Masentuneen kaverin paha tilanne, voinko puuttua asiaan?
Kaveri ei ole aikoihin päästänyt minua kylään luokseen, mutta nyt olen ollut hänen kotonaan pakkoraossa lemmikkivahtina. Ensin huomasin, että kämppä on ihan täynnä roskia, ja aloin huolestua. Sitten hoksasin lattioilla myös laskuja, ja tarkemmin katsottuna, ne oli maksumuistutuksia, joissa oli eräpäivät paukkuneet. Joo, okei, inhottavaa penkoa, mutta huolestuin ihan toden teolla, ja osasin pelätä että maksamattomia on eikä ole lattialle vahingossa tipahtaneet. Pöydällä taas oli pino, jossa oli kamalan paljon avaamattomia kirjeitä, sielläkin luultavasti laskuja joukossa. Lemmikeillä näyttää tilanne olevan hyvin, mutta tuo muu elämänhallinta ei ole kohdillaan.
Mitä voin tehdä? Tahdon auttaa kaveria, mutta tämä tuntuu aika arkaluontoiselta asialta ottaa puheeksi. On hieman kertonut yhdestä velkaongelmastaan aiemmin, mutta ei sitä, että useat laskut jää maksamatta. Roskia olen vähitellen kuskaillut roskiin (olivat kuitenkin kuivia lajitteluroskia joita oli jättänyt, eikä mitään mätänevää lattioille), ja ajattelin että voisin vaikka hieman siivoilla ensiavuksi (toivon että hän ei tästä pahastu). Mutta selkeästi kaveri tarvitsee jotain apua taloudenhoitoon. Terapiassa hän käy ja on lääkkeet, mutta muusta en tiedä. Mitä neuvoisitte?
Kommentit (59)
Yksi taho mistä voisit saada apua ystävällesi on aikuissosiaalityö. Sitä kautta voi saada esim. tukihenkilön joka auttaa juuri noiden arkiasioiden hoitamisessa. Myös velka-asioihin voi saada neuvoja, miten niiden kanssa kannattaa toimia. Voit esim. tehdä sossuun ilmoituksen ystävästäsi (riippuu kunnasta; voi tehdä netissä tai puhelimitse), mutta tietysti aina parempi olisi jos pystyt juttelemaan ystäväsi kanssa ja jos hän suhtautuu asiaan myönteisesti, voisitte yhdessä ottaa yhteyttä aik.sos.työhön.
T: sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro huolesi ja sano, että haluaisit auttaa. Luulen, että se tulee kaduttamaan sinua vähemmin kuin hiljaa oleminen, josta ei myöskään ole edes potentiaalista hyötyä kaverillesi.
Totta. Itseäni tietenkin nolottaa, että olen toisen asuntoa niin tarkkaan katsonut, mutta toisaalta, aika hankala on olla ollut näkemättä laskuja, kun on lemmikkien kanssa leikkinyt lattioilla. Tietty voisin aloittaa keskustelua siitä velkaongelmasta josta aiemmin minulle kertoi, ja tunnustella alkaako itse kertomaan muistakin, vai otanko minä puheeksi.
ApJos kaverisi kovasti häpeilisi maksamattomia laskujaan, eikä haluaisi sinun tietävän niistä, niin toki hän olisi kerännyt ne lattioita pois vaikka olisi kuinka masentunut. Ehkä hän ei vaan kehtaa ottaa asiaa puheeksi, mutta haluaa sinun näkevän tilanteen. Sinuna ottaisin asian puheeksi, sanoisin, että näin laskut ja haluaako hän apua niiden kanssa. Tosiaan voisit vaikka järjestää ajan velkaneuvojalle hänen puolestaan, jos se hänelle sopii.
Hän kyllä sanoi siivoilleensa hieman ennen kuin päästi minut asuntoonsa, mutta pahoitteli jäljelle jäänyttä sotkua. Eli en voi tietää mikä tilanne normaalisti on, mitä sotkuja on noiden lisäksi? Olisiko laskuja ollut vieläkin enemmän? Voi kyllä olla totta, että hän ei niitä niin paljoa häpeäkään, että ei voisi kanssani puhua asiasta. Onhan hän jo sanonut siitä yhdestä velkaongelmastaan. Emme ole aikoihin ehtineet oikein ajan kanssa puhua, joten voisi olla, että silloin hän avautuisi tilanteestaan paremmin, kun aikaa olisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
AP on kyllä ihan harvinaisen upealla tavalla perillä masennuksesta ja ystävyydestäkin. Olisipa itsellänkin yhtä viisaita ja välittäviä läheisiä!
