Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suhde aikuiseen tyttäreen
07.07.2018 |
Minulla on kaksi tytärtä. Vanhempi on vähän yli kolmekymppinen ja nuorempi vähän alle.
Olen eronnut lasten isästä 14 vuotta sitten, miehen pettämisen takia. Olen pyrkinyt pitämään välit lasten isään hyvänä, vaikka hänelle on ollut hankalaa pitää yhteyttä ja esim. lupauksiaan lapsille.
Molemmat lapset olivat erotessamme niin vanhoja, että saivat päättää kenen luona asuvat. Vanhempi jäi isänsä luo. Nuorempi muutti kanssani. Vanhempi muutti luokseni puoli vuotta myöhemmin; eksä käytännössä lähetti hänet luokseni (ei voinut kuulemma enää maksaa hänen menojaan!).
Pitkään olen yrittänyt suojata lapsiani eksän välinpitämättömyydeltä. Olen puolustellut ja puhunut hyvää eksästäni. Kertonut että isä välittää, isä muistaa (ja halunnut uskoa siihen itsekin. Vaikka ei se välitä eikä muista...)
Vanhempi lapsistani tekee vaikka mitä jotta isän näkeminen onnistuisi, silloin kun harvoin se isälle sopii. Minun näkemiset ovat vaikeita, ja lapsi on vaivautunut minut tavatessaan. Rakastan häntä ja olen tehnyt ymmärrykseni mukaan parhaani, jotta lapsi voisi olla onnellinen. Kaikkeen en ole suostunut, ja paljon olen joutunut olemaan myös nuoruusiässä se rajaava ja turvallisuutta suojaava vanhempi. Siksikö vai en tiedä miksi, olen beevanhempi. Tytär on suoraan sanonut että isä (jota hän näkee kahdesti vuodessa) on hänen elämänsä tärkein ihminen. Ja minä ilmeisesti joku beeihminen.
Hiljattain exä teki jotain, joka lopetti lojaliteettini häneen täysin. Myös luottamukseni. Kyse on entisistä yhteisistä valokuvista. En halua enää olla eksän kanssa missään tekemisissä. Nuorempi tyttäreni oli myös järkyttynyt tästä (julkisesta) pöljyydestä, ja itse asiassa ehdotti minulle, että lopettaisin kaiken ymmärtämisen ja aikuisten lasteni suojelemisen, ja miettisin välillä miltä itsestäni tuntuu.
Vanhemman tytön puolesta tuntuu pahalta.
Neuvoja?
Kommentit (40)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tytärtäsi. Jos vanhempani pettäisi ja sen seurauksena perhe hajoaisi, hänellä ei olisi enää tytärtä.
Mieti tilannetta uudelleen, sinä et tietäisi eron oikeaa syytä, eli pettämistä, sulle kerrottaisiin vaan jotain kasvoimme erilleen tuubaa. Kyllä varmasti vanhemmillasi olisi tytär edelleen.
Mä olen aina ollut hyvä salakuuntelija, joten kyllä se olisi tullut selville. Miksi pettäjiä muuten pitäisi suojella? Ihan oma valinta ja kestäköön seuraukset.
Vanhempien parisuhdeasiat eivät kuulu lapsille, ei edes niille aikuisille.
t. Tytär, joka on äidin vuodatuksia joutunut kuuntelemaan.Kyllä kuuluu, jos niitä huudetaan kurkku suorana. Ja hyvä että kuuluu, voi aikuinen lapsikin tehdä omat peliliikkeensä pettäjän suhteen.
Meillä vanhemmat erosivat vasta lastensa ollessa aikuisia. Ensin joutuu laosena kuuntelemaan riitelyä ha sitten aikuisena äiti soittelee ja pitää terapeuttinaan, etäännytti äitini ja minun välini reilusti.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä kiinnostais mitä se ex teki, kun noin sinut pahastutti
No mitäköhän mahtoi olla? Liittyi valokuviin? En ihmettele...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tytärtäsi. Jos vanhempani pettäisi ja sen seurauksena perhe hajoaisi, hänellä ei olisi enää tytärtä.
Mieti tilannetta uudelleen, sinä et tietäisi eron oikeaa syytä, eli pettämistä, sulle kerrottaisiin vaan jotain kasvoimme erilleen tuubaa. Kyllä varmasti vanhemmillasi olisi tytär edelleen.
