Perheelliset. Lomailusta.

Me emme ole lomailleet vielä kahdestaan. Vanhin 18v lapsi ei enää useinkaan tule mukaamme, mutta ne 16v ja 13v kyllä lomailevat kanssamme. Vielä siis vuosia menee ennen kuin lomailemme kahdestaan. Luultavasti sitten kun lapset ovat muuttaneet kotoa.

Ei koskaan. Sen aika on sitten kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Lomaillaan yhdessä lasten kanssa kotona ja reissussa. Kaikki lomat on lasten koulujen loma-aikoina. 

En kyllä edes tajua, miksi meidän pitäisi lomailla kahdestaan, kun meillä on lapsi? Sen ymmärrän, että vietetään kahdenkeskistä aikaa silloin tällöin, esim. käydään syömässä tai teatterissa, mutta että lomailla? Tottakai me halutaan lomailla lapsen kanssa koko perheenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mille lomalle? Miksei sinne saa lapset tulla?

Ja parisuhde kiittää.

Jaa niin että lapset pilaa parisuhteen? No enpä ole huomannut.

Siis kahdestaanko? Ei olla vielä päästy, lapset 15v ja pian 17v.

Oltiin 4pvää reissussa 12 vuotta sitten. Kuopusta ei edes ollut silloin vielä. Sitten yksi toisensa jälkeen muutaman vuoden sisällä kuoli kaikki isovanhemmat ja sisarukset on työelämässä ja itse perheellisiä, joten turvaverkko katosi. Nyt matkustellaan perheen kanssa. Sekin on oikein mukavaa. Kuopus on nyt 10v joten kohta (joudutaan) taas matkustelemaan kaksin, kun lapsia ei enää reissaaminen meidän kanssa kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei IKINÄ ja mua kyllä asia kyrsii. 12v menny niin että ei ole yhtä ainokaista lapsivapaata yötä ollut miehen kanssa. Parisuhteess ollut ongelmiakin tän takia.

Meillä on 4 tervettä isovanhempaa. Molemmat heistä hoidatti 70-80 luvuilla lapsiaan monta kertaa viikossa omilla vanhemmillaan. Oltiin mummolassa joka vkl, kaikki koululomat (siis koko kesä yökylässä) ja aina välistä muulloinkin1-2vkon jaksoja kun vanhemmat kahdestaan matkusti.

No sitten kun me saatiin lapsia niin molemmat näistä itsekkäistä isovanhemmista ilmotti että ”kukin hoitakoon omansa ja he ei sitten auta vaan nauttivat ja elävät itselleen”. Siihen toki on oikeus ja ketään ei voi pakottaa, mutta vittu mitä paskaa tuo ”kukin hoitaa omansa”. Nhän just EI hoitanut itse kuin vähän ja kaiken hoidatti muilla!!

Ja tosiaan muita sukulaisia ei paljon ole, miehen sisko ainoa lähisukulainen. Ei hoida yhtä yötä vaikka tarjosin 200e yö. Meillä kiltit hyväkäytöksidet lapset.

Rakastan lapsiani. Vihasn vanhempiani. Ne paskat ei edes ristiäisiin tai lasten syntyäreille viitsi tulla. Appivanhemmat on nähty 5v sitten eli tällaista isovanhempirakkautta.

Olen tosi pahoillani puolestasi :(  

Siinä vaiheessa kun päästiin kahdestaan, huomasin ette meillä ole enää mitään muuta puhuttavaa kuin lapset. Kahdestaan olo tuntui oudolta. Erohan siitä tuli. Oli vieraannuttu täysin toisistamme sitä perhearkea pyörittäessä, eikä muuta parisuhdeaikaa ollut kuin telkan katseli lasten mentyä nukkumaan.

Pitäkää huoli siitä parisuhteestanne. Se on lastenkin parhaaksi.

Kerran kesässä. Isovanhemmat hoitaa. Reissataan lastenkin kanssa joka kesä mutta myös meidän kahdenkeskinen loma on ollut ohjelmistossa siitä lähtien kun nuorempi täytti 2. Olemme yleensä 4-5 päivää jossain kaupunkilomalla. On kyllä ihanaa ja tulee tarpeeseen joka kerta. Lasten kanssa reissaaminenkin on kivaa mutta erilaista.