T: eräs depressiivisstä
Kiitos! En nyt tiedä olenko niin perillä, mutta yritän ainakin parhaani. Ystävä on erittäin tärkeä minulle, joten tietysti haluan auttaa häntä, jos vain pystyn ja hän antaa siihen mahdollisuuden. Itsellänikin on ollut hankalia aikoja, mutta minulla on ollut puoliso tukena niissä. Ilman toista en olisi selvinnyt, ainakaan niin hyvin. Varmasti ystävänikin jaksaisi paremmin, jos olisi joku toinen, jonka kanssa jakaa ihan kaikki huolet, ja joku joka auttaa käytännössä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yksi taho mistä voisit saada apua ystävällesi on aikuissosiaalityö. Sitä kautta voi saada esim. tukihenkilön joka auttaa juuri noiden arkiasioiden hoitamisessa. Myös velka-asioihin voi saada neuvoja, miten niiden kanssa kannattaa toimia. Voit esim. tehdä sossuun ilmoituksen ystävästäsi (riippuu kunnasta; voi tehdä netissä tai puhelimitse), mutta tietysti aina parempi olisi jos pystyt juttelemaan ystäväsi kanssa ja jos hän suhtautuu asiaan myönteisesti, voisitte yhdessä ottaa yhteyttä aik.sos.työhön.
T: sossu
Hyvä tietää, kiitos! Yritän jutella hänen kanssaan, mutta jos asia menee mönkään (suuttuu tms), niin pitää varmaan harkita että ilmoitan hänestä sossuun. Onneksi näitä eri tahoja on, joiden kautta saada apua. Eihän tuo nyt missään määrin ole hyväksi yksin yrittää rämpiä tuosta suosta.
Ap
Se raskaustesti on nyt tietty sinällään merkityksetön, mutta vähän erikoinen, havainto tässä tapauksessa. Voisiko olla jonkun hänen ystävättärensä? Jotenkin tulee mieleen, että bilettääkö ystäväsi välillä, onko tapana käyttää päihteitä joskus holtittomastikin? Siitä voisi tulla sellainen epäilys, että onko tullut maattua miehen kanssa, jos ei vaan muista, mutta tuntemukset vähän sellaisia. Pahimmillaan tietty ystäväsi on tullut raiskatuksi, ja sekös vasta masentaa ja ahdistaa entistä enemmän... :( Toisaalta kaikki homoseksuaalit eivät ole 100% homoseksuaaleja, niin kuin eivät kaikki heterotkaan 100% heteroita, ja sellaiset vähän ristiriitaiset tunteet voivat osaltaan masentaa, ja tietty aiheuttaa pieniä kokeilujakin...
Jos olisi vaikka päihdesekoilu-ongelmaa, hyvä saada hoitoa ajoissa, jos taas hämminkiä oman seksuaalisen suuntautumisen kanssa, tyyliin joku Seta voi tarjota asiantuntevaa keskusteluapua.
Toivotan pelkkää hyvää sinulle ja tälle ystävällesi!
Vierailija kirjoitti:
Se raskaustesti on nyt tietty sinällään merkityksetön, mutta vähän erikoinen, havainto tässä tapauksessa. Voisiko olla jonkun hänen ystävättärensä? Jotenkin tulee mieleen, että bilettääkö ystäväsi välillä, onko tapana käyttää päihteitä joskus holtittomastikin? Siitä voisi tulla sellainen epäilys, että onko tullut maattua miehen kanssa, jos ei vaan muista, mutta tuntemukset vähän sellaisia. Pahimmillaan tietty ystäväsi on tullut raiskatuksi, ja sekös vasta masentaa ja ahdistaa entistä enemmän... :( Toisaalta kaikki homoseksuaalit eivät ole 100% homoseksuaaleja, niin kuin eivät kaikki heterotkaan 100% heteroita, ja sellaiset vähän ristiriitaiset tunteet voivat osaltaan masentaa, ja tietty aiheuttaa pieniä kokeilujakin...
