Lue keskustelun säännöt.
Pahoin traumatisoitunut ihminen elää monessa eri todellisuudessa, hän on matkustaja niiden välillä
29.06.2018 |
Traumatisoitunut ihminen on kuin Harry Potter. Hän elää aivan erilaisia elämiä rinnakkain. Nykyhetki on harvoin hänelle pelkkä nykyhetki, koska menneisyys tunkeutuu sen keskelle.
Kommentit (50)
Kateellinen kusipää on kateellinen kusipää huomennakin.
Menneisyys ennustaa tulevaisuutta.
Sinkkumies
(mitään et mahda kun mä pieksen teidät argumenteissa 100 - 0)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa traumatisoituneista pystyy olemaan vapaa traumoistaan silloin, kun elämä on riittävän turvallista ja ympärillä hyviä ihmisiä. He ovat äärimmäisen herkkiä ilmapuntareita inhottaville ja epäempaattisille ihmisille, mitä kommentteja tässäkin ketjussa on muutama. On ihan luonnollista, että ihminen käyttää "eläimen" vaistojaan, jos kerran on joutunut niitä käyttämään aiemminkin uhkaavassa tilanteessa.
Tuli vain mieleeni; Minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain idiootti jättää menneisyyden huomioimatta.
Menneisyydestä kannattaa säilyttää kaikki hyvät muistot ja opetukset.
Loput pitää kipata kaatopaikalle, muuten se on vain turhaa painolastia.
Tuolla tavoin voit järjestää autotallisi, mutta ihmismieli ei toimi noin. Ei voi pakottaa itseään olemaan ajattelematta mielessä olevia asioita.
Ehkä minun mieleni sitten on poikkeuksellinen?
En vatvo menneitä enkä ikinä vello missään menneessä kurjuudessa.
Annan turhille muistoille jatkuvasti vähemmän huomiota, merkkaan ne pieniksi mustavalkoisiksi kuviksi ja poltan ne mielessäni tuhkaksi, minkä tuuli vie mennessään. Lopulta en enää edes muista niitä.
Lopputuloksena pää on täynnä hyviä muistoja ja iloisia asioita ja minun on hyvä olla.
Outsider comment kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa traumatisoituneista pystyy olemaan vapaa traumoistaan silloin, kun elämä on riittävän turvallista ja ympärillä hyviä ihmisiä. He ovat äärimmäisen herkkiä ilmapuntareita inhottaville ja epäempaattisille ihmisille, mitä kommentteja tässäkin ketjussa on muutama. On ihan luonnollista, että ihminen käyttää "eläimen" vaistojaan, jos kerran on joutunut niitä käyttämään aiemminkin uhkaavassa tilanteessa.
Tuli vain mieleeni; Minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa.
Aivan. Menneisyys ennustaa tulevaisuutta ;)
Sinkkumies
Sinkkumies keksi tulla tänne tökkimään traumatisoituneita. Seuraavaksi suunnannee hiekkalaatikolle itkettämään lapsia. No, hänen elämänsä varmaankin jatkaa tuota tuttua rataansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain idiootti jättää menneisyyden huomioimatta.
Menneisyydestä kannattaa säilyttää kaikki hyvät muistot ja opetukset.
Loput pitää kipata kaatopaikalle, muuten se on vain turhaa painolastia.
Tuolla tavoin voit järjestää autotallisi, mutta ihmismieli ei toimi noin. Ei voi pakottaa itseään olemaan ajattelematta mielessä olevia asioita.
Ehkä minun mieleni sitten on poikkeuksellinen?
En vatvo menneitä enkä ikinä vello missään menneessä kurjuudessa.
Annan turhille muistoille jatkuvasti vähemmän huomiota, merkkaan ne pieniksi mustavalkoisiksi kuviksi ja poltan ne mielessäni tuhkaksi, minkä tuuli vie mennessään. Lopulta en enää edes muista niitä.
