Miksi naisen sinkkuus on ongelma muille?
Olen nuori parikymppinen nainen ja muut naiset jatkuvasti jauhavat sinkkuudestani. Ei, en enää jaksa miehiä. En halua deittailla enää enkä muutenkaan olla miesten kanssa tekemisissä. Ainakaan toistaiseksi. Muut naiset jatkuvasti ihmettelevät tätä ja sanovat esim no ei se kauaa enää jatku tai kyllä vielä löydät jonkun. Osa on jopa syrjinyt minua miehen puutteen takia tai vihjannut, että olen arvoton. Moni vihjailee, että olen nirso.
Miksi muiden on pakko puuttua miessuhteisiini? On todella rankkaa, kun aina joutuu samoja asioita kertaamaan.
Kommentit (51)
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Netistä olen suurimman osan tavannut nyt aikuisiällä. Livenä miehet ei juurikaan lähesty ja nuorempana vain harvoin. Joskus joku kaveri Facebookissa kännissä laittoi viestiä. Paljon ollut ahdistelua koulussa poikien taholta...
Mil-lai-nen si-nun e-lin-pii-ri-si oi-kein on? Esim. isojen kaupunkien pahimmat slummit, viinanhuuruisimmat lähiöt ja karuimmat ghettot?
Ihmiset nyt ovat semmoisia, ihmettelevät toisten valintoja. Ja koska "kaikkien kuuluu olla tai ainakin haluta olla parisuhteessa" sellainen ihmine, joka ei halua, on ehkä jopa uhkaava kummajainen. Varmaankin siksi, että nämä parisuhteessa olevat ovat tyytymättömiä elämäänsä ja salaa kadehtivat vapaudesta nauttivaa kanssasisartaan. Odotahan, kun olet tämmöinen viiskymppinen mamma (eronnut tai aina sinkkuna ollut) - sitten se kaakatus vasta alkaakin! "Älä luovu toivosta, kyllä sinä vielä jonkun saat, vaikka ikää alkaa ollakin" eikä millään uskota, että EN HALUA! Yksi pitkä liitto riitti, kiitos vaan.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Netistä olen suurimman osan tavannut nyt aikuisiällä. Livenä miehet ei juurikaan lähesty ja nuorempana vain harvoin. Joskus joku kaveri Facebookissa kännissä laittoi viestiä. Paljon ollut ahdistelua koulussa poikien taholta...
Mil-lai-nen si-nun e-lin-pii-ri-si oi-kein on? Esim. isojen kaupunkien pahimmat slummit, viinanhuuruisimmat lähiöt ja karuimmat ghettot?
Lapsuuden elin melko pienessä ahdasmielisessä kaupungissa. Suurin osa keskiluokkaisia. Nykyään asun pk-seudulla.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Mä en oo ikinä seurustellut edes "leikisti" ja näiden kamalien kokemusten takia en tiedä haluanko edes.
Kamalien?
Nii miehet on vaa pitäny pilkkanaan esim tehny vedon saako mut sänkyyn. Huoritellu ja valehdellu päin naamaa. On pakotettu seksiin jne.
Jos pakotetaan seksiin, pitää mennä poliisille. Suosittelisin kaveripiirin vaihtoa. Ja jos vetää puoleensa ahdistelijoita magneetin lailla, olisi muutenkin hyvä miettiä miksi näin on, kun näin ei käy kaikille.
Ei ole mitään kaveripiiriä. Nää ihmiset vaan ilmaantuu jostain. Kyllä olen miettinyt miksi vedän näitä ahdistelijoita puoleeni. Johtuu ilmeisesti ulkonäöstäni. En aio sille mitään tehdä kuitenkaan, koska itse pidän siitä.
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Mä en oo ikinä seurustellut edes "leikisti" ja näiden kamalien kokemusten takia en tiedä haluanko edes.
Kamalien?
Nii miehet on vaa pitäny pilkkanaan esim tehny vedon saako mut sänkyyn. Huoritellu ja valehdellu päin naamaa. On pakotettu seksiin jne.
Jos pakotetaan seksiin, pitää mennä poliisille. Suosittelisin kaveripiirin vaihtoa. Ja jos vetää puoleensa ahdistelijoita magneetin lailla, olisi muutenkin hyvä miettiä miksi näin on, kun näin ei käy kaikille.
Hienoa miten mies tulee selittämään, että millaista naisena oleminen on.
Minä tiedän ihmisenä olemisesta. Te naiset ette ole niin erilaisia kuin monet haluavat luulla, mutta toisaalta ette myöskään niin samanlaisia kuin monet haluavat luulla.