Jos olisi vaikka päihdesekoilu-ongelmaa, hyvä saada hoitoa ajoissa, jos taas hämminkiä oman seksuaalisen suuntautumisen kanssa, tyyliin joku Seta voi tarjota asiantuntevaa keskusteluapua.
Toivotan pelkkää hyvää sinulle ja tälle ystävällesi!
Kiitos sinulle!
Siksi huolestuinkin, kun kaveri ei ole mikään bilettäjä, eikä harrasta irtosuhteita. Ja on melkein absolutisti tasoa alkoholin suhteen. Muutamia pieniä kokeiluja on ollut, mutta tietääkseni ei enempää. Olen ihan kamala, mutta kurkkasin hänen jääkaappiinsa (tahdoin tietää tarkemmin hänen tilanteestaan, onko jättänyt ruokaa mätänemään yms. tiedn että tein väärin, mutta huolestuin). Siellä oli viinipullo, joka siis on myös erikoista tästä kaveristani. Voihan se tietty olla jonkun tuttavan, mutta käsittääkseni hänen luonaan ei käy juuri vieraita, ja on vain tämä hänen naisystävänsä täällä alueella. Pisti miettimään, että juoko hän enemmänkin alkoholia nykyään, ja pysyykö se kohtuudessa?
On bi, että periaatteessa on mahdollista että on ollut miehen kanssa, mutta tosiaan viime tietojen mukaan hän oli tämän on-off-naisen kanssa. Mielikuvitukseni tietty lähti laukkaamaan, että ehkä hän yrittää epätoivoissaan rahoittaa velkojaan, tai entä jos hänet on raiskattu? Asuu kuitenkin hieman rauhattomammalla alueella. :( Toivon todella, että kyseessä on jokin uusi parisuhde, tai yhden yön juttu, eikä mikään noista karmeista skenaarioista mitä olen kuvitellut. En voi varmaan suoraan kysyä siitä raskaustestistä, kun tuskin on jättänyt sitä sillälailla näkyville. Täytyy kysyä muuten hänen tilanteestaan ja voinnistaan. Syytän jo itseäni, että en aiemmista vihjeistä ole hoksannut, että kaverilla menee todella huonosti, eikä pärjää yksin.
Ap
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Hyvin hienovaraisesti nyt vaan. Tuntuu, että ystävälläsi on kuormaa jo ihan tarpeeksi.
Vaikutat todella hyvältä ystävältä, mutta toisen elämään ja asemaan on vaikea samaistua. Tilanne voi olla vielä paljon kauheampi kuin pystyt laskuista ja siivoamattomuudesta havainnoimaan.
Se voi olla vasta jäävuoren huippu ja siksi ystäväsi kynnys uskoutua on tavallista korkeampi.
Printtaa nyt ensiavuksi Velkaneuvonnan yhteystiedot laskupinon viereen. Nosta laskut reilusti näkyville samaan pinoon. Siitä hän näkee, että tiedät ongelman ja alkaa puhua, jos ei heti niin mietittyään.
Et missään nimessä itse saa ottaa minnekään yhteyttä hänen asioissaan. Se on typerää holhoamista. Silloin hän joutuu viranomaistarkkailuun loppuelämäkseen. He eivät otteestaan päästä ikinä.
Onneksi pitää vaikeuksiensa keskkellä hyvää huolta muiden eli eläinten hyvinvoinnista.
Kunnioita ihmisen yksityisyyttä. Et sinäkään tykkäisi avun tyrkyttäjistä.
Itse kärsin masennuksesta ja ahdistuksesta ja joskus laskuja on todella vaikea avata ja saada maksettua (työstän asiaa). Suunnilleen mikään ei olisi hirveämpää ystävältä kuin selvä merkki siitä, että postiani on käyty läpi ja siitä jätetty selvät merkit, mutta mitään ei sanota suoraan ääneen. Etenkin pahimmillani olisin kokenut velkaneuvonnan lapun laskujen vieressä tuomitsevaksi ja hirveäksi häpeäksi, etenkin jos ystävä ei edes kehtaisi puhua siitä mitään ääneen.
Puhu suoraan ystävällesi, ap. Kerro että olet huolissasi ja haluat auttaa jos pystyt. Minulla olisi aikoinaan auttanut vaikka se, että joku toinen käy kerran viikossa avaamassa postin, olisin saanut sen muuten hoidettua.
