Miehen vanhempien kanssa saman katon alle muutto. Kannattaako tyrmätä heti vai onko viisain ehdotus ikinä?
Mies on läheinen vanhempiensa kanssa ja vanhemmat ehdottivat, että muuttaisin asumaan saman katon alle. Talo on tilava ja tulen hyvin toimeen heidän kanssaan. Kihlauduimme juuri, joten sen pohjalta vanhemmat keksivät ehdottaa yhteenmuuttoa.
Kommentit (56)
Leikkaisin molemmat jalkani ennemmin pois.
Joku paritalo olisi ehkä ok, jos vanhemmat supermukavia eivätkä kyttäisi. Koskee appivanhempia ja omia vanhempiani.
Eiköhän se oo ihan sinusta, kumppanistasi ja hänen vanhemmistaan kiinni. Itse voisin ihan hyvin kuvitella muuttavani samaan asuntoon miesystäväni äidin kanssa (isä kuollut).
Huonoin idea ikinä. Olen 17-vuotiaaksi asunut taloudessa, johon kuuluivat minä, pikkusisko, äiti, isä, isänäiti ja isänisä. Se oli yhtä helvettiä. Äidin tärkein neuvo meille tytöille oli "älkää ikinä muuttako anopin kanssa saman katon alle". Oma anoppi tuota ehdotti, mutta varmuuden vuoksi otimme 850km etäisyyttä.
Mummu oli aina se oikea emäntä, jonka pillin mukaan piti tanssia. Hän määräsi ihan kaikesta, jopa meidän tyttöjen vaatteista ja hiustyylistä. Kaiken olisi pitänyt olla kuten hänen lapsuudessaan/nuoruudessaan 1910-luvulla. "Ei sitä ennenkään/kyllä sitä ennenkin" olivat hyvin suosittuja lauseen alkuja. Vesijohtoja ei saanut vetää, koska vesi saatiin ennenkin kaivosta kantamalla. Kyllä miniäkin joutaa kantaa. Mummu sätti jatkuvasti äidin tekemisiä "verhot on rutussa, matot kierossa, pöytäliina vinossa, edes havuja ei ole saatu rappujen eteen, kyllä näkee että emäntä on vaihtunut talossa". Koulun jälkeen en saanut mennä kenenkään luo kylään, koska "ei sitä ennenkään pitkin kyliä runttastu" ja perään tuli esitelmä tekemisistä 1910-luvulla. Myöskään kaverit ei saaneet tulla meille. Jos joku ilmestyi, mummuoli heti manaamassa "eikö sillä ole omaa kotia, kun tänne pitää tulla". Mummun vieraat sai toki käydä, mutta äidin puolen sukulaiset otettiin vastaan pitkin hampain.
Mummu piti myös kuria: kerran pikkusisko joutui juoksemaan pakkasella sukkasillaan äidin luo navettaan pakoon kun mummu tuli perässä koivuhalon kanssa.
Äiti kesti tuota 20v ja sen jälkeen asetti isän valinnan eteen. Mummu ja ukki siirtyivät vanhainkotiin.
Miehen vanhempien kanssa saman katon alle muuttaminen pitäisi ehdottomasti kieltää lailla.
Tämä perustuu vankkaan kokemukseen, ja koettelemukseen useamman poikaystävän ja viimeksi lasteni isän kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin siinä tapauksessa, jos yhteisasumisen aikana saatte säästettyä omaan asuntoon. Taloudelliset seikat. Muuten suosittelen omaa kotia
Ei meidän tarvitse säästää omaan asuntoon, sillä mies omistaa jo valmiiksi kaksi taloa - vanhemmat asuvat toisessa. Molempien talous on kunnossa ja tienaamme hyvin.
Tämä on nyt aika ihmeellinen säätö. 2 taloa valmiina, muuttaa yhteiseloon anoppilaan. Hyvin toimeentulevia. Alkaa kuulostamaan mielenkiintoiselta. Mutta mikäs siinä.😮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miten järjestäisitte ruoanlaiton, syömisen, pyykinpesun, siivouksen, saunomisen, illanistumisen, kustannusten jakamisen, sinun tavaroidesi säilyttämisen, sisustamisen, jne jne ?