Mä olen aina ollut hyvä salakuuntelija, joten kyllä se olisi tullut selville. Miksi pettäjiä muuten pitäisi suojella? Ihan oma valinta ja kestäköön seuraukset.
Vanhempien parisuhdeasiat eivät kuulu lapsille, ei edes niille aikuisille.
t. Tytär, joka on äidin vuodatuksia joutunut kuuntelemaan.Kyllä kuuluu, jos niitä huudetaan kurkku suorana. Ja hyvä että kuuluu, voi aikuinen lapsikin tehdä omat peliliikkeensä pettäjän suhteen.
Erityisen sairasta vanhemmalta on sotkea lapsensa mukaan riitoihin ja vaatia lasta valitsemaan puolensa. Heikko itsetunnoton surkimus tekee noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tytärtäsi. Jos vanhempani pettäisi ja sen seurauksena perhe hajoaisi, hänellä ei olisi enää tytärtä.
Mieti tilannetta uudelleen, sinä et tietäisi eron oikeaa syytä, eli pettämistä, sulle kerrottaisiin vaan jotain kasvoimme erilleen tuubaa. Kyllä varmasti vanhemmillasi olisi tytär edelleen.
Mä olen aina ollut hyvä salakuuntelija, joten kyllä se olisi tullut selville. Miksi pettäjiä muuten pitäisi suojella? Ihan oma valinta ja kestäköön seuraukset.
Vanhempien parisuhdeasiat eivät kuulu lapsille, ei edes niille aikuisille.
t. Tytär, joka on äidin vuodatuksia joutunut kuuntelemaan.Kyllä kuuluu, jos niitä huudetaan kurkku suorana. Ja hyvä että kuuluu, voi aikuinen lapsikin tehdä omat peliliikkeensä pettäjän suhteen.
Erityisen sairasta vanhemmalta on sotkea lapsensa mukaan riitoihin ja vaatia lasta valitsemaan puolensa. Heikko itsetunnoton surkimus tekee noin.
Ei kukaan ole pyytänyt valitsemaan puolia. Teot ratkaisee. Kirpaiseeko pettäjää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä että sinun on pakko katkaista välit exääsi, olipa tyttäresi mitä mieltä tahansa. Pystyttekö puhumaan tyttäresi kanssa vai onko se vaikeaa? Olisi hyvä jos voisit kertoa hänelle miksi et nyt ole tekemisissä hänen isänsä kanssa mutta älä hauku exääsi, sano että olet surullinen asiasta. Kerro myös että haluaisit parantaa teidän kahden välejä, mikäli mahdollista. Ehkä tyttäresi ajattelee että rakastat enemmän hänen sisartaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap.en ymmärä sinua ollenkaan,miksi olet lapsillesi valehdellut ex-sästä ,että on niin ja niin luotettava ja hyvä,kun ei ole ollut sitä.
Mitä ihmettä näiden ihmisten nupissa liikkuu,kun jatkuvasti lässytetään ,ettei lapsille saa kertoa totuutta,vaikka se on pahojakin asioita. Opetetaan siis lapsia elämään valheessa ja tämä sitten jatkuu aikuisena heidän omissa perheissään.
Totuus pöytään vähintään 12 vuoden ikäisille.
Ei se valehtelu ole kenenkään suojelemista ,vaan suuri karhunpalvelus jokaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ap.en ymmärä sinua ollenkaan,miksi olet lapsillesi valehdellut ex-sästä ,että on niin ja niin luotettava ja hyvä,kun ei ole ollut sitä.
Mitä ihmettä näiden ihmisten nupissa liikkuu,kun jatkuvasti lässytetään ,ettei lapsille saa kertoa totuutta,vaikka se on pahojakin asioita. Opetetaan siis lapsia elämään valheessa ja tämä sitten jatkuu aikuisena heidän omissa perheissään.
Totuus pöytään vähintään 12 vuoden ikäisille.Ei se valehtelu ole kenenkään suojelemista ,vaan suuri karhunpalvelus jokaiselle.
Miksi exää pitää kuvailla lapselle, äidin tai isän näkökulmasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap.en ymmärä sinua ollenkaan,miksi olet lapsillesi valehdellut ex-sästä ,että on niin ja niin luotettava ja hyvä,kun ei ole ollut sitä.
