Naiset, uskallatteko käydä metsässä yksin lenkillä?
Kävin tänään pitkästä aikaa ja huh kun pelotti! Asutaan pienemmässä kaupungissa ja pururata sijaitsee aika syrjässä. Todella harvoin siellä tulee ketään vastaan. Reippaan tuulen takia kuulin kaikenlaista risahtelua pusikoissa, oksat heilahteli eteen miten sattuu, pari rusakkoa säntäsi suoraan jalkojen eteen saniaisista.. en tiedä kumpi nosti pulssia reippaammin, juoksu vai pelko!
Olisi kiva käydä tuolla juoksemassa pururadan ja luonnon vuoksi, mutta en taida enää uskaltaa..tänään kyllä lähti mielikuvitus laukkaamaan. Kuvittelin jonkun vaanivan puskissa tai seuraavan minua..hrrr..
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
En, pelkään järjettömästi hirvikärpäsiä ja sellaisia miljardin hyttysen pilviä, jotka joukolla iskevät kimppuun. Tosin siihen ei kulkukumppani auta, mutta välttelen metsää, kunnes on kunnon pakkaset päällä. Minkään sortin petoja en pelkää, osaan kulkea metsässä ääntä pitäen ja olen opettanut sen lapsellenikin. Ihmisten puolesta metsässä on paljon turvallisempaa kuin kaupungilla. Ei ne raiskarit vaivaudu metsäpoluille.
Hirvikärpäset on pahimpia petoja metsässä! Niiden takia metsälenkit loppuu loppukesästä pakkasiin asti!
Asun hakunilassa, Vantaalla ja en enää uskalla. Muuttaessani tänne, 15 v. sitten, yksi syy oli upea luonto ja ulkoilumaastot. Valitettavasti tilanne on muuttunut vuosien mittaan. Ei tulisi mieleenikään enää mennä kävelylle iltaisin yksin metsäpoluille, tai keräämään kukkia. En sano syytä, koska asiallinen ketju häviää muuten.
Kyllä mä pururadalla uskallan. Siellä on selkeät väylät ja merkinnät. Polkuiseen metsään en uskalla mennä, koska mulla on huono suuntavaisto. Edes älypuhelin ei pelasta tätä akkaa. ;)
Hyvinkään Sveitsissä olen vuosikymmeniä juoksennellut kolmesti viikossa seiskan lenkin.
Yhdessä vaiheessa pidin puolen vuoden paussin, kun siellä oli joku käteenvetelijä. Se otti uhristaan kiinni ja vaati katsomaan toimenpidettä. En halunnut joutua uhriksi, se pelotti silloin.
Paremmin uskallan metsässä mennä kuin tiellä. Toki yleensä minulla on mukana koira + asun pienessä taajamassa. Pimeällä joskus rasahtelut jännittää susien takia mutta ei muuten.
Mä asun metsässä, yksin. Ei täällä ole mitään pelättävää. Suomalainen metsä on ehkä maailman turvallisin paikka.
Vierailija kirjoitti:
Asun hakunilassa, Vantaalla ja en enää uskalla. Muuttaessani tänne, 15 v. sitten, yksi syy oli upea luonto ja ulkoilumaastot. Valitettavasti tilanne on muuttunut vuosien mittaan. Ei tulisi mieleenikään enää mennä kävelylle iltaisin yksin metsäpoluille, tai keräämään kukkia. En sano syytä, koska asiallinen ketju häviää muuten.
Asun myös hakunilassa. Siellä "vanhan" hakunilan puolella, joka on toistaiseksi rauhallista aluetta. Osaketalo ehkä ehkäisee levottomuuksia joiltain osin. Totta on kertomasi siitä, että ennen oli turvallista liikkua iltaisin lenkkipoluilla yksin naisena. Nykyään tilanne on toisin. Ei edes 50+ nainen ole turvassa, lenkkipolulla yksin. Sääli, että tilanne on mennyt tähän. Itse mietin muuttoa jonnekin maaseudulle, eläkepäiviäni viettämään.
En kyllä ilman lenkkikaveria lähde!
Se riippuu alueesta. On ihan turvallisen oloisia paikkoja ja rauhallisia. Jossa ei ole hulluja naapureita. Ja sitten on ehkä toisenlaisia paikkoja?
Heh, 4 koiraa mukana niin ei tarvii pelkää 😁