Nyt minä olen sen päättänyt. En aio tehdä ollenkaan lapsia

Sama juttu. Mieheni on lentäjä ja vaikka hänellä paljon vapaata onkin,niin silti kokisin jotenkin että joutuisin liikaa olemaan vastuussa lapsista.

Minkä ikäinen olet, ap? Voisitko jo tehdä sterin, jos haluaisit? Itse olen lapsesta saakka tiennyt, että en hanki lapsia, ja jos asuisin jossain muussa Pohjoismaassa, saisin jo ensi vuonna sterin, mutta Suomessa saan odottaa vielä kuusi vuotta. Naurettavaa.

Joka tapauksessa onnittelut päätöksestäsi, se varmasti tuo mielenrauhan.

Voiko suomalainen käydä teettämässä 25-vuotiaana sterin jossain toisessa maassa?

Aha, en välitä eikä kiinnosta. Itse aijon tehdä.

14vN

Vierailija kirjoitti:

Aha, en välitä eikä kiinnosta. Itse aijon tehdä.

14vN

Kummasti näytti kyllä kiinnostavan. Jos tosiaan olet vasta 14v lapsi niin varmasti muuttuu mielipide moneen otteeseen.

Ja se kirjoitetaan "aion" ilman j:tä ;)

Vierailija kirjoitti:

Just matkustin junalla ja lentokoneella ja kummassakin rääkyi tauotta useampi kakara. Minä voin sentään laittaa kuulokkeet korviin, mutta niiden hirviöiden äidit joutuvat viemään ne kirkuvat pallerot kotiin asti. Ainakin seuraavat 18 vuotta. Ei ei ei...

Ei se rääkyminen nyt ihan 18 vuotta kestä, vai kestikö sinulla? :D

5-vuotias osaa jo olla rääkymättä. Ainakin jos on opetettu että rääkymällä ei saa tahtoaan läpi. Paljon on kasvatuksestakin kiinni.

En tiedä oikein miten suhtautua tähän. Il.eisesti yhteiskuntamme on saavuttanut lakipisteen. Eläkeläisiä on kohta miljoonia, eikä lapsia tule.

Se on sotaa ja nälkää odotettavissa.

Vielä kun saataisiin tämä synnyttämättömyys leviämään koko maailmaan! Ihmiskunta on maapallon syöpä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään miettinyt yrittääkö vaiko eikö. Nyt olen tehnyt sen lopullisen päätökseni. Jään lapsettomaksi 😊

Muista kertoa myös miehellesi/naisellesi. Ehtii sitten vaihtaa, jos sellainen olo tulee. :)

Tietenkin. Miksi ihmeessä haluaisin kumppanin joka haluaa lapsia kun kerta itse en halua? Eihän siinä voita kumpikaan. :)

Ap

Hyvä! Niin sitä pitää.

Minullakin oli monta tätiä, jotka elivät yksinään kerrostalokämpässä eläkevuosiaan. Vitutti vain, kun minut aina raahattiin katsomaan niitä kun olivat äitini mukaan niin yksinäisiä. No olkoot, oma valinta! Miksi ihmeessä näille pitää jotain seuraa hankkia. Omat valinnat ja seuraukset. Jos ei kykene perhe-elämään eikä parisuhde-elämään, niin miksi tuollaisten kanssa pitää seurustella?

Et ole ainakaan äitiäsi fiksumpi. Hän sentään ajatteli, että jättävät sinulle perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Perhe on noloa. On paljon kivempää elää niiq nykissä silleen niiq ja niiq koko ajan bilettää ja silleen.

Siis onko vaihtoehdot perhe tai biletys? Ajatteletko ihan oikeasti niin? Olen lapseton nainen ja bilettäbyt viimeksi varmaan viisi vuotta sitten..😂

Aika hurja olet. Mä olen lapseton, naimisissa oleva nainen ja bilettänyt tämän vuosituhannen puolella kerran. Olisiko ollut joskus 2008-2009. Tykkään nykyään rauhallisesta kotoilusta.

Minä biletin viimeksi 80-luvulla, kuten mieheni. Meidän "mieli ei muuttunut"..

Vierailija kirjoitti:

Voiko suomalainen käydä teettämässä 25-vuotiaana sterin jossain toisessa maassa?

Voi. Valitse mikä esim. Ruotsi, Tanska tai Norja.

fghfdhdfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just matkustin junalla ja lentokoneella ja kummassakin rääkyi tauotta useampi kakara. Minä voin sentään laittaa kuulokkeet korviin, mutta niiden hirviöiden äidit joutuvat viemään ne kirkuvat pallerot kotiin asti. Ainakin seuraavat 18 vuotta. Ei ei ei...

