Nyt minä olen sen päättänyt. En aio tehdä ollenkaan lapsia

Onnittelut hyvästä valinnasta ap! Itse olen 38v eikä perhe-elämä tai lapset ole koskaan kiinnostaneet pätkän vertaa. Mitään varsinaista päätöstä ei ole tarvinnut tehdä, olen vain aina tiennyt että en halua perhettä. Elämäni on erittäin hyvää näin.

Työura voi tarkoittaa myös sitä, että teet ihan tavallisia töitä ja elätät sillä itsesi. Ei mitään aamuyöstä iltamyöhään uurastusta, matkustelua ja puku päällä palavereissa pönöttämistä.

Good for you.

Nuoruus on kiva. Vanhuus surkea ja yksinäinen.

Mut siitä vaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään miettinyt yrittääkö vaiko eikö. Nyt olen tehnyt sen lopullisen päätökseni. Jään lapsettomaksi 😊

Muista kertoa myös miehellesi/naisellesi. Ehtii sitten vaihtaa, jos sellainen olo tulee. :)

Tietenkin. Miksi ihmeessä haluaisin kumppanin joka haluaa lapsia kun kerta itse en halua? Eihän siinä voita kumpikaan. :)

Ap

Hyvä! Niin sitä pitää.

Minullakin oli monta tätiä, jotka elivät yksinään kerrostalokämpässä eläkevuosiaan. Vitutti vain, kun minut aina raahattiin katsomaan niitä kun olivat äitini mukaan niin yksinäisiä. No olkoot, oma valinta! Miksi ihmeessä näille pitää jotain seuraa hankkia. Omat valinnat ja seuraukset. Jos ei kykene perhe-elämään eikä parisuhde-elämään, niin miksi tuollaisten kanssa pitää seurustella?

Mikä ihme sinua vaivaa? Eräs sukulaiseni, nainen, oli ihana, empaattinen, iloinen ja älykäs. Hän oli sitä ihan kuolemaansa asti. Menehtyi 94-vuotiaana. Tällä naisella ei ollut lapsia. Mahtavaa keskusteluseuraa ja kaikinpuolin lämmin ihminen. Hän asui yksin kerrostaloasunnossa miehensä kuoltua. Oli silminnähden tyytyväinen elämäänsä. Sinulla tuntuu olevan aika kapeakatseinen näkemys elämään.

En minäkään juuri tykkää muiden lapsista. Mutta omani (yksi ja ainoa) on joka tapauksessa ihana, fiksu ja kaiken rakkauden arvoinen. Mielelläni hoidan häntä, kestän kitinät ja kiukut, teen hänelle hyvää ruokaa, ostan vaatteet ja lelut, järjestän synttärit, lohdutan pipit, luen kirjaa, rakennan legoja. Elämä on mukavaa lapsen kanssa, kun siihen oppii asennoitumaan oikein.

Mutta minulle on aivan sama, mitä muut tekevät. Tehkööt vaikka 10 lasta tai ei yhtään. Se ei ole minun elämäni, enkä tapaa kadehtia muiden elämänvalintoja, koska se on ajanhukkaa.

Olkaa silti kiitollisia siitä, että teidän äitinne ja isänne eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin te ja mahdollistivat teille tämän kivan lapsettoman elämänne.

Mitä tämä ainainen lätinä on siitä että jos olet lapseton niin tietenkin vaan biletät ja ryypiskelet? :D Ei lapseton ole yhtä kuin 18-vuotias partykissa tai bile-Petteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään miettinyt yrittääkö vaiko eikö. Nyt olen tehnyt sen lopullisen päätökseni. Jään lapsettomaksi 😊

Muista kertoa myös miehellesi/naisellesi. Ehtii sitten vaihtaa, jos sellainen olo tulee. :)

Tietenkin. Miksi ihmeessä haluaisin kumppanin joka haluaa lapsia kun kerta itse en halua? Eihän siinä voita kumpikaan. :)

Ap

Hyvä! Niin sitä pitää.

Minullakin oli monta tätiä, jotka elivät yksinään kerrostalokämpässä eläkevuosiaan. Vitutti vain, kun minut aina raahattiin katsomaan niitä kun olivat äitini mukaan niin yksinäisiä. No olkoot, oma valinta! Miksi ihmeessä näille pitää jotain seuraa hankkia. Omat valinnat ja seuraukset. Jos ei kykene perhe-elämään eikä parisuhde-elämään, niin miksi tuollaisten kanssa pitää seurustella?