Kerran vuodessa tehdään viikon ulkomaanreissu miehen kanssa kahdestaan. Matkustetaan myös koko perhe yhdessä ja lapset jo isoja, joten eivät kärsi poissaolostamme, jos joku nyt siitä vaivaa näkee.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun päästiin kahdestaan, huomasin ette meillä ole enää mitään muuta puhuttavaa kuin lapset. Kahdestaan olo tuntui oudolta. Erohan siitä tuli. Oli vieraannuttu täysin toisistamme sitä perhearkea pyörittäessä, eikä muuta parisuhdeaikaa ollut kuin telkan katseli lasten mentyä nukkumaan.

Pitäkää huoli siitä parisuhteestanne. Se on lastenkin parhaaksi.

Niin ja mikäs vika siinä on että lapsista puhutaan? Varmasti juu kaikki käy ennen lapsia oikein syvällisiä keskusteluja ja lapset tulee ja pilaa kaiken. Töllö kiinni ja ruvetaan oikein keskustelemalla keskustelemaan. Ja höpö höpö.

Emme ole ydinperhe, joten lasten ollessa toisessa kodissaan pääsemme matkustamaan useinkin kahdestaan. Itse olen sitä mieltä että siinä ei ole mitään väärää jos kaipaa lapsivapaata lomaa. Minä ymmärrän täysin. Myöskin on ihan täysin ymmärrettävää, että kaikki eivät kaipaa, vaan viihtyvät ja kaipaavat nimenomaan lomaa aina koko perheen voimin. Mutta se, että kaipaa omaa aikaa, omaa tilaa ja lapsivapaata aikaa, ja jos sitä ei koskaan saa, on tosi huono homma. Siinä kärsii tietysti kaikki. Vanhemmat joilla on pinna kireällä ja lapset siinä samalla tietysti.

Ei koskaan. Kolme lasta, joista vanhin 13-vuotias.

Ajattelin myös pitkään, että ei mitään sellaista laatuaikaa edes tarvita ja onhan illat yms, kun lapset nukkuu. Mutta ollaan kyllä vieraannuttu miehen kanssa ja puhutaan vaan lapsista. Periaatteessa mitään suurempaa draamaa ei ole, mutta ollaan vain lähinnä kavereita ja kyllä se hajottaa. Tosin eipä tätä varmaan mikään laatuaikakaan olis pelastanut :(

Meillä on kaksi lasta, 5 ja 6-vuotiaat. Käymme kaksi kertaa vuodessa muutaman yön reissulla. Mitä pienemmät lapset, sen vähemmän öitä olemme pois. Molemmilla lapsilla on erittäin osallistuvat ja ihanat kummit, jotka nauttivat lastemme kanssa vietetystä ajasta ja jotka joka tapauksessa ottaisivat lapsia heille yökylään. Lasten kannalta ei ole mitään merkitystä, matkustammeko miehen kanssa silloin vai olemmeko kotona. Joskus matkustamme, joskus teemme kotona rästihommia.

Perhelomiakin teemme vaihtelevan määrän vuoden aikana. Esim. tulevalla syyslomalla lähdemme lasten kanssa Kyprokselle hotelliin, joka on valittu lasten toiveden perusteella. Aikuisten lomat on sitten vähän erityyppisiä.

Kukin perhe tavallaan. Mitäpä sitä muiden elämää ja valintoja arvostelemaan.

1-3 kertaa vuodessa ollaan yön yli "lomalla" eli käydään konsertissa, teatterissa, pitkän kaavan mukaan syömässä hyvässä ravintolassa ja istutaan iltaa. Yövytään hotellissa. 

4 kertaa olemme olleet 3-4 yön pituisella ulkomaanreissulla ilman lapsia (10- ja 15-vuotishääpäivinä + pari muuta reissua). 

 

Lapset 7 ja 14-vuotiaat.

Kyllä minusta vain on tärkeää nämä pienet hetket kahdestaan miehen kanssa. Ei nuo konsertit yms. edes olisi lapselle sopivia.  Lasten kanssa käydään yhtä lailla heille sopivissa ja mieluisissa konserteissa, teatteriesityksissä, hyvissä ravintoloissa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mille lomalle? Miksei sinne saa lapset tulla?