Niinpä.
Emme sauno. Niinpä. Miten niin minun tavaroiden säilyttämisen? Kirjoitat kuin olisin vieras, josta yritetään päästä eroon.
Itse asiassa sinä olet vieras. Onko miehellä sisaruksia? Jos on, niin se tekee sinun elämäsi vielä vaikeammaksi, sillä se on heidän kotinsa, ei sinun.
Sinun tavaroillesi pitäisi olla säilytyspaikka. Mihin ajattelit laittaa oman sohvasi, pianosi, kirjasi, dildosi ... mitä kaikkea tavaraa sinulla sitten onkin? Oletko valmis siihen, että poissaollessasi tavaroitasi on kadonnut? Niin, anoppisi tai miehesi sisko päätteli, että et sinä tarvitse sitä keinutuolia, et pesukonetta, ja mitä väliä sillä nyt on, vaikka joku laittoi pesukoneeseen sen silkkivillaisen jakkusi? Sinä kun olet niin epäsiisti että et itse huolehdi edes pyykinpesusta ... Tai ehkä miehen äiti antoi sinun uuden talvitakkisi siskolleen, kun ethän sinä ole koskaan itse sitä käyttänyt. Etpä niin, vasta olit ostanut etkä kehtaa mennä pyytämään sitä takaisin.
Kaikki edellä kuvatut ovat suoraan elävästä elämästä lainattuja, joskin pikkuisen muunneltuja tapauksia tavaroiden säilyttämiseen liittyvistä ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen valtavasti riskejä...
Ei taida olla ainoatakaan riskiä, kun et maininnut yhtäkään.
Minäpä korjaan tilannetta kertomalla omia kokemuksiani:
- ei ole koskaan omaa rauhaa. Kuka tahansa voi tallustaa niin saunaan kuin makuuhuoneeseen kuin kotonaan konsanaan. Onneksi vessan ovessa oli lukko.
- saa arvostelua ja moitteita kaiken aikaa. Esimerkiksi "tuollaista puhut puhelimessa..." lankapuhelimen aikaan.
- teet kaiken väärin. Kysyt anopilta "laitanko nämä verhot tähän ikkunaan", saat vastauksen "laita vaan" mutta seuraavana päivänä anoppi onkin itse laittanut siihen ikkunaan eri verhot.
- et voi käyttää omia rahojasi oman mielesi mukaan, vaan niitä tarvitaan milloin mihinkin talon hankintaan.
- et voi suunnitella omaa ajankäyttöäsi vaikka talossa on muita aikuisia. Esimerkiksi olet lähdössä johonkin tärkeään reissuun ja se on tiedossa kaikilla muilla , miehesi mukaan luettuna. Lähdön aika tulee ja sinä huomaat olevasi yksin kotona lasten kanssa - mitenpä siitä sitten lähdet. Anopille vaan tuli äkkiä muuta menoa, vaikka olisi alun perin lupautunut katsomaan lapsia, kunnes mies kotiutuu.
- Olet suunnitellut hienon kukkapenkin ja hankkinut siihen sipulit valmiiksi. Hups, ne ovatkin yllättäen kadonneet. Anoppi oli katsonut parhaaksi istuttaa ne aivan muualle, laitetaan tuohon penkkiin vaikka petuniaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen valtavasti riskejä...
Ei taida olla ainoatakaan riskiä, kun et maininnut yhtäkään.
Minäpä korjaan tilannetta kertomalla omia kokemuksiani:
- ei ole koskaan omaa rauhaa. Kuka tahansa voi tallustaa niin saunaan kuin makuuhuoneeseen kuin kotonaan konsanaan. Onneksi vessan ovessa oli lukko.
- saa arvostelua ja moitteita kaiken aikaa. Esimerkiksi "tuollaista puhut puhelimessa..." lankapuhelimen aikaan.
- teet kaiken väärin. Kysyt anopilta "laitanko nämä verhot tähän ikkunaan", saat vastauksen "laita vaan" mutta seuraavana päivänä anoppi onkin itse laittanut siihen ikkunaan eri verhot.