Ei se rääkyminen nyt ihan 18 vuotta kestä, vai kestikö sinulla? :D

5-vuotias osaa jo olla rääkymättä. Ainakin jos on opetettu että rääkymällä ei saa tahtoaan läpi. Paljon on kasvatuksestakin kiinni.

Niin. Uhmaikäinen osaa jo sanoa ja murkkuikäinen osaa solvata ja huutaa haisvttua.

Vierailija kirjoitti:

Viisas päätös.

Lasten teko on niin rankkaa hommaa että siihen ei kannata alkaa kokeilumielessä. 

Velana säästyy niin paljolta: ei raskauden ja synnytyksen vaivoja ja vammoja (joo, riskit saada jokin tietty vamma ovat aika pienet, mutta riskejä on niin monta että todennäköisesti jokin niistä osuu omalle kohdalle).

Ei vauva-aikaa, kirkuvien taaperoiden kantamista kaupasta, huolta pärjäämisestä, vastuuta sitten jos kaikki ei menekään hyvin.

Lapsi ei myös todellakaan ole mikään itsestään selvä vanhuuden turva. Toisaalta vanhuuden pärjäämisen voi järjestää myös muilla tavoin.

Vau, no jos tosiaan ei kaivamallakaan löydä yhtään positiivista asiaa lapsista, siis ei kerta kaikkiaan nauti heistä lainkaan niin silloin on varmaan ihan oikea vaihtoehto jättää koko homma väliin.

Tosin kannattaa muistaa, että toisten lapset eivät tietenkään herätä samanlaista fiilistä kuin se oma, sen kaverin vauvan perusteella ei kannata mitata sitä omaa mielentilaa. Kyllä minustakin tuntuu siltä, että oma lapsi on on oma lapsi ja sitten muiden kakarat on erikseen. Vaikka pidän lapsista kyllä yleisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja. Mitä helvetin virheitä koulussa on tehty, kun 25-vuotiaat lapsettomat naiset naiset puhuvat vakavissaan sterilisaatiosta VAUVA -palstalla?

Niinhän sitä tutkimuksessa sanottiin, että ÄO:t ovat romahtaneet 90-luvulla syntyneillä....

- missä koulussa? Ei kouluissa opeteta lisääntymään, luojan kiitos

- Suomessa on pitkään ollut keskustelua sterin ikärajan laskemisesta muiden pohjoismaiden tasolle

- tämä ei ole "vauva-palsta" vaan aihe vapaa

Vierailija kirjoitti:

En tiedä oikein miten suhtautua tähän. Il.eisesti yhteiskuntamme on saavuttanut lakipisteen. Eläkeläisiä on kohta miljoonia, eikä lapsia tule.

Se on sotaa ja nälkää odotettavissa.

Millä logiikalla? Ei ne eläkeläiset jaksa sotia, hyvä jaksavat omatarveviljellä. Ja nuoria ei ole. Maailman sivu ne on olleet nuoret miehet, jotka sotivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskaus, synnytys, imetys, hoivaaminen 24/7..... On siinä äidillä hommaa... Ja kaikki nimenomaan naisen vastuulla aina tai olet huono äiti.ei ihme ettei naiset tee lapsia:)

Haista nyt paska. Miehet on nykyään enemmän mukana lasten-/kodinhoidossa kuin ikinä. Se, että meille on kasvanut narskusukupolvi jolla jää lapsetkin hankkimatta pelkästään sen takia, että "elämästä tulee niiq vaikiaa" ei todellakaan ole pelkästäään miesten vika.

Ottakaa vastuuta valinnoistanne.

Äläpä lässytä. Raskaus ja synnytys on hirveetä aikaa. Sen jälkeen alkaa vauva-arki jossa vauva on äidistään täysin riippuvainen. Lisäksi äitejä kohtaan on valtavia paineita asetettu ja äiti ei saa missään nimessä tehdä mitään ilman lapsia. Sitten tulee eroja ja miehet vaihtaa kumppania ja ollaan sitten yksinhuoltajina lasten kanssa. Se on OK että mies jättää lapsensa, mutta nainen ei saa tehdä niin! Nainen ei myöskään saa olla etä-äiti tai on kamalan huono äiti!

Itselläni on 2 lasta eikä raskaus ollut hirveätä aikaa. Synnyttäminen ei nyt niin hauskaa ollut, mutta ei kuitenkaan niin kamalaa etteikö olisi toista kertaa synnyttänyt. Kumpikin lapsista meni tarhaan täytettyään vuoden. Nyt lapset ovat aikuisia, en ole eronnut. Edelleen lasteni isän kanssa yhdessä. Mieheni on osallistunut lasten hoitoon. Turha niitä kauhukuvia on maalailla. Elämä voi mennä ihan hyvinkin.