Mitä ihmettä näiden ihmisten nupissa liikkuu,kun jatkuvasti lässytetään ,ettei lapsille saa kertoa totuutta,vaikka se on pahojakin asioita. Opetetaan siis lapsia elämään valheessa ja tämä sitten jatkuu aikuisena heidän omissa perheissään.
Totuus pöytään vähintään 12 vuoden ikäisille.Ei se valehtelu ole kenenkään suojelemista ,vaan suuri karhunpalvelus jokaiselle.
En ymmärtänyt valehtelevani. Jotenkin ajattelin, että miehellä vaan oli kaikenlaisia vaikeuksia, jotka hankaloittivat hänen suhdettaan lapsiinsa.
Olen varmaan vähän hidasälyinen näissä asioissa. ( kuusi laudaturia ja kaksi yo-tutkintoa eivät auta asiaa.)
En tajunnut täysin valehtelevani. Ymmärrän puolustelleeni miestä ja pehmennelleeni lapsille pettymyksiä. Ei ollut hyvä juttu se. Mutta miten mä tään nyt sitten korjaan?
ap
Itse olen kokenut että avoimuus ja rehellisyys on ainoita keinoja saada hyvä ihmissuhde, oli kyse kenestä vaan.
Voi myös avoimesti kertoa sen, miksi on aikaisemmin puhunut eri tavalla.
Olet vastuussa kuitenkin vain omista tunteistasi, et aikuisten lastesi tunteistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se beevanhemman viljelyä, todella noloa lapsen vanhemmalta. Tyttäresi on isän tyttö, oli asperger tai ei. Deal with it. Ja anna hänen olla omaa mieltään, ei sun silti pidä niellä sen vuoksi kaikkea. Anna lapsellesi siivet.
Ai nyt pitää antaa lapselle siivet? Mites mun äiti? Ei suinkaan ole syytöksillään ja paskamaisuudellaan tuhonnut osaa elämästäni, eihän? Vain tälle aloittajalle on kyllä syytä neuvoa, että HÄN se tässä väärässä on! Niiin!
Ihme valittaja tämä ap.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tytärtäsi. Jos vanhempani pettäisi ja sen seurauksena perhe hajoaisi, hänellä ei olisi enää tytärtä.
Mieti tilannetta uudelleen, sinä et tietäisi eron oikeaa syytä, eli pettämistä, sulle kerrottaisiin vaan jotain kasvoimme erilleen tuubaa. Kyllä varmasti vanhemmillasi olisi tytär edelleen.
Mä olen aina ollut hyvä salakuuntelija, joten kyllä se olisi tullut selville. Miksi pettäjiä muuten pitäisi suojella? Ihan oma valinta ja kestäköön seuraukset.
Miten välit sinuun ovat osallisina siinä pettämisessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi ovat aikuisia ja elävät omaa elämäänsä onnistumisineen ja pettymyksineen. Ala sinäkin elää omaasi, ei tarvitse enää roikottaa ex:ää omassa elämässä.
Eikä sun tarvitse sitä kenellekään millään tavalla selitellä. Menet vain vihdoinkin eteenpäin.
Jos lapset kysyvät Oletko ollut tekemisissä heidän isänsä kanssa viime kaikoina. Toteat vain ettet ole, mitään selittelemättä, mitään lisäämättä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kokenut että avoimuus ja rehellisyys on ainoita keinoja saada hyvä ihmissuhde, oli kyse kenestä vaan.
Voi myös avoimesti kertoa sen, miksi on aikaisemmin puhunut eri tavalla.
Olet vastuussa kuitenkin vain omista tunteistasi, et aikuisten lastesi tunteistaan.
