

Sinä et varmaan omaa vaan kovin hyvää mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Älä siitä ota paineita, elokuviin on helpompi eläytyä, koska ne ovat aistien kannalta valmiiksi pureksitumpia kokonaisuuksia (ja tämän sanon siis kirjoja paljon lukevana av-alan ammattilaisena ja elokuvafriikkinä, mitenkään elokuvia taidemuotona väheksymättä). Mikään pakko ei ole harrastaa lukemista, pakko on vain "maksaa veroja ja kuolla"!

Ehkä et myöskään ole löytänyt itseäsi kiinnostavia kirjoja. Jos haluat hiukan opetella lukemista ja kerrot, millaisista elokuvista pidät, ehkä osaisin neuvoa jotain, jota voisit kokeilla.

Toki se on niinkin, että asenne vaikuttaa. Jos jo lähtökohtaisesti pidät kirjoja tylsinä ja lukemista pakkopullana, ei mikään kirja miellytä. Itselläni oli vähän tuollainen ongelma tietokirjallisuuden suhteen, kun olin saanut gradun puserrettua työn ohessa valmiiksi. Oli koko ajan sellainen alitajuinen tunne, että tää on ihan kuin graduntekoa eli velvollisuus, ei hupi,

JOS kumminkin haluat kasvattaa itseäsi vähän monipuolisemmaksi - kirjojen lukeminen kehittää myös suomen kielen hallintaa ja sanavarastoa - voisit kokeilla novelleja. Niitä on helppo lukea ja ne saa haltuunsa yhdellä lukemalla, kokonaisuus hahmottuu paremmin.

Kirjoissa on myös niin paljon MUUTA kuin tapahtumat ja juoni. Itselleni ainakin paljon antaa ihmisten "pään sisälle" pääseminen ja ajatusten avaaminen, tunnetilojen kuvaukset, ja viitteellisinä/symbolisina etenevät tapahtumat. Kirjojen lukemista voi myös hyvin "harjoitella", vaikkapa lukupiireissä, joissa kirjoista puhutaan. Paljon lukeneet ihmiset avaavat sinulle ikään kuin värisävyjä lisää.

Ok. Taidan olla sitten vain malttamaton lukemisen suhteen. Keskittymiskykyni on aina ollut heikkoa.

Se varmasti vaikuttaa, lähipiirissä oleva adhd-henkilö (en sano, että sinulla on adhd, otan hänet esille vain esimerkkinä) ei oikein jaksa myöskään lukea mitään pidempää, mutta novellit uppoavat paremmin. Jos romaania tahkoaa toista kuukautta, ei enää muista sen alkua ja kokonaisuus jää hämäräksi.

7

voisit kokeilla sarjakuvien lukemista. eiköhän se aja saman asian.

Millaisia elokuvia tykkäät katsoa, ap?

Vierailija kirjoitti:

voisit kokeilla sarjakuvien lukemista. eiköhän se aja saman asian.

No ei aja, mutta joo, se on hyvä "portti" kertovaan kirjallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Käyytät mielialalääkkkeitä. Et saaa mistään kiksejä. Kokeiile olla ilmaan. Hallitukksesssa olevatt p#skiaiset tarvitsisivaaat enemään painettta uudennaikaistaa ja järkeiistää järrjestelmää. Ihhmisellle tuliisi taata ihhmisarvoiinen elämä.

Ainoaa kirjaa jonkaa olen lukenuut eläeessäni oli pakootettuna kannessta kanteen oli 7 veljestä, enn olisi muutoin päässyt läpi perusskoulusta. Luiin sen yhhdessä päivässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyytät mielialalääkkkeitä. Et saaa mistään kiksejä. Kokeiile olla ilmaan. Hallitukksesssa olevatt p#skiaiset tarvitsisivaaat enemään painettta uudennaikaistaa ja järkeiistää järrjestelmää. Ihhmisellle tuliisi taata ihhmisarvoiinen elämä.

Ainoaa kirjaa jonkaa olen lukenuut eläeessäni oli pakootettuna kannessta kanteen oli 7 veljestä, enn olisi muutoin päässyt läpi perusskoulusta. Luiin sen yhhdessä päivässä

V#tuun rasittavaa kokemus. Hamlet yks kanndda että vähään alkuaa, siiitä kääänteeeseen ja lopppuratkaisuuun eli draaaman pääätäntään.

Jos luet fiktiota kuvittele että ne ihmiset on ihan oikeita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyytät mielialalääkkkeitä. Et saaa mistään kiksejä. Kokeiile olla ilmaan. Hallitukksesssa olevatt p#skiaiset tarvitsisivaaat enemään painettta uudennaikaistaa ja järkeiistää järrjestelmää. Ihhmisellle tuliisi taata ihhmisarvoiinen elämä.

Ainoaa kirjaa jonkaa olen lukenuut eläeessäni oli pakootettuna kannessta kanteen oli 7 veljestä, enn olisi muutoin päässyt läpi perusskoulusta. Luiin sen yhhdessä päivässä

V#tuun rasittavaa kokemus. Hamlet yks kanndda että vähään alkuaa, siiitä kääänteeeseen ja lopppuratkaisuuun eli draaaman pääätäntään.

Sitteeen oli joku hahmokin joodtakin jonkin kirjaiiliaan kännipäisssään kirjoittamaadta energiseesta haajmosta josta mielikuvitukseni muokkasi karaktääärin ja eliin hetken sen hahmon eläämää.