Joo mulle oli kans kaikkien postien avaaminen mahdotonta kun olin huonoimmillani. Masensi ja ahdisti niin, että järki pimeni. En edes tajunnut mitä niissä papereissa luki. Etenkin jotkut Kelan paperit oli käsittämättömiä.
Kun olin osastohoidossa, sain käydä siellä sosiaalityöntekijän/-neuvojan tms. luona. Se oli ihana. Asiallinen ja rauhallinen. Se sanoi että käys hakeen kotoasi ne kaikki postit, avaamattomat, sekä ne laskut jotka maksamatta ja paperit joita et tajua, ei tässä kuule mitään uutta. Avasin siellä hänen luonaan ne kirjeet. Se sitten laittoi ne pöydällä aikajärjestykseen. Lajitteli samaan nippuun missä kyseessä sama lasku muistutuksineen, jne. Niin se tilanne hahmottui meidän edessä. Se neuvoi missä järjestyksessä kannattaa edetä asioiden hoidossa, tehtiin muistiinpanoja. Tyylliin soitapa ensin tuonne ja tuonne. Tuolta kannattaa pyytää lisää maksuaikaa, yleensä se onnistuu eikä oo liian iso lasku siihen. Tuo kannattaa taas maksaa pois ensimmäisten joukossa. Soita Kelaan ja kerro sinne näin ja näin. Sossusta kannattaa nyt hakea sitä ja tätä näillä ja näillä perusteilla. Jne. Ja kyllä se siitä ja tervetuloa uudestaan.
Tuollaisia ammattilaisia tarvittaisiin jokaisen masentuneen saataville! Kelassa ja sossussa niillä ei ollut yleensä kärsivällisyyttä ja ymmärrystä selittää asioita tarpeeksi selkeästi, ja sitten taas kun koko tilanne oli vähän kaoottinen, monta asia hoitamatta, kesken ja epäselviä.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Hyvin hienovaraisesti nyt vaan. Tuntuu, että ystävälläsi on kuormaa jo ihan tarpeeksi.
Vaikutat todella hyvältä ystävältä, mutta toisen elämään ja asemaan on vaikea samaistua. Tilanne voi olla vielä paljon kauheampi kuin pystyt laskuista ja siivoamattomuudesta havainnoimaan.
Se voi olla vasta jäävuoren huippu ja siksi ystäväsi kynnys uskoutua on tavallista korkeampi.
Printtaa nyt ensiavuksi Velkaneuvonnan yhteystiedot laskupinon viereen. Nosta laskut reilusti näkyville samaan pinoon. Siitä hän näkee, että tiedät ongelman ja alkaa puhua, jos ei heti niin mietittyään.
Et missään nimessä itse saa ottaa minnekään yhteyttä hänen asioissaan. Se on typerää holhoamista. Silloin hän joutuu viranomaistarkkailuun loppuelämäkseen. He eivät otteestaan päästä ikinä.
Onneksi pitää vaikeuksiensa keskkellä hyvää huolta muiden eli eläinten hyvinvoinnista.
Kunnioita ihmisen yksityisyyttä. Et sinäkään tykkäisi avun tyrkyttäjistä.Itse kärsin masennuksesta ja ahdistuksesta ja joskus laskuja on todella vaikea avata ja saada maksettua (työstän asiaa). Suunnilleen mikään ei olisi hirveämpää ystävältä kuin selvä merkki siitä, että postiani on käyty läpi ja siitä jätetty selvät merkit, mutta mitään ei sanota suoraan ääneen. Etenkin pahimmillani olisin kokenut velkaneuvonnan lapun laskujen vieressä tuomitsevaksi ja hirveäksi häpeäksi, etenkin jos ystävä ei edes kehtaisi puhua siitä mitään ääneen.
Puhu suoraan ystävällesi, ap. Kerro että olet huolissasi ja haluat auttaa jos pystyt. Minulla olisi aikoinaan auttanut vaikka se, että joku toinen käy kerran viikossa avaamassa postin, olisin saanut sen muuten hoidettua.
