Mitä odotat elämältä sinä 45-50-vuotias? Unelmia?
Kommentit (59)
Unelmia?
Vauvoja ei enää tuu eikä kyllä ole miestäkään. Lapset parikymppisiä ja työssä kaikki ok.
Kaipa sitä vaan makselee asuntolainaa ja harrastaa jotain kivaa. Unelma kai sekin että saa asuntolainan maksettua.
Että lapsi kasvaa ja itsenäistyy. Aikaa itselle. Etenemistä uralla.
Lapset turvallisesti maailmalla. Omillaan ja menestyvät, ole vapaa!
Parisuhdetta ei ole ollut pariin kymmeneen vuoteen, mutta lapset ja työ veivät aikani. Nyt elän elämäni parasta aikaa, voin sanoa. Taloudellisesti riippumaton, kukaan ei odota kotona eikä vaadi mitään.
On niin paljon suunnitelmia ja unelmia että tuntuu ettei aika tule riittämään! Haluan elää vanhaksi ja pysyä hyvässä kunnossa. Vapaa liikkuminen ja uuden kokeminen on aina ollut minulle elintärkeää ja nyt siihen on mahdollisuus!
Haaveilen eläkevuosista jossain kaukana, aurinkoa, merta, rauhaa. Ei turistirysiä. Elämä on hyvää ja mitään en vaihtaisi pois.
Vieläkään en tiedä mikä musta isona tulee. Tehny kaikenlaista. Viihdyn vapaana harrastelijana. Jos mut vakinaistetaan johonkin työpaikkaan, ahdistun heti. Lapset on 6-26 vuotiaita. On maksettu talo ja huvila. Olen 46 vuotias. Kunhan ei mikään sairaus iskis, niin se olis parasta. Sais terveitä vuosia elellä.
En tiedä. En todellakaan tiedä. Työelämässä olen tehnyt 30 vuotta todella kivoja ja mielenkiintoisia töitä mutta myös palanut loppuun totaalisesti. Miessuhteita on ollut paljon, mutta kaikki hyvin lyhyitä. Koen epäonnistuneeni niissä, mutta en osaa nimetä selkeitä syitä siihen. Kahta miestä olen rakastanut todella paljon mutta ilmeisesti he eivät minua.
Nuoruuden haaveni on matkustaa ja nähdä maailmaa. Sitäkin olen tehnyt runsaasti, mutta sehän on ehtymätön aarrearkku. On runsaasti paikkoja jotka haluaisin vielä nähdä, mutta en tiedä jaksanko. Siihen tarvitaan energiaa.
Rakkauselämä on satuttanut niin paljon että on vaikeaa edes haaveilla siitä.
Olen jossain ihmeen suvantovaiheessa ja ihan oikeasti haluan vain levätä ja toipua vanhoista rasitteista.
Joku osallistuva kumppani ois kiva. Ja kunpa nuoresta tulisi hyvä ja vastuullinen aikuinen. Terapiaankin ajattelin hakeutua jotta olisin sinut joidenkin mörköjeni kanssa.
Että saisin rahavoiton ja pääsisin muuttamaan kesämökille pysyvästi luonnon läheisyyteen.
Kaikki asiat ovat nyt niin hyvin, että nyt keskityn vain nauttimaan elämästä. Aika hyvin on unelmia saatu jo toteutettua.
Ei erityisempää. Että elämä jatkuisi samoilla urilla kuin nyt. Mulla on hyvä mies, kiva koti ja ihanat fiksut lapset. En osaa toivoa muuta kuin että itse ja läheiseni saisimme jatkossakin pysyä terveinä. Ystävät ovat myös tärkeitä. Tietysti toivon ettei Suomeen tulisi sotaa. Pari lastenlasta olisi kiva juttu jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Että saisin rahavoiton ja pääsisin muuttamaan kesämökille pysyvästi luonnon läheisyyteen.
Muuta sinne mökille ja pistä asuntosi vuokralle.
Olen nuorena kokenut paljon ikäviä asioita ja nyt vasta vanhempana saanut elää normaalia tasapainoista perhe-elämää. Sellainen jos jatkuu, olen hyvin onnellinen. Unelmana olisi vielä saada terveitä vuosia, jotta pääsisi matkustelemaan tai jopa asumaan ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En todellakaan tiedä. Työelämässä olen tehnyt 30 vuotta todella kivoja ja mielenkiintoisia töitä mutta myös palanut loppuun totaalisesti. Miessuhteita on ollut paljon, mutta kaikki hyvin lyhyitä. Koen epäonnistuneeni niissä, mutta en osaa nimetä selkeitä syitä siihen. Kahta miestä olen rakastanut todella paljon mutta ilmeisesti he eivät minua.
