Nainen tai mies! Millon sinua on ensimmäisen kerran ahdisteltu tai kosketeltu vastoin tahtoasi?

Vierailija kirjoitti:

Ketju taas täynnä ihan höpöjuttuja.

Ja milläköhän perusteella?

Olen ihan hirveän pahoillani kokemuksistanne :(

Ala-asteella, oltiin vielä aika pieniä, varmaan 9-10v. Luokallani ollut poika kosketteli minua jatkuvasti (näin siis mielikuvissani ainakin) ja pidin sitä todella epämiellyttävänä. Ei hän rintoja tai takapuolta koskenut, kaiketi, mutta muuten lääppi. Jotenkin tämä kuitattiin sillä, että no se on niin ihastunut. Tätä tapahtui luokassakin ja varmasti myös opettajan silmien alla. Kukaan aikuinen ei koskaan puuttunut asiaan, vaikka varmaan minusta näki etten pitänyt tuosta koskettelusta. Ajankohta oli vuosituhannen vaihde.

Alle kouluikäisenä vanha äijänkäppyrä tuli aina välillä kyläilemään meillä, ja oletin hänen olleen kiinnostuneen mummostani, joka hoiti minua ja sisartani äitini ollessa synnytyslaitoksella. Papparainen oli aina todella kohtelias mummolleni ja meillekin tarjosi aina karkkia. Kulki aina tumma, siisti puku päällä pitkin kyliä.

Kerran patu pyysi minua ja siskoani viereensä pihakeinuun istumaan. Pyysi vielä lähemmäksi, ihan liki, ja kiltteinä tyttöinä tottelimme. Pappa alkoi kaivella jotain takapuoleni alta, ja luulin, että äijältä oli tippunut taskustaan jotain alleni keinuun. Mutta pappara työntikin sormensa alushousujen sisään. Olin niin hämmentynyt tilanteessa, etten osannut tehdä tai sanoa mitään.

Kun pappa viimein köpötteli pois, kerromme tapahtuneesta mummolleni, joka onneksi uskoi meitä lapsia. Seuraavan kerran, kun ukko tuli käymään, mummoni ajoi hänet kovin sanoin tiehensä. Ei tullut enää kylään jatkossakaan.

Juttelimme lapsena joidenkin kavereiden kanssa tästä ukkelista, ja samaa oli tapahtunut muillekin tyttölapsille. Asuimme pienessä kylässä 70-luvulla.

Tästä ei onneksi jäänyt traumoja. Varmaan siksi, että se jäi vain yhteen kertaan, ja mummo puolusti meitä hyvin tarmokkaasti. Onneksi uskalsimme kertoa asiasta.

Ala-asteen ylemmillä luokilla kehityin fyysisesti nopeasti, eikä vanhempien poikien huomio kyllä imarrellut niin nuorena yhtään. Joskus aikuisetkin miehet vislailivat perään. Mutta tieten tahtoen on käyty ihan käsiksi vain tuolloin ihan lapsena.

Ollessani 7-8-vuotias naapurustossa asunut, isoisäni ikäinen mies yritti aina jutella pervoja juttuja minulle ja kavereilleni. Hän kyseli, kasvaako meillä jo tissit ja karvat. Kerran hän tarjosi rahaa siitä, että olisimme koskettaneet häntä housujen sisältä. Tuohon aikaan, 80-luvulla, näihin ei edes puututtu. Käskettiin vain varoa namusetiä.