- et voi käyttää omia rahojasi oman mielesi mukaan, vaan niitä tarvitaan milloin mihinkin talon hankintaan.
- et voi suunnitella omaa ajankäyttöäsi vaikka talossa on muita aikuisia. Esimerkiksi olet lähdössä johonkin tärkeään reissuun ja se on tiedossa kaikilla muilla , miehesi mukaan luettuna. Lähdön aika tulee ja sinä huomaat olevasi yksin kotona lasten kanssa - mitenpä siitä sitten lähdet. Anopille vaan tuli äkkiä muuta menoa, vaikka olisi alun perin lupautunut katsomaan lapsia, kunnes mies kotiutuu.
- Olet suunnitellut hienon kukkapenkin ja hankkinut siihen sipulit valmiiksi. Hups, ne ovatkin yllättäen kadonneet. Anoppi oli katsonut parhaaksi istuttaa ne aivan muualle, laitetaan tuohon penkkiin vaikka petuniaa.
- ei ole koskaan omaa rauhaa. Kuka tahansa voi tallustaa niin saunaan kuin makuuhuoneeseen kuin kotonaan konsanaan. Onneksi vessan ovessa oli lukko. : miksi ihmeessä tallustaisi? Ei saman katon alla asuminen tarkoita yhteistä makuuhuonessa appivanhempien kanssa
- saa arvostelua ja moitteita kaiken aikaa. Esimerkiksi "tuollaista puhut puhelimessa..." lankapuhelimen aikaan.: tosiolennainen asia näin kännykkäaikaan, vai mitä itsekin tuumit
- teet kaiken väärin. Kysyt anopilta "laitanko nämä verhot tähän ikkunaan", saat vastauksen "laita vaan" mutta seuraavana päivänä anoppi onkin itse laittanut siihen ikkunaan eri verhot.: miksi kysyt, jos se on sinun kotisi ja sinun verhosi - ja jos se on anopin keittiö, niin hän saa vaihtaa verhot vaikka joka päivä sinulta kysymättä
- et voi käyttää omia rahojasi oman mielesi mukaan, vaan niitä tarvitaan milloin mihinkin talon hankintaan.: talon hankinnat tekee omistaja, ei talo itse. Jos et omista taloa, et tietenkään maksa enempää kuin asumiskulusi.
- et voi suunnitella omaa ajankäyttöäsi vaikka talossa on muita aikuisia. Esimerkiksi olet lähdössä johonkin tärkeään reissuun ja se on tiedossa kaikilla muilla , miehesi mukaan luettuna. Lähdön aika tulee ja sinä huomaat olevasi yksin kotona lasten kanssa - mitenpä siitä sitten lähdet. Anopille vaan tuli äkkiä muuta menoa, vaikka olisi alun perin lupautunut katsomaan lapsia, kunnes mies kotiutuu.: jos asuisit miehen kanssa kahden, tilanne olisi sama eli kukaan ei hoitaisi lapsia ja mies olisi muualla, joten miksi ihmeessä sotket anopin perheenne järjestelyihin?
- Olet suunnitellut hienon kukkapenkin ja hankkinut siihen sipulit valmiiksi. Hups, ne ovatkin yllättäen kadonneet. Anoppi oli katsonut parhaaksi istuttaa ne aivan muualle, laitetaan tuohon penkkiin vaikka petuniaa: näin käy, kun ei puhu anopille. Mistä hän tiesi, mihin ne halusit.
Älä ikinä muuta rivitaloon, siellä kohtaisit samat ongelmat. ILman anoppia.
En muuttaisi edes samalle tontille miehen tai omien vanhempien kanssa.
Voi toimia, mutta riippuu ihan perheestä. Tiedän pariskuntia, jotka ovat asuneet toisen puolison vanhempien luona esim. muutaman vuoden ajan. Minusta tässä ketjussa pelotellaan turhaan esim. tavaroiden penkomisella tai katoamisella. Eivät kaikki appivanhemmat muutenkaan ole myrkyllisiä ihmisiä, jotka käyttäytyvät hankalasti miniäänsä kohtaan. Voit muuttaa jos miehesi vanhemmat vaikuttavat ihmisiltä joiden kanssa tulet juttuun ja joiden persoonallisuuksista pidät. Tietenkin kannattaa keskustella siitä mikä on asumisen tarkoitus ja kuinka pitkään vanhempien luona suunnittelette asuvanne. Ehkä jossain vaiheessa kannattaa muuttaa omaan jos kyseessä ei ole erittäin suuri talo, jonka voi jakaa huoneistoihin.