Kiitos neuvoista! Haluan puhua hänelle suoraan ja kasvotusten asiasta. Koen itsellenikin sen helpommaksi, kun näen heti miten toinen reagoi kun otan puheeksi (vaikkakin on minullekin hankalaa puuttua toisen asioihin, mutta tärkeämpää on kaverin hyvinvointi). En tietenkään pysty täysin tietämään, miltä tuntuu laskujen avaamisen vaikeus, mutta voin yrittää olla apuna ja tukena, kun kaveri käy niitä läpi. Toivon että hän osaa olla tässäkin asiassa avoin, ja saamme sitten hoidettua nuita, jotta velat ei kerry mahdottomiksi. Siivouksessa osaan olla nopea ja tehokas, että jos hän antaa minulle luvan ja vapaat kädet, niin varmasti saa siistin asunnon itselleen. Toivoisin, että pienillä auttamisilla saisin kohennettua hänen oloaan edes hiukan, ja hän saisi siitä voimaa yrittää itse ponnistaa. Masennusta nyt tuskin pystyy heti peittoamaan, mutta että saisi kehiteltyä hieman selviytymismalleja ja rutiineja taas elämään.
Ap
Tärkeää nyt on, ettet tee mitään selän takana. Ota asia puheeksi suoraan. Jos aijot siivota, siivoa. Siitä on varmasti apua. Mutta kerro ensin, että näin aijot tehdä.
Ystäväsi varmasti arvostaa apuasi, vaikka saattaa häpeissään kieltäytyä siitä. Ilmaisisin asian lempeästi, mutta suorasti. Tietenkin jos ystäväsi kieltäytyy topakasti, niin et voi väkisin. Mutta pieni sievistelty kieltäytyminen ei tarkoita, ettei apua oikeasti tahtoisi.
Minä keräisin ihan ne kaikki avatut laskut ja avaamattomat kirjeet yhteen pinoon ja sanoisin kaverille, että katsotaan nämä yhdessä läpi että nähdään, kuinka pahaksi tilanne on mennyt. Hänellä on selvästikin jo tilanne päässyt siihen pisteeseen, ettei hän enää jaksa välittää eikä uskalla avata kirjeitä. Tuollaisessa tilanteessa se ensimmäinen juttu on selvittää, kuinka pahasti kusessa tässä oikein ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo mulle oli kans kaikkien postien avaaminen mahdotonta kun olin huonoimmillani. Masensi ja ahdisti niin, että järki pimeni. En edes tajunnut mitä niissä papereissa luki. Etenkin jotkut Kelan paperit oli käsittämättömiä.
Kun olin osastohoidossa, sain käydä siellä sosiaalityöntekijän/-neuvojan tms. luona. Se oli ihana. Asiallinen ja rauhallinen. Se sanoi että käys hakeen kotoasi ne kaikki postit, avaamattomat, sekä ne laskut jotka maksamatta ja paperit joita et tajua, ei tässä kuule mitään uutta. Avasin siellä hänen luonaan ne kirjeet. Se sitten laittoi ne pöydällä aikajärjestykseen. Lajitteli samaan nippuun missä kyseessä sama lasku muistutuksineen, jne. Niin se tilanne hahmottui meidän edessä. Se neuvoi missä järjestyksessä kannattaa edetä asioiden hoidossa, tehtiin muistiinpanoja. Tyylliin soitapa ensin tuonne ja tuonne. Tuolta kannattaa pyytää lisää maksuaikaa, yleensä se onnistuu eikä oo liian iso lasku siihen. Tuo kannattaa taas maksaa pois ensimmäisten joukossa. Soita Kelaan ja kerro sinne näin ja näin. Sossusta kannattaa nyt hakea sitä ja tätä näillä ja näillä perusteilla. Jne. Ja kyllä se siitä ja tervetuloa uudestaan.
Tuollaisia ammattilaisia tarvittaisiin jokaisen masentuneen saataville! Kelassa ja sossussa niillä ei ollut yleensä kärsivällisyyttä ja ymmärrystä selittää asioita tarpeeksi selkeästi, ja sitten taas kun koko tilanne oli vähän kaoottinen, monta asia hoitamatta, kesken ja epäselviä.