Vierailija kirjoitti:

Pikkulasten vanhemmat on pääosin ihan hirveetä porukkaa. Muutama ihana on joo mutta pääosin ovat kauheita ja vihaavat eläimiä.

Monilla lapsiperheillä on lemmikkieläimiä. Vähemmistö taitaa olla nuo eläimiä vihaavat.

Vierailija kirjoitti:

Just matkustin junalla ja lentokoneella ja kummassakin rääkyi tauotta useampi kakara. Minä voin sentään laittaa kuulokkeet korviin, mutta niiden hirviöiden äidit joutuvat viemään ne kirkuvat pallerot kotiin asti. Ainakin seuraavat 18 vuotta. Ei ei ei...

Höpö höpö. Ei ne 18 vuotta huuda. Eikä edes pikkulapsiaikana koko aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä että joku tekee päätöksiä, lopullisia päätöksiä koko loppuelämänsä ajaksi. Itse en ole koskaan tehnyt sellaisia päätöksiä. Lapsesta saakka vastasin kysyttäessä vain että tuskin tulen haluamaan omia lapsia, ja samaa olen vastannut sen jälkeenkin. Ei siinä mitään erillistä loppuelämää koskevaa suurta päätöstä ole tarvittu. Aina on ollut varma tunne että ainakaan nyt lähitulevaisuudessa en lapsia halua. Piste. Ei siinä ole mitään sen kummempaa epäselvyyttä ollut. Mutta eipä tarvetta sitä mihinkään kiveenkään hakata. Tietty ikäraja tuli vastaan, ei siinä mitään. Ei kaduta. T: 45-v. Velanainen

Päätös voi olla tärkeä, jos vaihtoehtoisen suunnitelman toteuttaminen sulkisi joka tapauksessa toisen pois. Jos vaihtoehtona olisi vaikka työura, joka vaatisi paljon matkustelua ja jatkuvaa itsensä kehittämistä, niin se ei sopisi yhteen perhe-elämän kanssa. Jos taas ei olisi varma, haluaako sitten kuitenkin lapsia, niin olisi mahdotonta tehdä radikaaleja päätöksiä työuransa suhteen, kun silloin elämäntilanteen pitäisi mahdollistaa vauva-arki.

Työuran ja perheen yhdistäminen on joka tapauksessa täysin mahdotonta. Oon itse hoitanut paljon lapsia ja tullut siihen tulokseen, että en halua itselleni sellaista arkea. Lapsia on kiva hoitaa - kunhan ne haetaan illaksi pois. En ikinä jaksaisi lasten typeriä juttuja ja heidän paimentamistaan päivää kauempaa.

Ja mitä olen kuunnellut miesten näkökantaa asiaan, niin jokainen tuttuni on henkilökohtaisesti avautunut siitä, että lapset olivat suurin virhe, mitä he ovat ikinä tehneet. Vaikka he rakastavatkin lapsiaan, niin jokainen olisi valinnut toisin, jos heillä olisi ollut mitään käsitystä, millaiseksi elämä muuttuu.

Ihan hyviä pointteja, ei siinä mitään. Ainut mahdollinen sudenkuoppa tuossa on se, että mitäs jos se työura ei lopulta olekaan sitä, mitä kuvittelit? Eräs Pohjois-Amerikassa uranaisten kanssa paljon työskentelevä tyyppi kertoi, että siellä on esimerkiksi lakifirmoilla vaikeuksia pitää huippunaisia töissä. He huomaavat siinä kolmenkympin jälkeen, ettei siitä urasta saakaan sitä elämän täyttymystä ja että se onkin oikeastaan aika hanurista. Pitkät työtunnit ja jatkuva paine ja kilpailu ei olekaan mikään hyvä korvike syvällisille ihmissuhteille ja muulle sellaiselle. Harva mieskään jaksaa sellaista, se vaatii aivan erityisen luonteen. Toivottavasti sinulla on sellainen, etkä kuulu näihin naisiin jotka kävelevät pois kesken nousukiidossa olevan uransa etsimään sitä todellista sisältöä elämäänsä. Enkä tarkoita, että se välttämättä olisi perhe-elämä, mutta monella on.

Vierailija kirjoitti:

Lapsien teko ei kuulu nykymaailmaan. Muutenkin äitiys on alistavaa naisia kohtaan. Onneksi olkoon päätöksestä!

Vielä kun saataisiin tuplavero niille, jotka lapsia ei hanki. Ärsyttää, koska ei tehdä tulevia veronmaksajia. Verot nousee ja eläkeikä nousee. Siellähän sitten olette työelämässä mukana vielä yli 70-vuotiaina rollaattorin kanssa. Itse en ole äitiyttä kokenut mitenkään alistavana. Mies on osallistunut ihan yhtä lailla lasten hoitoon.