Ap, jos ratkaisu on mielestäsi noin selvä, miksi kysyt?
En suosittele. Olisin anopin kanssa samassa taloudessa asuessa hyvin nopeasti hermoraunio.
Tuhoon tuomittu ajatus kohdallani. Anoppi on periaatteessa mukava, mutta se jatkuva arvostelu, miten elän niin kalliisti 🤔, kodin tulisi olla ihan aina tip top...
Jo tämä, että asun nyt aviomieheni kanssa samassa ok-talossa, jossa appivanhempani asuivat ennen meitä, risoo aika syvältä.
Ehkä jossain muualla voisi olla vähän paremmin suojassa. Appi on edesmennyt, ei harmainta aavistusta, miten hänen kanssa olisi mennyt yhteistaloudessa.
Tarkennan aiempaa vastaamalla kysymyksiisi:
- ei ole koskaan omaa rauhaa. Kuka tahansa voi tallustaa niin saunaan kuin makuuhuoneeseen kuin kotonaan konsanaan. Onneksi vessan ovessa oli lukko. : miksi ihmeessä tallustaisi? Ei saman katon alla asuminen tarkoita yhteistä makuuhuonessa appivanhempien kanssa
Anoppi ei ajatellut näin vaan hän asui ihan koko talossa. Kuten myös hänen lapsensa, nekin jotka olivat muuttaneet muualle.
- saa arvostelua ja moitteita kaiken aikaa. Esimerkiksi "tuollaista puhut puhelimessa..." lankapuhelimen aikaan.: tosiolennainen asia näin kännykkäaikaan, vai mitä itsekin tuumit
Ai että aina kännykkään vastatessa pitäisi syöksyä puhumaan sellaiseen paikkaan, josta anoppi ei kuule?
- teet kaiken väärin. Kysyt anopilta "laitanko nämä verhot tähän ikkunaan", saat vastauksen "laita vaan" mutta seuraavana päivänä anoppi onkin itse laittanut siihen ikkunaan eri verhot.: miksi kysyt, jos se on sinun kotisi ja sinun verhosi - ja jos se on anopin keittiö, niin hän saa vaihtaa verhot vaikka joka päivä sinulta kysymättä
Siksi kysyin, että anoppi saisi mieleisensä verhot. Miksi hän ei sanonut minulle haluavansa ne toiset vaan vaihtoi ne seuraavana päivänä itse - kuin osoittaakseen, kuinka väärin minä teen kaiken? Sitähän minä yritän sinulle selittää, että sinun on siedettävä anopin valintoja, vaikka ne olisivat sinun mielestäsi aivan kamalia.
- et voi käyttää omia rahojasi oman mielesi mukaan, vaan niitä tarvitaan milloin mihinkin talon hankintaan.: talon hankinnat tekee omistaja, ei talo itse. Jos et omista taloa, et tietenkään maksa enempää kuin asumiskulusi.
Oletpa sinä sinisilmäinen! Taloon ei hankita vessaan peilikaappia eikä edes vessapaperitelinettä, kun talon omistajat eivät niitä tarvitse. Sinä hankit - ja maksat - jos et pidä vessan seinällä roikkuvasta rautalankahäkkyrästä etkä rikkinäisenä roikkuvasta kaapista. Nämä ovat pieniä ja halpoja, mutta entäs jos talon katto vuotaa?
- et voi suunnitella omaa ajankäyttöäsi vaikka talossa on muita aikuisia. Esimerkiksi olet lähdössä johonkin tärkeään reissuun ja se on tiedossa kaikilla muilla , miehesi mukaan luettuna. Lähdön aika tulee ja sinä huomaat olevasi yksin kotona lasten kanssa - mitenpä siitä sitten lähdet. Anopille vaan tuli äkkiä muuta menoa, vaikka olisi alun perin lupautunut katsomaan lapsia, kunnes mies kotiutuu.: jos asuisit miehen kanssa kahden, tilanne olisi sama eli kukaan ei hoitaisi lapsia ja mies olisi muualla, joten miksi ihmeessä sotket anopin perheenne järjestelyihin?