Nuoruuden haaveni on matkustaa ja nähdä maailmaa. Sitäkin olen tehnyt runsaasti, mutta sehän on ehtymätön aarrearkku. On runsaasti paikkoja jotka haluaisin vielä nähdä, mutta en tiedä jaksanko. Siihen tarvitaan energiaa.
Rakkauselämä on satuttanut niin paljon että on vaikeaa edes haaveilla siitä.
Olen jossain ihmeen suvantovaiheessa ja ihan oikeasti haluan vain levätä ja toipua vanhoista rasitteista.
Suvantovaiheita tarvitaan, jotta saa kerättyä voimia kosken pyörteisiin!
Vierailija kirjoitti:
Ei erityisempää. Että elämä jatkuisi samoilla urilla kuin nyt. Mulla on hyvä mies, kiva koti ja ihanat fiksut lapset. En osaa toivoa muuta kuin että itse ja läheiseni saisimme jatkossakin pysyä terveinä. Ystävät ovat myös tärkeitä. Tietysti toivon ettei Suomeen tulisi sotaa. Pari lastenlasta olisi kiva juttu jossain vaiheessa.
Minullakin oli tuo kaikki vielä vuosi sitten!
Nyt on enää fiksut lapset - ja onneksi terveys.
Elämä voi nopeastikin muuttua erilaiseksi, kuin mitä oli ajatellut...
Minulla oli nuoruudesta asti muutama unelma, jotka molemmat toteutuivat pari, kolme vuotta sitten. Minun ei tarvitse enää niinkään saavuttaa mitään. Unelmani liittyvät terveyteen ja vapaa-aikaan, että jaksaisin toimia ja tehdä asioita, joista saisin iloa. Nyt polvikivut ovat tehneet tehtävänsä, enkä jaksa elää ns. unelmaelämää.
Unelmia tulevaisuudelle? Unelmia? Elämäni on ohi. Täyssyrjäytynyt 49-vuotias nainen, vailla työtä. Valmistuin maisteriksi 1997 - ja vuodesta -99 olen ollut kotiäiti. Nyt ei tulevaisuutta, ei työtä, ei mitään. Rahaa ei ole, eikä tule olemaan. Olen aina elänyt niukasti ja köyhästi.
Mitä voi muka 50-vuotias pitkäaikaistyötön nainen odottaa tulevaisuudelta? En edes ymmärrä, mistä voisi unelmoida.
Elämä on ohi. Vaihdevuosivaikeudet ovat pahoja.
En näe tulevaisuutta - paitsi tätä samaa kituuttamista ja masennusta kunnes kuolen.
Kaksi lastani jatkaa samaa epäonnistumisen ja luuseriuden kierrettä, joka on jatkunut äitini suvussa jo monta sukupolvea. Lastenikin tulevaisuus on musta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että saisin rahavoiton ja pääsisin muuttamaan kesämökille pysyvästi luonnon läheisyyteen.
Muuta sinne mökille ja pistä asuntosi vuokralle.
Kesämökillä ei voi asua vakituisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei erityisempää. Että elämä jatkuisi samoilla urilla kuin nyt. Mulla on hyvä mies, kiva koti ja ihanat fiksut lapset. En osaa toivoa muuta kuin että itse ja läheiseni saisimme jatkossakin pysyä terveinä. Ystävät ovat myös tärkeitä. Tietysti toivon ettei Suomeen tulisi sotaa. Pari lastenlasta olisi kiva juttu jossain vaiheessa.
Minullakin oli tuo kaikki vielä vuosi sitten!
Nyt on enää fiksut lapset - ja onneksi terveys.
Elämä voi nopeastikin muuttua erilaiseksi, kuin mitä oli ajatellut...
Tottakai voi muuttua. Tuon kommentin kirjoittajahan juuri sitä toivoikin että asiat säilyisivät ennallaan. Toiveista ja haaveistahan juuri kysyttiin.
Nuorena en käynyt missään. Aionkin lähteä rohkeasti maailmalle lasteni esimerkin saattelemana. Jokin hyväntekeväisyystyö kiinnostaisi.