Käyttäjä16049 kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Mä en oo ikinä seurustellut edes "leikisti" ja näiden kamalien kokemusten takia en tiedä haluanko edes.
Kamalien?
Nii miehet on vaa pitäny pilkkanaan esim tehny vedon saako mut sänkyyn. Huoritellu ja valehdellu päin naamaa. On pakotettu seksiin jne.
Jos pakotetaan seksiin, pitää mennä poliisille. Suosittelisin kaveripiirin vaihtoa. Ja jos vetää puoleensa ahdistelijoita magneetin lailla, olisi muutenkin hyvä miettiä miksi näin on, kun näin ei käy kaikille.
Ei ole mitään kaveripiiriä. Nää ihmiset vaan ilmaantuu jostain. Kyllä olen miettinyt miksi vedän näitä ahdistelijoita puoleeni. Johtuu ilmeisesti ulkonäöstäni. En aio sille mitään tehdä kuitenkaan, koska itse pidän siitä.
Ok eli haukut vain muita ottamatta todellista vastuuta siitä miten sinua kohdellaan. Pitkä tie sinulla kuljettava. Mutta itseppä itsesi kanssa joudut elämään.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Mä en oo ikinä seurustellut edes "leikisti" ja näiden kamalien kokemusten takia en tiedä haluanko edes.
Kamalien?
Nii miehet on vaa pitäny pilkkanaan esim tehny vedon saako mut sänkyyn. Huoritellu ja valehdellu päin naamaa. On pakotettu seksiin jne.
Jos pakotetaan seksiin, pitää mennä poliisille. Suosittelisin kaveripiirin vaihtoa. Ja jos vetää puoleensa ahdistelijoita magneetin lailla, olisi muutenkin hyvä miettiä miksi näin on, kun näin ei käy kaikille.
Ei ole mitään kaveripiiriä. Nää ihmiset vaan ilmaantuu jostain. Kyllä olen miettinyt miksi vedän näitä ahdistelijoita puoleeni. Johtuu ilmeisesti ulkonäöstäni. En aio sille mitään tehdä kuitenkaan, koska itse pidän siitä.
Ok eli haukut vain muita ottamatta todellista vastuuta siitä miten sinua kohdellaan. Pitkä tie sinulla kuljettava. Mutta itseppä itsesi kanssa joudut elämään.
Anteeksi mitä?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Netistä olen suurimman osan tavannut nyt aikuisiällä. Livenä miehet ei juurikaan lähesty ja nuorempana vain harvoin. Joskus joku kaveri Facebookissa kännissä laittoi viestiä. Paljon ollut ahdistelua koulussa poikien taholta...
Mil-lai-nen si-nun e-lin-pii-ri-si oi-kein on? Esim. isojen kaupunkien pahimmat slummit, viinanhuuruisimmat lähiöt ja karuimmat ghettot?
Ei tarvitse olla mitään slummialuetta. Itse jouduin kokemaan poikien osalta ahdistelua, kourimista ja muuta käsiksi käymistä espoolaisella Nöykkiön yläasteella 1990-luvulla, ja se sentään oli "edistyksellinen" yläaste silloin periodijaksokokeiluineen yms. Nöykkiö ja Latokaski sekä Eestinlaakso olivat silloin parempaa keskiluokkaista aluetta, 90-luvun alun lamakaan ei pahemmin näkynyt missään.
Komppaan aloittajaa siinä, että nuoruuden erittäin negatiiviset kokemukset vastakkaisesta sukupuolesta muokkasivat omaakin luonnettani ja ajatusmaailmaani sellaiseksi, että miesten seura ei ole kovin paljoa kiinnostanut. Totesin, että vaikka joukossa voisi olla mukaviakin tyyppejä, en viitsi enää ottaa riskiä siitä, että pinnan alta paljastuu täysi k-pää. Vasta reilusti yli 20-vuotiaana sain miespuolisia ystäviä, ja hekin harrastuspiirien kautta.
Sinkkuna edelleenkin nyt keski-ikäisenä (yli 40-vuotiaana) eikä kyllä kaduta yhtään. Hieman yllättäen kyllä - olin puolittain odotellut, että mieleni muuttuisi (kun sitä kaikki sukulaisetkin hokivat vuosien ajan), mutta ilmeisesti parisuhde (tai perheen perustaminen ylipäätään) nyt sitten ei vain olekaan minulle mitenkään tarpeellinen.
