Miksi psykologeilla on oltava niin laajat tiedot tilastotieteessä?

1. Psykologin on tärkeää ymmärtää oman alansa (oli sitten vaikka ammatinvalintapsykologi, psykoterapeutti tai neuropsykologi) tutkimusta, ja valtaosa psykologisesta tutkimuksesta tehdään tilastotieteen avulla.

2. Tärkeimpien psykologisten testien (esim. WAIS, WMS) toiminta, normit ym. perustuvat myös tilastotieteeseen.

Tilastotieteen rooli pääsykokeissa johtuu osittain siitä, että se helpottaa hieman valtavan vaikeaa karsintaa - hakijoita on niin mielettömästi aloituspaikkoja kohden. Se ei juurikaan perustu siihen, että haluttaisiin sisään jotenkin "tilastotieteessä lahjakkaat", kyllä tilastotiedettä oppii kuka tahansa yliopisto-opintoihin kykenevä (tästä tosin voi joku olla eri mieltä). Tosin tutkimusmaailmassa "tilastoneroille" on tällä hetkellä kova kysyntä.

T. Alan tutkija

Vierailija kirjoitti:

Jos täällä keskustelee psykologeja, niin onhan se kiintoisaa, etteivät hekään kykene perustelemaan tilastotieteen pakollista hallintaa mitenkään. Tieteellisen tiedon tulkintaa ja tutkijan taitoja tarvitaan kaikilla akateemisilla aloilla.

Koska psykologeiksi hakeutuu epävakaita persoonia niin koulutusohjelma tekee kaikkensa että psykologi palautuisi maan pinnalle eikä antaisi mielikuvituksensasa johtaa työtään. Mutta toimii aika harvoijen kohdalla ja annetaan omien lapsuuden traumojen viedä työssä

Vierailija kirjoitti:

1. Psykologin on tärkeää ymmärtää oman alansa (oli sitten vaikka ammatinvalintapsykologi, psykoterapeutti tai neuropsykologi) tutkimusta, ja valtaosa psykologisesta tutkimuksesta tehdään tilastotieteen avulla.

2. Tärkeimpien psykologisten testien (esim. WAIS, WMS) toiminta, normit ym. perustuvat myös tilastotieteeseen.

Tilastotieteen rooli pääsykokeissa johtuu osittain siitä, että se helpottaa hieman valtavan vaikeaa karsintaa - hakijoita on niin mielettömästi aloituspaikkoja kohden. Se ei juurikaan perustu siihen, että haluttaisiin sisään jotenkin "tilastotieteessä lahjakkaat", kyllä tilastotiedettä oppii kuka tahansa yliopisto-opintoihin kykenevä (tästä tosin voi joku olla eri mieltä). Tosin tutkimusmaailmassa "tilastoneroille" on tällä hetkellä kova kysyntä.

T. Alan tutkija

Hienoa että valinnassa yritetään karsia epäsopivimmat pois painottamalla raakaa laskentaa ja jää pahimmat luulosairaat rannalle.

Tilastotiede on ainakin kuulunut pakollisena kaikkiin yliopisto-opintoihin paitsi humanistisiin tieteisiin. Käsittääkseni myös kasvtustieteiden opintoihin se kuuluu. Pääsykokeissa tilastotiedettä ei ole, mutta myöhemmissä opinnoissa kyllä. Syy on tietenkn se, että tieteellistä tutkimusta ei voi oikein ymmärtää, saati tehdä, ilman tilastollisten menetelmien tuntemista.

Psykologit tekevät tutkimuksia, esim. älykkyystestejä, joiden käyttäminen vaatii tilastotieteen hallintaa. Se on kai käytännön työssä näkyvistä syistä merkittävin.

Lisäksi psykologin on osattava hyödytää tutkimustietoa ja suhdaututtava erilaisiin tutkimuksiin kriittisesti. Mutta tämä nyt koskee muitakin yliopistolaisia.

Vierailija kirjoitti:

Jos täällä keskustelee psykologeja, niin onhan se kiintoisaa, etteivät hekään kykene perustelemaan tilastotieteen pakollista hallintaa mitenkään. Tieteellisen tiedon tulkintaa ja tutkijan taitoja tarvitaan kaikilla akateemisilla aloilla.