Tuollainen palvelu kuulostaa kyllä loistavalta! Tahtoo itsellänikin joskus olla Kelan paperit ihan hepreaa, ja kauhea voimanponnistus lähtä selvittämään että mitähän nyt pitää tehdä, niin voin kuvitella miten ylitsepääsemätöntä se on masennuksessa. Voin yrittää ensiavuksi kaverin kanssa tätä samaa (jos hän siis suostuu), ennen kuin pääsisi johonkin vastaavaan palveluun mukaan. Kumma kyllä jos eivät terapiasta ole ohjanneet tällaiseen, mutta voi tietenkin olla, että ei ole kehdannut ottaa siellä puheeksi. Muistan kun hän kertoi, että hänellä on ollut ongelmia puhua asioistaan terapiassa. Joten paljon mahdollista, että siellä ei olla tietoisia kaikista ongelmista
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tärkeää nyt on, ettet tee mitään selän takana. Ota asia puheeksi suoraan. Jos aijot siivota, siivoa. Siitä on varmasti apua. Mutta kerro ensin, että näin aijot tehdä.
Ystäväsi varmasti arvostaa apuasi, vaikka saattaa häpeissään kieltäytyä siitä. Ilmaisisin asian lempeästi, mutta suorasti. Tietenkin jos ystäväsi kieltäytyy topakasti, niin et voi väkisin. Mutta pieni sievistelty kieltäytyminen ei tarkoita, ettei apua oikeasti tahtoisi.
Kiitos vinkistä! Toivon että kaveri ottaa apuani vastaan. Hän osaa olla aika tulisieluinenkin, mutta jos tässä asiassa hoksaisi, että apu voisi olla tarpeen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä keräisin ihan ne kaikki avatut laskut ja avaamattomat kirjeet yhteen pinoon ja sanoisin kaverille, että katsotaan nämä yhdessä läpi että nähdään, kuinka pahaksi tilanne on mennyt. Hänellä on selvästikin jo tilanne päässyt siihen pisteeseen, ettei hän enää jaksa välittää eikä uskalla avata kirjeitä. Tuollaisessa tilanteessa se ensimmäinen juttu on selvittää, kuinka pahasti kusessa tässä oikein ollaan.
Siitä on helpoin lähtä liikkeelle. Kirjeitä on nyt tullut muitakin kuin laskuja, joten ne pitäisi lajitella sen mukaan, minkälaisia toimenpiteitä ne vaativat. Varmasti mitä pidemmälle tilanteen antaa ajautua, niin sitä suurempi kynnys on alkaa hoitamaan sitä, ja sitä epätoivoisemmalta se tuntuu. Tuo hänen reissukin tuntuu enemmän ajatusten tuuletukselta, ja hetken paolta koko tilanteesta. Joten tuntuu, että tätä laskujen maksamattomuutta on jatkunut jo hetken aikaa ja nyt olisi pakko puuttua, jotta tilanne ei pahene.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti velkaista ei auta yleensä mikään muu kuin raha, joko itse hankittuna tai avustettuna niin että ne tulee maksettua. Tai sitten se , että ne velat katoavat kuin tuhka tuuleen määräajan jälkeen. Laskupinon siivoaminen ilman maksamista ei poista ongelmaa. Jos on pienet tulot, joilla tuskin saa kustannettua välttämättömyyden on aika mahdotonta maksella velkoja, jos ei nyt vaan parista sadasta ole kyse. Se on siis sula mahdottomuus, vaikka kuinka saisi talous- velkaneuvoja ja vaikka kuinka yrittäisi elellä maltillisesti ja järkevästi. Kaikki velkaiset ei suinkaan kärsi mistään mt ongelmista, lääkkeineen ja terapioineen. (ellei velkaantumista itsessään voi jo pitää sellaisena)
Kyllä velkaongelmassa auttaa myös tieto, sen rahan lisäksi. Ensin pitää kartoittaa tilanne. Sen jälkeen katsotaan, mitä on tehtävissä. Joskus on viisainta päästää laskut ulosottoon eikä yrittää taistella mahdottoman velkakuorman kanssa. Tämä auttaa siihen, että kuukaudessa käytettävissä olevan rahan määrä lisääntyy. Velat menevät ulosoton kautta, niihin tulee lisää kuluja ja maksuaika pitenee, mutta ennen kaikkea ne tulevat jossain vaiheessa maksettua ja sitä odotellessa on tilaa elää ja hengittää, ilman että on veitsi kurkulla koko ajan.