Aloittaja: kymmenen-viidentoista vuoden päästä kyselyt ja utelut alkavat hiljentyä. Jos jaksat vääntää rautalangasta, että ei kiinnosta hankkia poika- eikä tyttöystävää, niin kyllä se viesti alkaa lopulta mennä perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä16049 kirjoitti:
Netistä olen suurimman osan tavannut nyt aikuisiällä. Livenä miehet ei juurikaan lähesty ja nuorempana vain harvoin. Joskus joku kaveri Facebookissa kännissä laittoi viestiä. Paljon ollut ahdistelua koulussa poikien taholta...
Mil-lai-nen si-nun e-lin-pii-ri-si oi-kein on? Esim. isojen kaupunkien pahimmat slummit, viinanhuuruisimmat lähiöt ja karuimmat ghettot?
Ei tarvitse olla mitään slummialuetta. Itse jouduin kokemaan poikien osalta ahdistelua, kourimista ja muuta käsiksi käymistä espoolaisella Nöykkiön yläasteella 1990-luvulla, ja se sentään oli "edistyksellinen" yläaste silloin periodijaksokokeiluineen yms. Nöykkiö ja Latokaski sekä Eestinlaakso olivat silloin parempaa keskiluokkaista aluetta, 90-luvun alun lamakaan ei pahemmin näkynyt missään.
Komppaan aloittajaa siinä, että nuoruuden erittäin negatiiviset kokemukset vastakkaisesta sukupuolesta muokkasivat omaakin luonnettani ja ajatusmaailmaani sellaiseksi, että miesten seura ei ole kovin paljoa kiinnostanut. Totesin, että vaikka joukossa voisi olla mukaviakin tyyppejä, en viitsi enää ottaa riskiä siitä, että pinnan alta paljastuu täysi k-pää. Vasta reilusti yli 20-vuotiaana sain miespuolisia ystäviä, ja hekin harrastuspiirien kautta.
Sinkkuna edelleenkin nyt keski-ikäisenä (yli 40-vuotiaana) eikä kyllä kaduta yhtään. Hieman yllättäen kyllä - olin puolittain odotellut, että mieleni muuttuisi (kun sitä kaikki sukulaisetkin hokivat vuosien ajan), mutta ilmeisesti parisuhde (tai perheen perustaminen ylipäätään) nyt sitten ei vain olekaan minulle mitenkään tarpeellinen.
Aloittaja: kymmenen-viidentoista vuoden päästä kyselyt ja utelut alkavat hiljentyä. Jos jaksat vääntää rautalangasta, että ei kiinnosta hankkia poika- eikä tyttöystävää, niin kyllä se viesti alkaa lopulta mennä perille.
Ikävää että muilla on samanlaisia kokemuksia. Minua on tosiaan häiritty vain sanallisesti jos tuota seksiin pakottamista ei lasketa. Ja ei en tehnyt rikosilmoitusta, koska lain silmissä se ei olisi ollut raiskaus. Käyn nykyään kuitenkin terapiassa puimassa miesongelmia. Parisuhteen haluaisin ehkä jonain päivänä ja lapsia myös. Vähän kyllä jo usko mennyt, voinko sellaista enää löytää.
Sanallinen ahdistelu jätti kuitenkin jäljet. Olen kovin herkkä. Saattoi olla sellaista että pohdittiin vaginan ulkonäköä ja tavallaan kohdeltiin kuin esinettä. Tiedän, että voi joidenkin korvaan kuulostaa oudolta. Tämä on kuitenkin todellisuutta.
Terapiassa on puitu syitä miksi miesten on vaikea suhtautua minuun luontevasti. Se ongelma on todella suuri ja alkoi ihan jo pienestä pitäen. Olen kuitenkin pari kertaa ollut ihastunut. Suurin osa miehistä herättää kuitenkin vastenmielisyyttä. Pelkoa myös vähän. En osaa kuvitellakaan miten kamalalta tuntuu, kun joku kourii väkisin. Eikö pojille opeteta mitään tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Nainen menee hukkaan ilman miestä, koska naisen ensisijainen tehtävä on olla parisuhteessa ja myöhemmin lisääntyä. Miehen kylkiluu, ja niin edelleen. Toinen vaihtoehto on, että läheisriippuvaiset ihmettelevät, miten joku voi olla tyytyväinen itsekseen.
Nainen ei todellakaan mene hukkaan ilman miestä. Nainen kukoistaa ja elää vapaana tehden asioita joita itse haluaa, vapaana perhehelvetistä, jossa mies on työnjohtajana ja nainen suorittavana portaana.
Kehunu sun pyllyä?