Pelkään, että olen heikkolahjainen
Peruskoulun päättötodistuksen k.a oli 5 jotain. Ei ollut mitään kiinnostusta koulunkäyntiin. Halusin sieltä nopeasti pois.
Vielä parikymppisenä näin painajaisia että olin edelleen yläasteella. Kun heräsin olin äärimmäisen helpottunut. Minulle kouluajat olivat yhtä h*lvettiä. Kunpa olisin ollut samanlainen kuin muut ja suoriutunut peruskoulusta edes keskinkertaisin arvosanoin.
Täytän pian 30 enkä ole opiskellut mitään peruskoulun jälkeen. Motivaatiota ei edelleenkään ole. Työpaikka minulla on.
Harmittaa ettei älykkyyttäni tutkittu kouluaikoina. Jos minut olisi testattu olisin saattanut saada diagnoosin ja selityksen sille miksi en pärjännyt.
Olisikö hölmöä käydä nyt aikuisiällä tutkituttamassa itsensä?
Kommentit (7)
Tutkita toki. Onhan se varmaan kiinnostavaa saada tietää älykkyysosamääränsä.
Miten sait töitä? Vaikka tulisikin ilmi, että olet heikkolahjainen, niin älä silti ala käyttää sitä perusteluna kaikkeen. Voihan se olla, että sinulla oli peruskoulussa vain motivaatio-ongelmia. Miten pärjäät töissä?
Kyse ei välttämättä ole heikkolahjaisuudesta, vaan esim. lukihäiriöstä, adhd:stä, autismista jne. Kannattaa selvittää asia, niin voit saada tarvitsemaasi apua. Sinulla on mahdollisuus aikuisenakin opiskella. Tsemppiä ❤
Yrititkö lukea läksyt, vaikka ei ollut motivaatiota. Miten koulu tuki sinua? Saitko erityisopetusta? Peruskoulussa pärjää yleensä ihan hyvin pelkästään kuuntelemalla tunnilla ja tekemällä läksyt jotenkin.
Ihmiset on erilaisia. Raja on vaikea vetää tavallisen ja vähän heikkolahjaisen välillä.
Haluaisitko hakea mahdollisesti eläkettä?
Sinulla on työpaikka. Haittaako epäilemäsi heikkolahjaisuus työntekoasi vai pärjäätkö hyvin? Mihin tarvitset diagnoosia mahdollisesta heikkolahjaisuudesta?
Kysy HEROsta, Helsingin erilaiset oppijat.