Torutko tai rankaisetko lasta vahingoista?
Lapsen isän kanssa meillä on valtava näkemysero tästä. Minua on rankaistu lapsena vahingoista ja muistan yhä miten epäoikeudenmukaista ja kamalaa se oli. Ihan kuin olisi rankaistu jonkun muun teosta. Yhtä väärältä se suunnilleen tuntui. Tuli turvaton olo. Sellainen, ettei ikinä tiedä miten osaa käyttäytyä vanhempien mieliksi. Sitten sitä mieluiten alkoi vaan vältellä niitä vanhempia, jotka rankaisivat vahingoista, koska eihän ikinä voi tietää mitä vahingossa mokaa vanhempien silmissä.
Miehen mielestä taas lasten on tärkeää oppia huolellisuutta ja luulee vahingoista huutamisen tekevän huolellisemmaksi. Luulee lasten aiheuttavan jatkuvasti ongelmia jos heitä ei toru niistä vahingossa rikotuista ja sählätyistä asioista.
Kommentit (26)
En. Tarvittaessa siivotaan jäljet, korjataan vahinko, tai mikä nyt tilanteeseen sopiikaan. Voidaan jutella miten kyseisiä vahinkoja voidaan jatkossa ehkäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään toruta tai rangaista. Silloin kun se on vahinko.
Lasta itseäänkin harmittaa valmiiksi, ja välillä joutuu ihan lohduttamaan, että se oli vahinko ja ei se haittaa, äiti ja/tai isi ei ole vihaisia. Asiasta riippuen jutellaan sitten että pitää olla varovainen ja keskittyä tarkemmin. Ja seuraavan kerran tehdään yhdessä.
Ja vahingon jälkeen kun seuraavan kerran tekee samaa niin on itse varovaisempi ilman että meidän hevoset edes sanoa mitään.
Lapsi 3,5 v. Vahinkoja ei tule usein.
En minäkään yleensä suutu vahingoista, mutta meidän poika vahingossa rikkoi keittiön ikkunan. -vaikka monta kertaa oli kielletty potkia talon suuntaan. Sai arestia ja uusi ikkuna meni viikkorahoista.
Ihan oikeinhan tuo. Kehoita poikaa menemään jatkossa potkimaan urheilukentälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään toruta tai rangaista. Silloin kun se on vahinko.
Lasta itseäänkin harmittaa valmiiksi, ja välillä joutuu ihan lohduttamaan, että se oli vahinko ja ei se haittaa, äiti ja/tai isi ei ole vihaisia. Asiasta riippuen jutellaan sitten että pitää olla varovainen ja keskittyä tarkemmin. Ja seuraavan kerran tehdään yhdessä.
Ja vahingon jälkeen kun seuraavan kerran tekee samaa niin on itse varovaisempi ilman että meidän hevoset edes sanoa mitään.
Lapsi 3,5 v. Vahinkoja ei tule usein.
En minäkään yleensä suutu vahingoista, mutta meidän poika vahingossa rikkoi keittiön ikkunan. -vaikka monta kertaa oli kielletty potkia talon suuntaan. Sai arestia ja uusi ikkuna meni viikkorahoista.
Ihan aiheellista. Tässähän rangaistus ei tule vahingosta, vaan siitä että on tehnyt jotain riskialtista kielloista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
kyllä vahinkokin pitää korjata
Toki, mutta sitähän tässä ei kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään toruta tai rangaista. Silloin kun se on vahinko.
Lasta itseäänkin harmittaa valmiiksi, ja välillä joutuu ihan lohduttamaan, että se oli vahinko ja ei se haittaa, äiti ja/tai isi ei ole vihaisia. Asiasta riippuen jutellaan sitten että pitää olla varovainen ja keskittyä tarkemmin. Ja seuraavan kerran tehdään yhdessä.
Ja vahingon jälkeen kun seuraavan kerran tekee samaa niin on itse varovaisempi ilman että meidän hevoset edes sanoa mitään.
Lapsi 3,5 v. Vahinkoja ei tule usein.
Mitä ihmettä?
Ei kunnon rajoja ja tai sitten lapsi vaan on lusmu?