Äiti ja isä olivat eroamassa ja äiti oli tilannut muuttoauton. Tähän väliin sanon, ettei mikään tunnettu firma ollut kyseessä. Äiti oli yläkerrassa, isä jossain muualla, joten avasin oven, kun ovikello soi. Muuttofirma oli käytännössä yksi mies ja hänen kaksi naisseuralaista, ja kaikki kolme olivat aivan krapulassa ja humalassa olevia keski-iän ylittäneitä juoppoja. Tämä ei ole vitsi. Koko porukka oli kuin lähibaarin terassilta revitty. Poppoo astui sisään ja mies alkoi möykkäämään, että he ei sitten kanna mitään, vaan ajavat vaan kuormaa. Äiti oli ilmestynyt rappusiin ja mies yritti kouraista rintojani ja sössötti että ONPAS SIINÄ NUORI JA NÄTTI PLÄÄ PLÄÄ ja kun astuin taaksepäin, hän alkoi mesoamaan, että OLISKO SULLA TÄÄLLÄ ÄITIÄ TAI VANHEMPAA SISKOA, JOTKA EI TOLLEEN PIENESTÄ JÄRKYTY HEH HEH

Äiti sai aivan tolkuttomat kilarit ja uk.ko ak.koineen lensi ulos kuin leppäkeihäs :D silloin pelotti, nyt naurattaa. Voi äiti <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 14v ja ensimmäistä kertaa humalassa. Olin sammumispisteessä, parhaan kaverin olkapäähän nojaten. Olimme kaverin kanssa hänen 24v poikaystävällään ja paikalla oli vain hänen samanikäisiä kavereitaan, kaikki miehiä. Kaveri meni nukkumaan päätään selväksi poikaystävänsä seuraan toiseen huoneeseen ja minä jäin puolitajuttomana makaamaan sohvalle.

Muistikuvat:

1. joku sanoo minulle "let's make you feel better" ja taluttaa minua

2. makaan selälläni jossain ja jokin tai joku nykii paitaani ylöspäin

3. tunnen painetta kehollani ja tajuan, et joku makaa päälläni

4. nousen istumaan, joku painaa minut kädellään takaisin selälleni

5. en tiedä paljonko aikaa on kulunut, ehkä sekunti tai kaksi, mutta paitani on taas ylhäällä ja rintani paljaana

6. seison jonkun makuuhuoneen ovella (menossa sieltä pois) ja mietin missä puhelimeni on

7. yritän näppäillä äidin numeroa puhelimeeni, mutta puhelin ei tunnu toimivan

8. olen läheisellä ostarilla ja äiti kysyy puhelimessa "missä täällä?"

9. olen autossa

10. Olen selviämässä humalastani. Olen juuri herännyt klo 20 illalla ja äiti nauraa, että "veditpä sitten sellaiset päiväkännit". Olin kävellyt ostarille ilman takkia, ilman kenkiä ja sössöttänyt äidin vastaajaan jotain omiani.

Myöhemmin selvisi, että kaverin poikaystävä oli luvannut kavereilleen naisseuraa minusta. Onneksi jätin viimeisen juoman juomatta, muuten olisi neitsyys mennyt tajuttomana jollekin hyväksikäyttöporukalle.

Mulla samanlainen tarina. 7v sitten ollessani 15v, kaverin liian vanhan poikaystävän liian vanhat kaverit tarjosivat alkoa ja pilveä illanistujaisissa. Olivat mukavia ja hauskoja kunnes seuraavat muistikuvat olivat kun makasin vessan lattialla/oksensin pönttöön/ vessassa vieraat kädet jalkovälissäni/kun pyristelin pois suihinotosta/ kun sain siitä hyvästä syljet naamalleni. En muista miten pääsin asunnosta ulos tai miten olin tullut kotiin. Pistää edelleen vihaksi ja itkuksi, enkä kertonut tilanteesta kellekään. Vieläkin ajattelen olevani osasyyllinen tapahtuneeseen, olisi minun pitänyt tajuta mistä on kyse.

Ei se ollut sinun vika, ei edes vähäsen. Minkään ikäinen raiskauksen uhri ei ole vastuussa raiskaajiensa käytöksestä, ja 15v on vieläpä ihan syystä lapsi lain silmissä. Nuo ihmishirviöt ihan tietoisesti käyttää hyväkseen sitä, että perusempaattisen ihmisen eka vaisto kamalassa kohtaamisessa on ajatella, että teinkö minä jotakin kun se noin rumasi mulle teki..? Ei, et tehnyt. Et aiheuttanut etkä ansainnut tuota minkä kuvailit, millään tasolla.