Kyllä kaikissa ihmistieteissä, joissa käytetään kvantitatiiviisia menetelmiä, on tilastotieteen opintoja (sosiologia, sosiaalipsykologia, kasvatustiede, puhetieteet) Niissä, joissa pääasiallisesti käytetään kvalitatiivisia (historia), ei taas ole. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi tilastoja käyttävissä luonnontieteissä on ilmeisesti paljon vähemmän tilasto-opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Psykologin on tärkeää ymmärtää oman alansa (oli sitten vaikka ammatinvalintapsykologi, psykoterapeutti tai neuropsykologi) tutkimusta, ja valtaosa psykologisesta tutkimuksesta tehdään tilastotieteen avulla.

2. Tärkeimpien psykologisten testien (esim. WAIS, WMS) toiminta, normit ym. perustuvat myös tilastotieteeseen.

Tilastotieteen rooli pääsykokeissa johtuu osittain siitä, että se helpottaa hieman valtavan vaikeaa karsintaa - hakijoita on niin mielettömästi aloituspaikkoja kohden. Se ei juurikaan perustu siihen, että haluttaisiin sisään jotenkin "tilastotieteessä lahjakkaat", kyllä tilastotiedettä oppii kuka tahansa yliopisto-opintoihin kykenevä (tästä tosin voi joku olla eri mieltä). Tosin tutkimusmaailmassa "tilastoneroille" on tällä hetkellä kova kysyntä.

T. Alan tutkija

Hienoa että valinnassa yritetään karsia epäsopivimmat pois painottamalla raakaa laskentaa ja jää pahimmat luulosairaat rannalle.

Ei kai matemaattinen lahjakkuus mitenkään sulje pois luulosairautta.

Täällä se on useamman kerran nyt mainittu, että tutkimustiedon ymmärtämisen lisäksi käytettäessä erilaisia tutkimus- ja testimenetelmiä pitää osata tulkita niitä oikein ja ymmärtää mitä tulokset todella tarkoittavat. Niitä ei voi mekaanisesti vaan lukea pöytäkirjoista osaamatta liittää niitä laajempiin kokonaisuuksiin ja ymmärtämättä mitä saatu tulos oikeasti kertoo.

Pääsykokeissa tilasto-osuudella on varmasti haettu sitä, että se karsii aika tehokkaasti suurta hakijajoukkoa. Mutta itseäni ainakin opinnoissa auttoi paljon se, että oli jo pääsykoevaiheessa opetellut tilaston perusteet niin perusteellisesti, ettei enää myöhemmin tarvinnut ihan rautalangasta alkaa itselleen vääntämään niitä asioita esim. tutkimuksia lukiessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkoi kiinnostamaan: mitä ihmiset luulevat psykologin työn sisältävän?

Juttelee asiakkaiden kanssa ja naputtelee tietokonetta. Lääkäri sentään voi kirjoittaa reseptejä.

En ole itse psykologi, mutta toinen vanhempani on, sekä työskentelen heidän kanssaan. Tekevät standardoituja testejä, joiden tuloksia täytyy osata tulkita oikein, ottaa huomioon jakaumat ja virhemarginaalit. Ei voi lähteä mutuilemaan tulosten kanssa, usein tulosta ei voida ottaa sellaisenaan huomioon muiden vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Siksi esimerkiksi. Tekevät myös virallisia tutkimuksia ja lausuntoja mm. kognitiivisista kyvyistä ja tietyistä poikkeamista.

Psykologiset testit ovat pseudotiedettä.

Tilastotiede ei ole matematiikkaa.

Tilastotiede käsittelee todennäköisyyksiä.

Todennäköisyydet soveltuvuusarvioinneissa eivät anna viitteitä soveltuvuudesta tiettyyn tehtävään. Ainoa taho, jossa psykologiset testit ovat välttämättömyys (ts. niin sanotun normaalin tutkiminen) on armeija tai poliisi. Kliinisesti poikkeavat henkilöt eivät sovellu valtiolliseen väkivaltakoneistoon. Loput arvioinnit ovat pelkkää pseudotiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Psykologiset testit ovat pseudotiedettä.

Tilastotiede ei ole matematiikkaa.

Tilastotiede käsittelee todennäköisyyksiä.