Se ettei tee lapsia, ei tarkoita, että olisi sitten yksinäinen vanhus. Ei lapsien tekeminenkään tarkoita ettei olisi. Sitä paitsi tuo "en halua olla yksin vanhana" on huono syy tehdä lapsia. Niitä lapsia pitää haluta.

Et tiedäkään kuinka yksinäinen vanhana voi olla. Oma isäni valitti jo 75-vuotiaana, kuinka se ja se on vihanneksena laitoksessa ja se on jo kuollut. Kyllä ne kaverit tuossa iässä ovat suurimmaksi osaksi kuolleita tai muuten huonokuntoisia. Mutta valitettavasti ei ne lapsetkaan välttämättä vanhempiinsa halua yhteydessä olla. Mutta lapsia pitää oikeasti haluta. On väärin lasta kohtaan, jos ei ole toivottu,

Joka krt kun menen kauppaan tai vaikka kahvilaan olen sen reissun jälkeen vain varmempi etten halua lapsia. Taas tänä aamuna kun yritti rauhassa juoda aamukahvia naapuri pöydässä rääkyi yllätys yllättys isä, ei niinkään lapsi.

Mutta kun lapsi teki jotain isä lässytti kovaan ääneen ja suuri eleisesti taputti käsiään. Samperi jos musta tulee niin idiootti lasten jälkeen niin antaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Miljardien vuosien ajan on jokaikinen esivanhempasi elämänmuoto onnistunut säilymään hengissä kunnes on onnistunut lisääntymään ja lopputuloksena on ollut sinä.  Ja nyt katkaiset ketjun.

Joo jo mitäs sitten kun tästä eteenpäin miljardien vuosien ajan jokainen hankkisi sen 2-4 lasta niin olisi varmasti ihan hyvät oltavat täällä maapallolla? Ei olisi liikaa ihmisiä tai mitään? Ootko ajatellut että ehkä tämä onkin ihan evoluution "suunnitelmaa", että ihan kaikki eivät lisääntyisikään loputtomiin? Hieno ja koskettava ajatus sulla tuossa mutta se ei oikein toimi.

Vierailija kirjoitti:

Joka krt kun menen kauppaan tai vaikka kahvilaan olen sen reissun jälkeen vain varmempi etten halua lapsia. Taas tänä aamuna kun yritti rauhassa juoda aamukahvia naapuri pöydässä rääkyi yllätys yllättys isä, ei niinkään lapsi.

Mutta kun lapsi teki jotain isä lässytti kovaan ääneen ja suuri eleisesti taputti käsiään. Samperi jos musta tulee niin idiootti lasten jälkeen niin antaa olla.

Ei riitä, että suurelta osalta naisista sulaa aivot synnytyksen myötä - myös osa miehistä näyttää taantuvan aivan ameeban tasolle lisäännyttyään. Järkyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Olkaa silti kiitollisia siitä, että teidän äitinne ja isänne eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin te ja mahdollistivat teille tämän kivan lapsettoman elämänne.

Eli myönnät itsekin, että lapsettomien elämä on kivempaa. Miksi elämän pitäisi olla kärsimystä?

Itse en koskaan ole tuntenut halua lastenhankintaan. En siis edes lapsena tai nuorena. En muista missään vaiheessa ajatelleeni että haluan vielä joskus lapsia. Ensimmäisen kerran muistan joskus 5-6 luokalla ajatelleeni että en muuten aio hankkia lapsia. Mulla se on ikäänkuin sellainen normaali tunne, tai siis ei edes mikään sellainen päätös, vaan tuntuu kuin olisin aina ajatellut näin. En tiedä olenko jotenkin poikkeva yksilö vai onkohan tämä ihan yleistä. Voihan se tosiaan olla, että luontoäiti on nokkela ja haluaa rajoittaa syntyvyyttä. Tai minusta ainakin tuntuu että kyllä luonto keinot keksii, jos jotain on tarvetta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaa silti kiitollisia siitä, että teidän äitinne ja isänne eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin te ja mahdollistivat teille tämän kivan lapsettoman elämänne.