Ja parisuhde kiittää.

Jaa niin että lapset pilaa parisuhteen? No enpä ole huomannut.

Meillä on lapset 22 v. ja 18 v.  Lomailemme edelleen yhdessä, vaikka vanhin lapsi ei edes asu enää kotona. Miksi ne lapset pitäisi kotiin jättää jos reissuun lähtee? Ne matkat on kuitenkin lapsillekin olleet mukavia kokemuksia. Ja parisuhde voi ihan hyvin, sitä parisuhdeaikaakin voi viettää muutenkin kuin kerran vuodessa viikon ulkomailla. Itse asiassa on aika kamalaa, jos sitä parisuhdeaikaa vietetään viikko vuodessa. En yhtään ihmettele, että ihmiset eroavat. Itse olen mieheni kanssa ollut yhdessä 37 vuotta, joten sitä kahdenkeskistä parisuhdeaikaa oli 15 vuotta ennen lapsia. Ja kun niiden lastensa kanssa viettää aikaa niin pysyy välit kunnossa lapsiinkin. Sekin on aika tärkeätä. Ja en ole äiti, joka puuttuu lastensa elämään eikä ymmärrä päästää irti.

Kun lapset olivat pieniä olsi ollut monta mahdollisuutta lähteä parisuhteen hoitoon lomalle, mutta mies ei halunnut. Sukulaisia olisi ollut riittämiin ottamaan lapset hoitoon, mutta hän ei halunnut vaivata ketään. Nyt lapset ovat jo isoja ja olemme kasvaneet erillemme koska parisuhteemme on lässähtänyt, minua ei mieheni seura enää kiinnostakaan kun ei ole oikein mitään yhteistä. Lähden reissuun mieluummin ystävien kun mieheni kanssa.

Ei ole 8 vuoteen ollut, 2 lasta on 8 ja 5 vuotiaat. Viimeiseen vuoteen ei ole ollut ees yhteisiä kasken keskisiä iltojakaan. Minä herääm 04.30, käyn liikkumassa ja menen töihin 6.30. Mies herää 07.00 ja hoitaa lapset kouluun ja hoitoon, menee sitten 09.00 töihin. Pääsen töistä 15.00 ja haen lapsen hoidosta ja hoidan ruuat ja vähän kotihommia. Mies pääsee töistä 18.00 käy liikkumassa ja tulee kotiin 20.00. Mies hoitaa kotitöitä ja lapsia kotiin tultuaan. Minä menen nukkumaan. Sitten mies hoitaa lapset nukkumaan ja tulee itse nukkuamaan 23 aikoihin. Tätä toistui arkipäivästä toiseen, viikonloppuisinkin minä menen nukkumaan ennen lapsia, koska en voi unirytmiä pahasti sekoittaa.

Sukulaisia, jotka voisivat lapsia hoitaa ei ole, ja ostopalveluun ei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mille lomalle? Miksei sinne saa lapset tulla?

Ja parisuhde kiittää.

Jaa niin että lapset pilaa parisuhteen? No enpä ole huomannut.

Miesten kanssa työskennelleenä olen kuunnellut vuosia sitä itkua kun ei ole parisuhteessa yhtään kahdenkeskistä aikaa.

Enkä sanonut että lapset pilaa parisuhteen, ihme tulkinta sulla. Sen sijaan jos lapset menee aina parisuhteen edelle silloin parisuhde kärsii. Lapsien ja suhteen pitäisi olla samalla viivalla ja kummallekin antaa omaa aikaa.

En ole parisuhteessa, mutta "lomailen" max pari yötä kerrallaan ilman lastani (kohta 4 v.) Jokainen tietysti tavallaan nämä asiat. Itse en haluaisi olla paria yötä kauempaa erossa lapsestani, viikko erossa olisi vain kamalaa eikä millään lailla rentouttavaa. Eiköhän se erossaoloaika pidenny kun lapsi kasvaa. Mieluummin järjestän omaa aikaa vaikka 1 yö kerran viikossa tai kahdessa, jos se on mahdollista. Se on helpompaa lapselle, itselleni, ja tietysti hoitajille.