Joskus voi olla se tilanne, että osa laskuista kannattaa yrittää maksaa ja päästää vain tietyt laskut ulosottoon. Joskus voi olla mahdollisuus neuvotella velkojien kanssa pienemmästä maksusta, jolla velat kuitataan. Vapaaehtoinen velkasovittelu on yksi vaihtoehto. Näissä kaikissa asiantunteva velkaneuvoja voi auttaa. Hän tietää vaihtoehdot, hallitsee laskelmat ja osaa arvioida mikä on juuri tämän velallisen kannalta paras vaihtoehto.
Ihan silkka tulojen ja menojen kartoitus voi myös auttaa osaltaan selviämään rahaongelmista. Jotain menoja on mahdollista saada pienemmäksi kilpailutuksella tai muulla järkeistämisellä. Nurkista saattaa löytyä jotain myytävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy kaverilta mitä kuuluu, haluaako puhua, onko kaikki hyvin
Viimeksi kertoi siitä yhdestä velkaongelmastaan, ja on aika avoin puhuja yleensä. Vitsaili viimeksi myös paljon kuolemalla, joka huolestutti minut jo silloin. Nyt kun olen kotoa nähnyt, niin huolestuin kahta kauheammin. Vaikka hän on avoin puhuja, niin ymmärrän, että jos häpeilee tilannettaan, eikä siksi ole maininnut mitään kirjeiden avaamisen ongelmasta. Mietin, että kehtaanko kerätä kaikki lattialla lojuvat laskut yhteen pinoon, samalla kun siivoaisin, vai meneekö jo yli? Silloin kaveri hoksaisi, että tiedän ongelmasta, joka voisi olla liian noloa ehkä? Mietin, että voisin olla hänen tukenaan hoitamassa paperiasioita, tai sitten ohjata jollekin henkilölle joka sellaista tekee, mutta tässäkin on se, kuinka ottaa asia puheeksi niin, etten loukkaa häntä. Jos ajattelisin itesäni vastaavaan tilanteeseen, niin arvostaisin apua, mutta häpeilisin kamalasti saamattomuuttani, joka voisi olla esteenä sille että lähtisin ottamaan apua vastaan.
Ap
Kirjoitin kauniin viestin.... mutta itse... murha tai joku on sana, jota täällä ei saa sanoa, joten kommenttiani ei julkaistu. Väittävät, että julkaisevat hyväksynnän jälkeen. Eli ei julkaista, kun moderointi lienee liian työllistetty ja nuo viestit menee suoraan roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti velkaista ei auta yleensä mikään muu kuin raha, joko itse hankittuna tai avustettuna niin että ne tulee maksettua. Tai sitten se , että ne velat katoavat kuin tuhka tuuleen määräajan jälkeen. Laskupinon siivoaminen ilman maksamista ei poista ongelmaa. Jos on pienet tulot, joilla tuskin saa kustannettua välttämättömyyden on aika mahdotonta maksella velkoja, jos ei nyt vaan parista sadasta ole kyse. Se on siis sula mahdottomuus, vaikka kuinka saisi talous- velkaneuvoja ja vaikka kuinka yrittäisi elellä maltillisesti ja järkevästi. Kaikki velkaiset ei suinkaan kärsi mistään mt ongelmista, lääkkeineen ja terapioineen. (ellei velkaantumista itsessään voi jo pitää sellaisena)
Kyllä velkaongelmassa auttaa myös tieto, sen rahan lisäksi. Ensin pitää kartoittaa tilanne. Sen jälkeen katsotaan, mitä on tehtävissä. Joskus on viisainta päästää laskut ulosottoon eikä yrittää taistella mahdottoman velkakuorman kanssa. Tämä auttaa siihen, että kuukaudessa käytettävissä olevan rahan määrä lisääntyy. Velat menevät ulosoton kautta, niihin tulee lisää kuluja ja maksuaika pitenee, mutta ennen kaikkea ne tulevat jossain vaiheessa maksettua ja sitä odotellessa on tilaa elää ja hengittää, ilman että on veitsi kurkulla koko ajan.
Joskus voi olla se tilanne, että osa laskuista kannattaa yrittää maksaa ja päästää vain tietyt laskut ulosottoon. Joskus voi olla mahdollisuus neuvotella velkojien kanssa pienemmästä maksusta, jolla velat kuitataan. Vapaaehtoinen velkasovittelu on yksi vaihtoehto. Näissä kaikissa asiantunteva velkaneuvoja voi auttaa. Hän tietää vaihtoehdot, hallitsee laskelmat ja osaa arvioida mikä on juuri tämän velallisen kannalta paras vaihtoehto.
