14v koirani lopetetaan huomenna klo 12 päivällä, miten teen hänelle mahdollisimman helpot viimeiset hetket?

Otan osaa. Itse olisin lähellä mutta en kauheasti halaisi ja roikkuisi kaulassa. Olisin myös antanut armonpiikin aiemmin.

Riittää, että olet luona ja hän voi haistaa, että olet vieressä. Ei kannata hirveästi liioitella silittelyä jne. jotta ei yritä "panna vastaan" ja sinnitellä vuoksesi. Voimia, meillä lähti myös yksi kotona ja oli koiralle paljon parempi vaihtoehto kuin klinikka. Eipä siitä koskaan täydellisesti selviä, yhä on ikävä 15 vuoden jälkeen. Ole vahva ja itke vasta toimeenpiteen jälkeen.

Paljon rapsutuksia, haleja ja jutustelua. Voimia ja halaukset sulle. Pari seuraavaa päivää tulee olemaan todella rankkoja. Itse luulin jo saavani sairaskohtauksen kun koiravanhus lopetettiin.

Voimia, anna koirasi vaikka herkutella paljon ja tee sen kanssa paljon sellaisia asioita (pystymisen rajoissa) mistä se nauttii suunnattomasti. Tärkeintä on olla kuitenkin lähellä kuolemaan saakka. Onneksi olet sentään suostunut antamaan armahduksen koirallesi, etkä venytä piinaa yhtään enempää, kuin on pakko. Olet tehnyt hyvän ja armeliaan päätöksen koirasi hyvin voinnin eteen ja tämä kannattaa pitää mielessä, sillä se tuo jatkossa lohtua. Sinulle tämä todennäköisesti tulee olemaan rankempaa kuin koirallesi, mutta muutaman päivän päästä alat voida jo hitusen paremmin. Elämä jatkuu.

Voimia! Kaiketi siinä ollut toivoa, että koira toipuu, muuten kuulostaa turhan pitkältä ajalta väkisin pitää elossa halvaantunutta koiraa... Joka tapauksessa oikea päätös nyt, vaikka ei koskaan helppo.

Oma koirani rakasti suklaata joten sai sitä. Nukahti ainakin onnellisena. Koirille myrkkyä, mutta siinä vaiheessa ei haittaa. Pidin lääkärin antaman unilääkkeen ajan sylissä, mutta en enää varsinaisen piikin aikana, oli jo tajuton. En pystynyt.

Otan osaa.

Kyllä sä toivut. On koiralle helppo lähtö. Juttele sille ja kehu, ole lähellä.

Mun rakas rotikka lähti 12,5 vuot. Tiesin että ikä oli korkea ja sillä oli ollut hyvä elämä.Se auttoi.

Kova pala oli lopettaa toinen rotikka 3,5 v hyökkäilemisen takia. Kaikki oli keinot yritetty. Se oli raskasta.

Jaxu halit sinulle virtuaalisesti!

Miksi koiraa ei ole jo lopetettu, jos sen hakapää kerran halvaantui jo kaksi viikkoa sitten?

Olet lähellä ja juttelet rauhallisesti. Kuten tuolla jo neuvottiin niin itket myöhemmin.

Voimia ja halauksia, tuon ihan kamalaa.

Jos yhä maistuu niin syötä jäätelöä, mäkkärin hampurilaisia, mitä tahansa herkkua. :) Viimeiset hetket ihan normaalisti ettei koira hätäänny siitä kun aavistaa että jokin on nyt erilailla.

Mä muuten luin koiralle satukirjaakin. Koira makasi lattialla, mä istuin vieressä tassusta kiinni pitäen ja luin Kurnu ja Loikka yksin ja kaksin. T:3

Voi miten surullista. Kyyneleet nousi silmiin.

Viimeisen illan ja yön viettäisin parhaan ystävän vieressä. Silitellen, rapsutellen, kuunnellen sen hengitystä. Kehuisin, halaisin, tekisin niitä asioita mistä tiedän koiran tykkäävän. Ei mitään koiralle stressaavaa tai ahdistavaa.