Lopputuloksena pää on täynnä hyviä muistoja ja iloisia asioita ja minun on hyvä olla.
Esim. jos sulle on annettu hyvä työ ja paljon rahaa, niin joku typerys voi alkaa kuvittelemaan niitä omiksi ansioikseen.
Sillähän nyt ei todellisuudessa ole asian kanssa mitään tekemistä.
Joku muu on voinut tehdä aivan samat ja oikeat valinnat, mutta elää esim. työttömänä sosiaalipummina.
Sinkkumies
Ikävä totuus on, että meillä on kusiaisen valtuudet tässä elämässä.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain idiootti jättää menneisyyden huomioimatta.
Menneisyydestä kannattaa säilyttää kaikki hyvät muistot ja opetukset.
Loput pitää kipata kaatopaikalle, muuten se on vain turhaa painolastia.
Tuolla tavoin voit järjestää autotallisi, mutta ihmismieli ei toimi noin. Ei voi pakottaa itseään olemaan ajattelematta mielessä olevia asioita.
Ehkä minun mieleni sitten on poikkeuksellinen?
En vatvo menneitä enkä ikinä vello missään menneessä kurjuudessa.
Annan turhille muistoille jatkuvasti vähemmän huomiota, merkkaan ne pieniksi mustavalkoisiksi kuviksi ja poltan ne mielessäni tuhkaksi, minkä tuuli vie mennessään. Lopulta en enää edes muista niitä.
Lopputuloksena pää on täynnä hyviä muistoja ja iloisia asioita ja minun on hyvä olla.
Et selvästikään ole pahasti traumatisoitunut. Et siksi vaikuta kovin hyvin ymmärtävän mitä tämä keskustelu käsittelee.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkumies keksi tulla tänne tökkimään traumatisoituneita. Seuraavaksi suunnannee hiekkalaatikolle itkettämään lapsia. No, hänen elämänsä varmaankin jatkaa tuota tuttua rataansa.
Ei mulla ole mitään niitä vastaan. Miksi valehtelet ja kirjoittelet valheita minusta koko päivän?
Poistatat ketjuja, seuraat kuin hai laivaa. Etkö pärjää omillasi?
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet myös kirjoittanut itse nimimerkilläni kirjoituksia, joihin itse sitten vastaat.
Sellainen luuseri olet. Kai fiksut ihmiset näkevät maskisi läpi. Olet paha ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain idiootti jättää menneisyyden huomioimatta.
Menneisyydestä kannattaa säilyttää kaikki hyvät muistot ja opetukset.
Loput pitää kipata kaatopaikalle, muuten se on vain turhaa painolastia.
Tuolla tavoin voit järjestää autotallisi, mutta ihmismieli ei toimi noin. Ei voi pakottaa itseään olemaan ajattelematta mielessä olevia asioita.
Ehkä minun mieleni sitten on poikkeuksellinen?
En vatvo menneitä enkä ikinä vello missään menneessä kurjuudessa.
Annan turhille muistoille jatkuvasti vähemmän huomiota, merkkaan ne pieniksi mustavalkoisiksi kuviksi ja poltan ne mielessäni tuhkaksi, minkä tuuli vie mennessään. Lopulta en enää edes muista niitä.
Lopputuloksena pää on täynnä hyviä muistoja ja iloisia asioita ja minun on hyvä olla.
Minä vaan mietin, oletko sinä traumatisoitunut vai onko sinulle tapahtunut ikäviä/ surullisia asioita.
Minun on paljon helpompi käsitellä suruja ja pelkoja ja murheita ja epäonnistumisia kuin sitä tapahtumajaksoa, mistä minulla on ihan oikeasti traumoja. Olen elänyt henkisesti väkivaltaisessa ja ahdistavassa suhteessa, mistä ei ole jäänyt traumoja ja se on ollut helppo heittää muistona taivaan tuuliin. En pelkää joutuvani vastaavaan tilanteeseen uudelleen eikä minun tarvitse märehtiä sitä mennyttäkään.
