Lue keskustelun säännöt.
kukaan aloittanut ratsastusta uudelleen aikuisena?
05.07.2018 |
Taytin juuroi 30v ja teinina tuli harrastettua ratsastusta n. 4 vuotta, olin todellinen heppahullu kunnes lopetin 15-vuotiaana. Viimeksi olen ollut hevosen selassa 19-vuotiaana kun kavin Virossa Muhun saarella leirilla (suosittelen!).
Olosuhteiden vuoksi en ole hevosen selkaan enaa kerennyt ja taytyy sanoa etta ajatus vahan pelottaa. Taidot ovat varmasti rapistuneet ja pelkaan etta mokaan. Lisaksi jannittaa se, etta tassa iassa varmasti pelkaa putoamista ym. paljon enemman (lapsena tuli pudottua parikin kertaa, mutta ei koskaan tullut mustelmia pahempaa jalkea).
Olisi ihanaa kokeilla taas uudelleen ja olisi myos mukava kuulla muiden kokemuksia ja suosituksia talleista pk-seudulla.
Kommentit (3)
Olen aloittanut uudestaan aikuisena. Ensin maastoilin tutun hevosella, mutta kun hevonen kuoli, menin ratsastuskouluun. Nyt käyn kerran viikossa tunneilla ja satunnaisesti useamminkin. Aloitin keväällä liikuttamaan yhden tutun eläkeläishevosta ja nyt kesällä, kun tunnit ovat tauolla, käyn yleensä kaksi kertaa viikossa.
Mokaamista nyt ei kannata pelätä. Kukaan ei ole täydellinen. Kannattaa mennä alkeiskurssille, niin mäkin tein. Mä pelkäsin putoamista kunnes putosin. Ei käynyt kuinkaan (kummallakaan kerralla). En nyt väkisin tietenkään halua pudota, mutta ei enää niin hirvitäkään. No, se mun liikutushevonen on niin iso, että siltä en kyllä haluaisi pudota... En ole varmasti ikinä ratsastanut niin isolla hevosella.
Aikuisena tajuan enemmän hevosista. Tuokin mun liikutushevonen on ongelmallinen, koska hermostuu ötököistä. Mä oon vain yrittänyt keksiä keinoja, millä saisin minimoitua hevosen hermostumisen aj hyvin on mennyt (takapakkejakin on tullut). Tuntuu, etten lapsena tajunnut hevosista lopulta mitään, vaikka tallilla paljon ramppasinkin. Kukaan ei oikein osannut opettaa, miten hevosten kanssa toimitaan oikein. Ratsastajana en ole kummoinen, enkä tässä elämäntilanteessa kummoiseksi voi kehittyäkään. Katotaan vähän myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastin ratsastusta nuorempana vuosi kausia.
Sitten tuli elämä väliin, eli siis perhe, työ, muuta asiat vei ajan ja huomion. Sitten noin kolmekymppisenä lähdettiin erään tuttavarouvan kanssa talleille, ja kuinka ollakaan ei se taito mihinkään ole kadonnut!
Et mokaa taatusti! Pyydä ensi alkuun rauhallinen hevonen jolla saat totutella tuntumaa uudelleen. Se on asia kuten polkupyörällä ajo, ei unohdu. Pää asia ettei jännitä vaan rentoutuu ja seuraa hevosen liikkeitä. Siitä se alkaa, ja veikkaan että olet koukussa taas! Niin itselleni kävi.
Ps. Olen pudonnut hevosen selästä useita kertoja, ja kerran murtanut solisluun ja loukannut selkäni. Putoamiset kuuluu asiaan, niitä tulee kaikille ja yleensä niissä ei käy mitenkään.
Moni tekee niin.
Mä alotin ekan kerran 25-v. Harmitti kun ei ikinä saavuttanut sitä rohkeutta ja varmuutta kun muut.
Maastossa aina pelottaa.