Eli myönnät itsekin, että lapsettomien elämä on kivempaa. Miksi elämän pitäisi olla kärsimystä?

On varmaan henkilökohtaista että pitääkö lapsetonta vai lapsellista elämää kivempana. Itse pidän lapsettomasta elämästä, sillä minulla on kokemusta myös lapsellisesta elämästä. Mutta tuo on erittäin hyvä kysymys, että miksi elämän pitäisi olla kärsimystä. Monesti näissä "lapseton vs. lapsellinen" -keskusteluissa heitellään kommentteja että "ai haluat päästä helpolla ja olet itsekäs, mukavuudenhaluinen ja laiska kun et halua nähdä sitä vaivaa että kasvattaisit lapsen". Niin mitä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaa silti kiitollisia siitä, että teidän äitinne ja isänne eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin te ja mahdollistivat teille tämän kivan lapsettoman elämänne.

Eli myönnät itsekin, että lapsettomien elämä on kivempaa. Miksi elämän pitäisi olla kärsimystä?

Et ymmärrä sarkasmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä oikein miten suhtautua tähän. Il.eisesti yhteiskuntamme on saavuttanut lakipisteen. Eläkeläisiä on kohta miljoonia, eikä lapsia tule.

Se on sotaa ja nälkää odotettavissa.

Millä logiikalla? Ei ne eläkeläiset jaksa sotia, hyvä jaksavat omatarveviljellä. Ja nuoria ei ole. Maailman sivu ne on olleet nuoret miehet, jotka sotivat.

Elinvoimaiset yhteiskunnat ottavat haltuunsa sammuvat, vähäväkiset yhteiskunnat, jotka sitten sulautuvat voimakkaampaan valloittajaan ja kulttuuri lakkaa olemasta. Näin on tapahtunut maailman sivu. Kaikki viihdeteknologia, mukava elämä ja höttö ympärillämme hämärtää tätä asiaa, mutta siitä ei pääse mihinkään. Kun pienen kansakunnan väestöpyramidi kääntyy kärjelleen eikä väestö enää uusiudu, yhteiskunnan ja sen edustaman kulttuurin lähtölaskenta on alkanut. T: historioitsija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaa silti kiitollisia siitä, että teidän äitinne ja isänne eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin te ja mahdollistivat teille tämän kivan lapsettoman elämänne.

Eli myönnät itsekin, että lapsettomien elämä on kivempaa. Miksi elämän pitäisi olla kärsimystä?

Et ymmärrä sarkasmia.

Tuo nyt oli vain huonoa piikittelyä. Oikeaa sarkasmia et osaa.

Vierailija kirjoitti:

Viisas päätös.

Lasten teko on niin rankkaa hommaa että siihen ei kannata alkaa kokeilumielessä. 

Velana säästyy niin paljolta: ei raskauden ja synnytyksen vaivoja ja vammoja (joo, riskit saada jokin tietty vamma ovat aika pienet, mutta riskejä on niin monta että todennäköisesti jokin niistä osuu omalle kohdalle).

Ei vauva-aikaa, kirkuvien taaperoiden kantamista kaupasta, huolta pärjäämisestä, vastuuta sitten jos kaikki ei menekään hyvin.

Lapsi ei myös todellakaan ole mikään itsestään selvä vanhuuden turva. Toisaalta vanhuuden pärjäämisen voi järjestää myös muilla tavoin.

Jos riskejä pelkäät, niin ei kannata lähteä liikenteeseen. Liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain yli 200 ihmistä, loukkaantuneita n. 900. Koskaan en ole niitä kirkuvia taaperoita kaupasta kantanut. Olivat isänsä kanssa kotona. Ja en ymmärrä murehtijoita. Loppujen lopuksi tämä hetki on se minkä tiedät varmaksi. Ihminen pilaa elämänsä murehtimalla huomisesta. Joka hetki kannattaa elää täysillä ja nauttia. Murehtiminen ja huolehtiminen on hukkaan heitettyä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Olkaa silti kiitollisia siitä, että teidän äitinne ja isänne eivät olleet yhtä itsekkäitä kuin te ja mahdollistivat teille tämän kivan lapsettoman elämänne.

Ai lapsien saaminenko on epäitsekästä.....

HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA ei jumaliste :D