Todennäköisyydet soveltuvuusarvioinneissa eivät anna viitteitä soveltuvuudesta tiettyyn tehtävään. Ainoa taho, jossa psykologiset testit ovat välttämättömyys (ts. niin sanotun normaalin tutkiminen) on armeija tai poliisi. Kliinisesti poikkeavat henkilöt eivät sovellu valtiolliseen väkivaltakoneistoon. Loput arvioinnit ovat pelkkää pseudotiedettä.

Yhtään lähteitä tai perusteluita?

Suomessa käytetyt psykologiset testit ovat kaikki standardoitu ja validiteetti sekä reliabiliteetti testattu. Esim. lukivaikeutta kartoittava testi voi olla 90% sensitiivinen havaitsemaan lapsilta lukivaikeuden. Mikä tässä on nyt sitä ''pseudotiedettä''?

Tilastotiede ei ole vain todennäköisyyksiä. Näköjään et ole perehtynyt asiaan yhtään. Tilastotiede on esimerkikiksi tunnuslukujen laskemista ja tulkintaa isoista aineistoista.

Tilastotiedettä psykologit tarvitsevat esimerkiksi, kun tutkivat lapsen kognitiivista kyvykkyyttä. Erilaiset fraktiilit, persentiilit, luottamusvälit, sensitiivisyyden ja spesifisyyden arviointi kaikki vaativat tilastollista osaamista. Myös tutkimusten tulkitseminen vaatii tätä.

Hieman surullista nähdä välillä ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa tiedä psykologiasta yhtään mitään ja luulevat, että se on tarot-korttien lukemista  ja astrologiaa. Ne ovat pseudotiedettä, ei psykologia.

t. psykan opiskelija.

Paljonko sitä tilastotiedettä sitten on opinnoissa? Ihan vain vertailuksi mikä on "laaja"?

Vierailija kirjoitti:

Eihän se liity heidän työhönsä millään tavalla.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3273067/ei-koivisto-noyryyttanyt-ne-oli…

A1theHardest kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se liity heidän työhönsä millään tavalla.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3273067/ei-koivisto-noyryyttanyt-ne-oli…

Vierailija kirjoitti:

Paljonko sitä tilastotiedettä sitten on opinnoissa? Ihan vain vertailuksi mikä on "laaja"?

Itse olen valmistunut jo aikaa sitten, joten en tiedä mikä tilanne on nykyään, mutta omassa tutkinnossani oli 28 opintoviikkoa tilastomenetelmiä ja tilastotiedettä. Olisiko se opintopisteiksi muutettuna noin 40 opintopistettä?

Jaahas,

AP ei varmaan osaa edes määrittää aineistosta kaksisuuntaista 95% t-luottamusväliä kiinnostuksen kohteena olevalle suureelle.

Kyllä kyllä. Parannettavaa on enkä toivo sitä pseudotieteeksi vaikka kaikki näkyvä on osa meitä ihmiskunnassa ja osa meidän historiaa.

Psykologiaan vaikuttajat suomen yhteiskunnan ihmiset ovat siivoneet omat jälkensä laskemalla kaikki nollaan heidän tukemalla supertietokoneen kanssa joka tukee ipadeja ja iphoneja.

Miten tälläiseen äärettömään tiedonkulun psykopatiaan saadaan hoitoa? Tilastotiede olisi pitänyt olla kunniakasta opettamista tälläisien konfliktien ehkäisemiseksi eikä epäkunnioituksellista opetusta joka osoittautuu faktaksi en minä tiedä nykyään fiktioilla.

Varas on varas. Valehtelija on valehtelija.

Se on kunniaa. Kunnia on maailman paras asia.

Se siitä pseudotieteestä!

Rehellisyys on paras ja monella on peiliin katsomisen paikka.

Jos haluatte nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se liity heidän työhönsä millään tavalla.

Sillä varmistetaan, että ammattikunnassa pysyy tietty älykkyystaso. Aines joka sopii paremmin vaikkapa luokanopettajiksi, karsitaan tilastotieteen avulla pois.

Kasvatustieteen opintoihinkin kuuluu kyllä tilastotieteen kurssi, tosin ei mitenkään laaja. Tasosta pitää huolen se, että joka vuosi vain kymmenkunta prosenttia hakijoista otetaan sisään.