Trauma taas on sellainen, että se aktivoituu, halusin tai en. Olen sormennapautuksella taas lapsi, avuton ja keinoton. Päässä vilisee ajatuksia ja tunteita, mistään ei saa kiinni, keho on jännittynyt, särkee, ei ole kontrollissa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa traumatisoituneista pystyy olemaan vapaa traumoistaan silloin, kun elämä on riittävän turvallista ja ympärillä hyviä ihmisiä. He ovat äärimmäisen herkkiä ilmapuntareita inhottaville ja epäempaattisille ihmisille, mitä kommentteja tässäkin ketjussa on muutama. On ihan luonnollista, että ihminen käyttää "eläimen" vaistojaan, jos kerran on joutunut niitä käyttämään aiemminkin uhkaavassa tilanteessa.
Good thinking! Noin juuri.
Ap, kuulostaa dissosiaatiolta. Oletko saanut apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa dissosiaatiolta. Oletko saanut apua?
Kyllä ja ei. Olen käynyt masennuksen ja ahdistuksen takia avohoidossa. Eli keskustellut pääosin psykiatristen sairaanhoitajien ja psykoterapeutin kanssa. Olen saanut mielestäni hyvin apua, mutta koska traumoja on paljon, niin hirveän systemaattisesti juuri tähän aiheeseen ei ole kuitenkaan päästy kiinni. Olen vasta hiljattain itsekin alkanut hahmottaa sitä, että osa ahdistuksestani johtuu selvästi siitä, että persoonani onkin joiltain osin hajanaisempi kuin mitä olen tähän asti ajatellut. En ole aiemmin osannut ajatella asiaa tällä tavalla, koska muistan kuitenkin menneisyyden kokonaisuudessaan. Ei ole sellaisia aukkoja, jotka vähitellen palailisivat mieleen. Sen sijaan tunnetasolla traumat ovat edelleen voimakkaina. Triggeröidyn helposti ja saan paljon flash backeja.
Minua ei enää häiritse normaalissa elämässä kun elän yksin, kaikki menee normaalisti, ei tule konflikteja muiden kanssa...Mutta heti jos yritän parisuhdetta tai tulee jotain vaikeampaa alan reagoida ihan kummallisesti; pelkkä tunne ja joku alitajunnasta tuleva pimeä ohjaa. Triggeröidyn tosi helposti ja en osaa hillitä käytöstäni.
Ap, onko sinulla mitään mahdollisuutta vältellä noita triggereitä toipumisaikanasi (esim. haitallinen ihmissuhde tai suhde traumojen aiheuttajaan) vai tulevatko ne ihan arkisissa toimissa?
Joku-esim. neurologisesti herkkä- myös traumatisoituu ihan kaikesta. Siitä että joku katsoo "väärin" jne.
Tunnen tällaisia. Mukana on eriasteisia mt -ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Joku-esim. neurologisesti herkkä- myös traumatisoituu ihan kaikesta. Siitä että joku katsoo "väärin" jne.
Tunnen tällaisia. Mukana on eriasteisia mt -ongelmia.
No siis ei todellakaan traumatisoidu, vaikka reagoisikin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko sinulla mitään mahdollisuutta vältellä noita triggereitä toipumisaikanasi (esim. haitallinen ihmissuhde tai suhde traumojen aiheuttajaan) vai tulevatko ne ihan arkisissa toimissa?
Voivat tulla ihan arkisissa toimissakin. Jotain ilmeisempiä niistä pystyy välttelemään ja niin tietysti silloin kannattaakin tehdä. Herkälle ihmiselle vain loputon vaikeiden asioiden välttelykään ei ole se oikea tie, koska se voi kaventaa sietokykyä entisestään.
Jos hro soittaa suutansa tänään itseään paremmille, niin tuskin se on oppinut huomiseenkaan mennessä käyttäytymään ;)
Sinkkumies