Kun olin 13-vuotias olimme samanikäisen serkkuni kanssa kävelyllä eräs kesäilta kylänruntsalla, kun meille alkoivat huutelemaan ehdotuksia läheisellä huoltoasemalla parkissa olleet keski-ikäiset miehet. Miehiä oli muistaakseni 4. Käännyimme ympäri ja lähdimme huutoihin reagoimatta kävelemään suuntaan, josta olimme tulossa. Miehet hyppäsivät autoonsa ja starttasivat meidän peräämme. Muistan edelleenkin sen kauhun, kun juoksimme minkä kintuistamme pääsimme läheiseen metsikköön ja sitä rataa toiselle puolelle kylää. Oksettavaa ja karmivaa.

14-vuotiaana. Tutut pojat puristelivat ja ahdistelivat sanallisesti.

Tärkeä aihe. Keskustelu tuo traagisesti esille sen, miten hiljaisesti hyväksyttyä ja normaalia, jopa nuorten, seksuaalinen ahdistelu on ollut ainakin vielä muutamia vuosua sitten. Elämme parhaillaan #metoon jälkeistä aikakautta, jolloin näyttää olevan yllättävän sallittua yleisesti vähätellä ja tehdä naurunalaiseksi kanssaihmisten ahdistelukokemukset.

Kampanjaa kritisoivat väittävät traumojen käsittelyn ja julkituonnin ampuvan yli ja tekijöiden puolustajien retoriikka liikkuu tasolla "joukkolynkkaus", "ajojahti" sekä "inkvisition suorittama noitavaino". Myös sitä, että osa uhreista avautuu vasta vuosien päästä pidetään epäilyttävänä. Mitä, jos nämä naiset ja miehet ovat hiljaa tunteneet syyllisyyttä, kyseenalaistaneet omia kokemuksiaan, koettaneet defenssinä vähätellä tapahtunutta tai yksinkertaisesti pelänneet uransa ja maineensa puolesta tilanteessa, jossa on vain sana sanaa vastaan?

Tämä sana sanaa vastaan -tilanne on tietysti huomioitava asianosaisten oikeusturvan vuoksi, mutta erityisesti tapauksissa, joissa useampi uhri tulee julkisuuteen erehtymisen ja väärien tulkintojen sekä syytösten riski on melko vähäinen. Erityisesti itseä korkeammassa tai arvostetummassa yhteiskunnallisessa asemassa - joko iän tai ammattinsa puolesta - suorittama ahdistelu on ollut helpompaa vain sietää.

Ongelmallista on myös miesten kokeman ahdistelun vähätteleminen: "miehethän ne vaan tykkää jos vähän läpsäisee persuuksille" tai "jokaisen teinipojan unelma on saada huomiota kuumalta puumalta". Ei näin! Miehet joutuvat uhriasemaan kenties naisia harvemmin, mutta tilanteisiin tulisi puuttua vähintään yhtä suurella vakavuudella.

Oma asiansa on tietysti yleisemminkin naisten oikeuksien, kuten itsemääräämisen, tasavertaisen toimijuuden, yhteiskunnallisen aseman ja koskemattomuuden ajaminen. Lähihistoriaa tarkastellessa oikeastaan kaikki naisten oikeuksiin liittyvä liikehdintä aina omistus- ja äänioikeudesta ehkäisypillereihin sekä perhevapaisiin on aina nostattanut järkyttävän julkisen paskamyrskyn, joissa on parhaan mukaan koetettu mitätöidä tavoiteltavaa muutosta, sen nostattamia puheenvuoroja sekä mustamaalata ja kyseenalaistaa aatteen puolestapuhujia. Tämä vaikuttaa olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus; siksi on tärkeää, ettei mitätöivien vasta-argumenttien edessä suinkaan vain lannistu ja tyydy kohtaloonsa. Miehet, kuten naisetkin, ovat (pääsääntöisesti) ihan kivoja ja fiksuja - suurin osa uskoo järkipuhetta, jos ei sorruta liiotteluun tai turhan tunnepohjaiseen argumentaatioon.