Antaisin sen herkkuja. Veisin ulos kantoliinan avulla että se saisi haistella tuttuja hajuja ja nähdä vielä ne tutut paikat viimeisiä kertoja. Saisi vaikka levätä ulkona tutulla paikalla, katsoa ja kuunnella.

Energihoitaja tässä (hoidn eläimiäkin). Eläimet eivät kommunikoi tai ajattele sanoilla. Ne ajattelevat kuvilla. Lähetä mielessäsi koirallesi kuvia tai ”filminpätkä”. Visualisoi vaikka mielessäsi koirien taivas jossa on kaunista jossa sinä silität ja hellit koiraasi. Sitten lähetä tätä kuvaa koirallesi. Vaatii harjoittelua mutta onnistuu kyllä kun yrität.

Samaa voi tehdä muutenkin. Jos koira ulisee erohätää niin lähtiessä lähetät kuvan siitä kun palaat ja silität koiraa. Pitää keakittyä ja osata itse nähdä mielessä se kuva. Kokeile niin yllätyt!

Pidät sylissä kunnes silmät sulkeutuu. <3<3<3

Kiitän koiran puolesta sinua siitä että annat sen jo lähteä. Iso koira halvaantuneella takapäällä on ollut varmasti hankala hoidettava, itse en olisi katsellut hetkeäkään. Kannattaa olla ihan normaalisti, oma koirani nukutettiin myös kotona, istuin lattialla sen vieressä ja vehtasimme sen suosikkipallolla. Koira uinahti ikiuneen lempilelunsa kainalossaan oman ihmisensä vieressä ja parhaat ihmiskamut olivat myös paikalla.

Koira ei ymmärrä eikä osaa pelätä kuolemaa, kivun ja sairauden se taatusti ymmärtää. Ensimmäinen ruiske poistaa kivut, koira rentoutuu ja nukahtaa varsin nopeasti eikä tiedä enää mitään jatkotoimista, tapahtumaan ei liity mitään draamaa, ole ihan rauhassa, katso koiran iloinen ilme kun kivut lähtevät ja muista se aina. Älä pelästytä koiraa itkeskelemällä, mene vaikka välillä ulos itkemään mutta koiran kanssa sinun on oltava vahva.

Sinulla on ollut pitkä yhteinen taival koirasi kanssa, ikävä sitä titysti on mutta ajatus arvokkaan lähdön antamisesta vanhalle ystävälle lohduttaa.

):

Vierailija kirjoitti:

Energihoitaja tässä (hoidn eläimiäkin). Eläimet eivät kommunikoi tai ajattele sanoilla. Ne ajattelevat kuvilla. Lähetä mielessäsi koirallesi kuvia tai ”filminpätkä”. Visualisoi vaikka mielessäsi koirien taivas jossa on kaunista jossa sinä silität ja hellit koiraasi. Sitten lähetä tätä kuvaa koirallesi. Vaatii harjoittelua mutta onnistuu kyllä kun yrität.

Samaa voi tehdä muutenkin. Jos koira ulisee erohätää niin lähtiessä lähetät kuvan siitä kun palaat ja silität koiraa. Pitää keakittyä ja osata itse nähdä mielessä se kuva. Kokeile niin yllätyt!

Jotain rajaa nyt. Tässä ei varmaan huuhaa jutut ja foliohatut auta.

Me kaikki kuollaan joskus. Nyt on koirasi aika lähteä.

Otan osaa, tuo on kamala paikka. :(

Kun meidän koiravanhus jouduttiin lopettamaan, eläinlääkäri tuli kotiin tekemään toimenpiteen. Minä etsin kaikki mahdolliset herkut, ja pappa sai syödä vatsansa pullolleen kaikkea mieleistä (kinkkua, nameja, kakkua, kyljyksiä, jäätelöä... noutaja hänkin, ja pohjaton ruokahalu säilyi loppuun saakka vaikka mikään muu ei juuri toiminutkaan enää). Lääkäri sanoi, että ei välttämättä hyvä ajatus ja saattaa sitten kyllä tulla tavaraa päästä jos toisestakin, mutta ei käynyt kuinkaan.

Pidin koiran päätä sylissä, silittelin ja halin, kun piikit annettiin. Rauhalliseti ja kauniisti hän lähti. Rakkaat muistot jäivät.