Ihan silkka tulojen ja menojen kartoitus voi myös auttaa osaltaan selviämään rahaongelmista. Jotain menoja on mahdollista saada pienemmäksi kilpailutuksella tai muulla järkeistämisellä. Nurkista saattaa löytyä jotain myytävää.
Kiitos kommentista! Itse en nuista ulostotto yms kiemuroista tiedä, että parempi tietty olisi jos kaverin saisi jollekkin asiantuntijlle juttelemaan. Mutta näin aluksi voi ainakin kartoittaa tilanteen yhdessä, jos onnistuu. Ja muita kuin laskuja voi ainakin yhdessä käydä läpi, ja miettiä mitä toimenpiteitä ne tarvitsee. Ja jos ei muuta, niin saisi edes kaaosta hieman selkeämmäksi, ja uusia tulleita laskuja hieman maksettua, jottei velat pahene.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy kaverilta mitä kuuluu, haluaako puhua, onko kaikki hyvin
Viimeksi kertoi siitä yhdestä velkaongelmastaan, ja on aika avoin puhuja yleensä. Vitsaili viimeksi myös paljon kuolemalla, joka huolestutti minut jo silloin. Nyt kun olen kotoa nähnyt, niin huolestuin kahta kauheammin. Vaikka hän on avoin puhuja, niin ymmärrän, että jos häpeilee tilannettaan, eikä siksi ole maininnut mitään kirjeiden avaamisen ongelmasta. Mietin, että kehtaanko kerätä kaikki lattialla lojuvat laskut yhteen pinoon, samalla kun siivoaisin, vai meneekö jo yli? Silloin kaveri hoksaisi, että tiedän ongelmasta, joka voisi olla liian noloa ehkä? Mietin, että voisin olla hänen tukenaan hoitamassa paperiasioita, tai sitten ohjata jollekin henkilölle joka sellaista tekee, mutta tässäkin on se, kuinka ottaa asia puheeksi niin, etten loukkaa häntä. Jos ajattelisin itesäni vastaavaan tilanteeseen, niin arvostaisin apua, mutta häpeilisin kamalasti saamattomuuttani, joka voisi olla esteenä sille että lähtisin ottamaan apua vastaan.
ApKirjoitin kauniin viestin.... mutta itse... murha tai joku on sana, jota täällä ei saa sanoa, joten kommenttiani ei julkaistu. Väittävät, että julkaisevat hyväksynnän jälkeen. Eli ei julkaista, kun moderointi lienee liian työllistetty ja nuo viestit menee suoraan roskiin.
Tuo on tympeää kun tapahtuu. Välillä kopioin pitkät viestini talteen, jos niin käy, niin ei tarvitse kirjoittaa alusta.
Toivon että saisin edes hieman helpotettua kaverin vointia näillä teoilla. Mahdottomia en minäkään pysty tekemään, mutta en voi vain katsella vierestä, kun toisella on selkeästi paha olla.
Ap
Ei ole vain mustaa ja valkoista, vaan myös harmaata siinä välillä. Kaverilla on parempiakin päiviä, ja yrittää keksiä elämäänsä hyviä asioita, joiden voimalla jaksaa eteenpäin. Selkeästi on hieman yrittänyt, kun lattialla oli lajiteltu pussi valmiina, mutta homma on jäänyt puolitiehen ja loput on jäänyt pöydille ja lattioille. Hän yrittää, mutta onan se ihan tolkuttoman hankalaa, kun mieli on synkkänä ja energiaa kuluu asioihin, jotka normaalisti menisi rutiinilla. Tästä oli se lusikkateoria, kuinka masentuneella on rajallinen määrä lusikoita (eli aikaa/energiaa päivässä), ja pelkkään sängystä ylös nousemiseen menee päivistä riippuen useampi lusikka. Siinä sitten hygienian hoito, ja mahdolliset syömiset, niin kaikki lusikat on käytetty. Joinain päivinä on paremmin energiaa, jolloin jaksaa siivota, ja toisina taas tuntuu että ei sängystäkään onnistu nousta. Jossain tämä oli paremmin selitetty, mutta jos tuosta nyt irtoaisi jotain pointtia.
Ap