Uskon, että rauhanomainen ja kunnioittava rinnakkaiselo on täysin mahdollista! ( Ja otetaanhan samalla huomioon myös poikien ja miesten epätasa-arvoistava kohtelu, kuten tämä vaiettu ahdistelu, koulutuksellinen epäsuhta sekä muu syrjäytyminen ja huoltajuuskiistojen ratkeaminen äitien hyväksi?) Tsemppiä ja iso hali kaikille nuorina ja vähän vanhempinakin ahdistelukokemukset!

*vuosia

*ahdistelua kokeneille

Helkutin puhelimen autocorrect ja omat hölmöt typot 😁

Alle kymmenen vanhana. Luokkakaveri (poika) työnsi yhtäkkiä kätensä kivuliaasti sinne just.

N. kymmenen vanhana pedofiili satutti.

Siitä eteenpäin esim huutelua hei otatko kympillä suihin.

Rintoihin käsiksi käymistä tavaratalon rullaportaissa ym ym jne jne.

Niin paljon kaikkea, etten edes muista. Pelottavia kokemuksia.

8-vuotiaana uimahallissa. Ei ollut kiva juttu.

Seitsemäsluokkalaisena perääni huudeltiin aikuisten miesten toimesta. 14-vuotiaasta lähtien olin useita vuosia seksuaalisesti hyväksikäyttävän ja läpikotaisin sairaan ihmissuhteen "vankina" ja tiedän etten ollut ainut, yhtä ystävääni tämä sama henkilö hyväksikäytti myös jo ennen minua. Tiedän tämän vaikuttaneen meihin molempiin syvästi, kenties lopullisesti. Hyväksikäyttäjä oli muistaakseni meitä 5 vuotta vanhempi.

Huomaan näistä kommenteista olleeni todella onnekas. En tosin ikinä nuorenakaan liikkunut kuin kaverini kanssa ja en ikinä poikien. En myöskään teininä eksynyt mihinkään vanhempien tyyppien seuraan tai juopotteluiltoihin yms. Huom. En todellakaan syyllistä!

Mun valmentaja pakotti mut seksiin kanssaan, kun olin 16. Siinä vaiheessa oli jo selvää, että mun urani ei tule johtamaan ammattilaiseksi asti, mutta sinnittelin kuitenkin edelleen mukana ja pyörittelin salaa mielessäni lopettamispäätöstä...

Oli tarkoitus vaan mennä hakemaan jotain valmentajan kämpiltä, mutta jostain syystä jäimme olohuoneeseen juttelemaan ja lopulta hän kaappasi mut syliinsä. Yritin kiemurrella tilanteesta pois, jolloin hänestä tuli esiin aggressiivinen puoli, mitä en ollut ikinä ennen nähnyt. Sitten yritin vääntää asian huumoriksi keventääkseni tilannetta, mikä helpotti, kunnes sanoin, että mun pitää nyt lähteä. Kävelin eteiseen ja laitoin ulkovaatteet päälle, jolloin hän kädellä esti mua koskemasta ovenkahvaan ja vihaisesti "suostutteli" mut vielä jäämään. En uskaltanut vastustaa, joten ajattelin, että saan hänet lepyteltyä vielä. Sohvalla otin uudelleen puheeksi, että nyt mun kyllä pitäisi jo lähteä, ettei tule kiire, niin silloin hän alkoi voimalla taivuttelemaan mua seksiin. Tiesin, etten pystyisi luistamaan tilanteesta pois ja syytin itseäni siitä, että olin typeränä mennyt hänen kotiinsa, joten annoin periksi, että pääsisin sieltä äkkiä pois.

