Olen 28-vuotias mies ja ikäiseni ja nuoremmat naiset ovat aivan liian itsekeskeisiä ja itsekkäitä että heidän kanssa haluaisi seurustella.
Pari-kolmekymppisillä naisilla elämän sisältö tuntuu olevan oma ego ja sen buustaaminen. Tähän tämä ihan järjetön somettaminenkin liittyy.
Toisia ihmisiä ei edes huomata tai huomioida saati heistä olla aidosti kiinnostuneita. Siis tämä jo ihan peruskäyttäytymisen tasolla, sillä kaikki käytöstavat puuttuvat useimmilta nuorilta naisilta. Ei katsota miten kävellään vaan muiden on väistettävä, ei anneta paikkaa vanhuksille julkisissa, tönitään, kiilataan ja etuillaan - usein kännykkää tuijottaen.
Opiskelu- ja työelämässä kokemukset ovat olleet vielä paljon karmeampia. Mitä lähemmäksi pääsee, sitä selvemmäksi nuorten naisten itsekkyys ja kylmyys tulee. Olen seurustellut pidempään kahden ikäiseni naisen naisen kanssa viimeisen viiden vuoden aikana. Olin jopa aikeissa mennä kihloihin toisen kanssa. Onneksi lähdin suhteesta! Vaikka olin kuulemma ihannemies, jäin aina ja kaikessa toiseksi avokkini tyttökavereille, joiden kanssa juoruilu, ilkeily ja kehuskelu oli elämän pääsisältö. Ja kyse oli yliopistokoulutetuista naisista eri aloilta. Mitään kiinnostusta mihinkään heillä ei kyllä ollut.
Olen nyt alkanut vakavasti etsiä ja deittailla 35:ia naisia ja siitä ylöspäin. Erityisesti yli nelikymppiset, joita olen tavannut ovat olleet aivan ihania ja hurmaavia! Iloisia, ystävällisiä ja positiivisia.
Onneksi nykyään kukaan ei ihmettele, jos parilla on ikäeroa tähänkin suuntaan.
Kommentit (25)
Ja sitten jos on jotain muuta kuin tuo ap:n kuvaus omanikäiset miehet ei kiinnostu! Lähempänä 30 ikävuotta olevia miehiä riittäisi mutta omanikäisiä ei..eli nuoret miehetkin haluavat/ovat itsekin samanlaisia kuin nuoret, koppavat naiset, jotka esittelevät itseään somessa.
-N20
Olen havainnut saman itsekkyyden viisikymppisissä naisissa. Itse erosin muutama vuosi sitten, ja sen jälkeen on ollut kaksi vakavaa yli vuoden seurustelua korkeasti koulutettujen naisten kanssa.
Molemmista suhteista lähdin sen takia karkuun, kun tekemiset piti aina olla näiden naisten mielihalujen mukaisesti. Yritin useaan otteeseen selittää, että jos parisuhteessa ollaan, niin silloin päätöksistä neuvotellaan eikä niitä toiselle sanella. Sitten se hirveä sometus omien naisystävien ja sukulaisten kesken, omat läheiseni olivat vain jotain haittatekijöitä. Ja lopulta tietenkin parku ja julmaksi haukkuminen, kun lähdin kävelemään.
Nyt olen reilun vuoden tietoisesti ollut seurustelematta, niin paljon nykynaiset jurppivat, sitoutumatonta seksiseuraa on kuitenkin ollut tarjolla. Voi olla, että elelen loppuelämän sinkkuna, ellen sitten sattumalta törmää johonkin fiksumpaan naiseen...
Nuoret naiset ovat ruvenneet elämään samoin kuin miehet ovat aina elänneet. Miksi se ei käy?
Et sä niitä rahoja mukaan hautaas saa.
Jos et halua "pröystäillä" niin voit ainakin matkustella ja tarjota lapsille ihania muistoja eksoottisista paikoista.