Niin juuri, minunkin äitini oli paskiaismainen valehtelija, joka vielä OPETTI minua että on loukkaavaa sanoa suoraan mitä ajatteleee! Voi herran jesta! Jos on oikeassa, niin miksi hitosssa olisi? Ei kyse ole kenenkään loukkaamisesta ja tyhmästä suorapuheisuudesta vaan itsepuolustuksesta! Se minulta kiellettiin täysin! Aloittaja ei varmasti ole ollut sillä lailla sairas kuin mun äiti oli, ethän? Oletko antanut esikoisesi sanoa suorat sanat jos häntä on satutettu? Myös kavereille, jopa kannustanut, että hyvä, kun ei anna kenenkään talloa nenälleen?
t.kristallikissa
Enkä kyllä muutenkaan ymmärrä, mitä sinä oikein teet niillä väleilläsi vanhempaan tyttäreen? Ei hän nyt niin rakkaalta kuulosta. Tai siis motiivisi kaivata hänen hyväksyntäänsä(??) pohdituttavat.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ovat aikuisia ja elävät omaa elämäänsä onnistumisineen ja pettymyksineen. Ala sinäkin elää omaasi, ei tarvitse enää roikottaa ex:ää omassa elämässä.
Eikä sun tarvitse sitä kenellekään millään tavalla selitellä. Menet vain vihdoinkin eteenpäin.
Jos lapset kysyvät Oletko ollut tekemisissä heidän isänsä kanssa viime kaikoina. Toteat vain ettet ole, mitään selittelemättä, mitään lisäämättä.
Eivät ehkä edes elä. Miten jollain voi olla noin typerä kuvitelma kaikista perheistä? Osassa perheitä kaikki lasten tekemiset kuuluvat aina äidille. Äidin mielestä siis. Eikä lasta suostuta kunnioittamaan, ellei tätä hyväksy, ja lapselle kerrotaan, että ellen minä, vanhempi kunnioita sinua, sinä olet paska ja kukaan muukaan ei ole eri mieltä. Aloittajalle ei siis tämä, vaan yleisenä huomiona.
t.kristallikissa
Kuulostaa siltä, että vanhemmalla lapsellasi on jotakin läpikäymätöntä, jopa tiedostamatonta ongelmaa isäänsä liittyen. Tuon ikäinen harvoin selkeästi osoittaa, että toinen vanhemmista on jotenkin ykkönen ja toinen b-vaihtoehto, jos se b-vaihtoehto ei ole mitään pahaa tehnyt. Ehkä tämä vanhempi lapsesi on rakastanut ja palvonut isäänsä niin kuin lapset tekevät muttei ole saanut siihen oikeanlaista vastakaikua. Isästä on tullut jotenkin etäinen unelma, josta hän haluaa pitää kiinni ja haluaa pitää isää jalustalla, vaikka jossakin sisimmässään tietää, että isä ei välitä tarpeeksi. Sen asian myöntäminen ja kohtaaminen kuitenkin rikkoisi hänet henkisesti.
Toisaalta sinuna lähtisin selvittämään tilannetta ensisijaisesti siitä lähtökohdasta, mitä kaikkea vanhemmalla tyttärellä on sydämen sopukoissa sinua vastaan. Miten hän on kokenut sinun toiminnan äitinä, kun on sysännyt sinut kakkosvanhemmaksi? Ota palaute avoimesti vastaan, älä ainakaan kiellä hänen sanomisiaan. Jos taas kaikki on hänen mielessään sinun suhteen hyvin, niin antaisin olla. Hän käsittelee isäsuhteensa sitten kun on siihen valmis.
Isän välinpitämättömyydeltä sinun ei tarvitse enää suojella lapsiasi, mutta älä myöskään kerro omia näkemyksiäsi ja kokemuksiasi menneisyydestä. Lapsesi tajuavat ja aistivat itsekin sen minkä verran heidän tarvitsee tajuta.
Ap saisi nyt tehdä tyttärilleen palveluksen ja ruveta elämään ihan omaa, mielekästä elämää omine harrastuksineen. Tyttäret on aikuisia ja itse vastuussa omista asioistaan ja tunteistaan. Suosittelen aloittajaa osallistumaan johonkin erosta eteenpäin -tyyppiseen terapiaan. Exää ei myöskään kannata enää paapoa ja roikuttaa elämässä mukana.
Ja kaikista tärkein asia:totuus vapauttaa. Asioiden vääristelystä seuraa vain pahaa.
Kaikkea hyvää ap elämääsi. Kun annat lapsille ja exälle aidon vapauden elää, vapautat samalla itsesi kohti uutta.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä kuuluu, jos niitä huudetaan kurkku suorana. Ja hyvä että kuuluu, voi aikuinen lapsikin tehdä omat peliliikkeensä pettäjän suhteen.