En sotke anoppia, mutta kahden kesken miehen kanssa asuessa olisin järjestänyt lasten hoidon toisin enkä luottanut anopin sanaan " mitä niitä suotta viemään muualle hoitoon, kun minä kuitenkin olen tässä..."
- Olet suunnitellut hienon kukkapenkin ja hankkinut siihen sipulit valmiiksi. Hups, ne ovatkin yllättäen kadonneet. Anoppi oli katsonut parhaaksi istuttaa ne aivan muualle, laitetaan tuohon penkkiin vaikka petuniaa: näin käy, kun ei puhu anopille. Mistä hän tiesi, mihin ne halusit.
Tiesi siitä, että kerroin hänelle laittavani kukkapenkin juuri niille sipuleille. Minä puhuin, mutta hän ei siinä vaiheessa puhunut mitään (vrt. verhocase).
Älä ikinä muuta rivitaloon, siellä kohtaisit samat ongelmat. ILman anoppia.
En todellakaan kohdannut! Kukaan ei piitannut pätkääkään siitä, mitä puhuin puhelimessa , millaiset verhot laitoin ja mitä istutin kukkapenkkiini.
Nämä siis todellisia tapahtumia. Niistä on jo aikaa ja terveisiä teille, jotka tunnistatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen valtavasti riskejä...
Ei taida olla ainoatakaan riskiä, kun et maininnut yhtäkään.
Minäpä korjaan tilannetta kertomalla omia kokemuksiani:
- ei ole koskaan omaa rauhaa. Kuka tahansa voi tallustaa niin saunaan kuin makuuhuoneeseen kuin kotonaan konsanaan. Onneksi vessan ovessa oli lukko.
- saa arvostelua ja moitteita kaiken aikaa. Esimerkiksi "tuollaista puhut puhelimessa..." lankapuhelimen aikaan.
- teet kaiken väärin. Kysyt anopilta "laitanko nämä verhot tähän ikkunaan", saat vastauksen "laita vaan" mutta seuraavana päivänä anoppi onkin itse laittanut siihen ikkunaan eri verhot.
- et voi käyttää omia rahojasi oman mielesi mukaan, vaan niitä tarvitaan milloin mihinkin talon hankintaan.
- et voi suunnitella omaa ajankäyttöäsi vaikka talossa on muita aikuisia. Esimerkiksi olet lähdössä johonkin tärkeään reissuun ja se on tiedossa kaikilla muilla , miehesi mukaan luettuna. Lähdön aika tulee ja sinä huomaat olevasi yksin kotona lasten kanssa - mitenpä siitä sitten lähdet. Anopille vaan tuli äkkiä muuta menoa, vaikka olisi alun perin lupautunut katsomaan lapsia, kunnes mies kotiutuu.
- Olet suunnitellut hienon kukkapenkin ja hankkinut siihen sipulit valmiiksi. Hups, ne ovatkin yllättäen kadonneet. Anoppi oli katsonut parhaaksi istuttaa ne aivan muualle, laitetaan tuohon penkkiin vaikka petuniaa.
Kirjoitat omista kokemuksistasi mutta vaihdat nopeasti tyyliä olettaen, että ap:lla on tismalleen samanlainen elämä ja kokemukse kuten sinulla. Olisiko sinun aika hankkia oma elämä? Ap:lla ei ole lapsia ja hän luottaa ympärillään oleviin ihmisiin.
Vaikka miehellä olisi kuinka hyvät välit vanhempiensa kanssa, niin sen napanuoran on katkettava viimeistään siinä vaiheessa kun suunnittelee yhteiselämää mahd. tulevan puolisonsa kanssa.
Oma tupa, oma lupa. En suosittele muuttamaan appivanhempien kanssa samaan talouteen. Jos miehesi on vielä ainoa lapsi, juttu on entistä pahempi.
Miksette muuta siihen toiseen taloon?