Seuraavana päivänä lopetin harrastukseni kuin seinään. En kai halunnut myöntää edes itselleni tulleeni raiskatuksi tai pakotetuksi seksiin, joten tapailin valmentajaani vielä muutaman kerran tapahtuneen jälkeen, mikä päättyi aina seksiin. En tiedä miksi... Mies oli kuvottava vanha läski ja käyttäytyi aggressiivisesti.  Vieläkin hävettää ja ihmetyttää, miten ihmeessä päädyin tollaiseen tapahtumasarjaan :(

Noin 8v minut istutettiin isovanhempieni tutun miehen syliin. Miehellä tietenkin saman tien hirveä erektio. En ymmärtänyt silloin mistä oli kyse mutta muisto jäi.

Yläasteella musiikinopettaja (nainen) otti kädestäni kiinni ja vei sen jalkoväliinsä. Häkellyin täysin, ja olin loppulukuvuoden todella nolona tuon open läsnäollessa. Onneksi hän ei enää seuraavana syksynä ollut meillä opettajana.

Pienempänä, ehkä n. 7-vuotiaana saman pihan pari vuotta vanhempi tyttö selitti muille lapsille suureen ääneen, että olen hänen poikaystävänsä. En edes pitänyt tästä tytöstä, ja muistan kuinka muiden nauru kiukutti.

m42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 14v ja ensimmäistä kertaa humalassa. Olin sammumispisteessä, parhaan kaverin olkapäähän nojaten. Olimme kaverin kanssa hänen 24v poikaystävällään ja paikalla oli vain hänen samanikäisiä kavereitaan, kaikki miehiä. Kaveri meni nukkumaan päätään selväksi poikaystävänsä seuraan toiseen huoneeseen ja minä jäin puolitajuttomana makaamaan sohvalle.

Muistikuvat:

1. joku sanoo minulle "let's make you feel better" ja taluttaa minua

2. makaan selälläni jossain ja jokin tai joku nykii paitaani ylöspäin

3. tunnen painetta kehollani ja tajuan, et joku makaa päälläni

4. nousen istumaan, joku painaa minut kädellään takaisin selälleni

5. en tiedä paljonko aikaa on kulunut, ehkä sekunti tai kaksi, mutta paitani on taas ylhäällä ja rintani paljaana

6. seison jonkun makuuhuoneen ovella (menossa sieltä pois) ja mietin missä puhelimeni on

7. yritän näppäillä äidin numeroa puhelimeeni, mutta puhelin ei tunnu toimivan

8. olen läheisellä ostarilla ja äiti kysyy puhelimessa "missä täällä?"

9. olen autossa

10. Olen selviämässä humalastani. Olen juuri herännyt klo 20 illalla ja äiti nauraa, että "veditpä sitten sellaiset päiväkännit". Olin kävellyt ostarille ilman takkia, ilman kenkiä ja sössöttänyt äidin vastaajaan jotain omiani.

Myöhemmin selvisi, että kaverin poikaystävä oli luvannut kavereilleen naisseuraa minusta. Onneksi jätin viimeisen juoman juomatta, muuten olisi neitsyys mennyt tajuttomana jollekin hyväksikäyttöporukalle.

Mulla samanlainen tarina. 7v sitten ollessani 15v, kaverin liian vanhan poikaystävän liian vanhat kaverit tarjosivat alkoa ja pilveä illanistujaisissa. Olivat mukavia ja hauskoja kunnes seuraavat muistikuvat olivat kun makasin vessan lattialla/oksensin pönttöön/ vessassa vieraat kädet jalkovälissäni/kun pyristelin pois suihinotosta/ kun sain siitä hyvästä syljet naamalleni. En muista miten pääsin asunnosta ulos tai miten olin tullut kotiin. Pistää edelleen vihaksi ja itkuksi, enkä kertonut tilanteesta kellekään. Vieläkin ajattelen olevani osasyyllinen tapahtuneeseen, olisi minun pitänyt tajuta mistä on kyse.

Hyi helv...olen todella pahoillani puolestanne.

11-vuotiaana. Koskettelijana eno. Tunki kättänsä housuihini ja paidan alle, piti väkisin sylissä vaikka rimpuilin.