Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naiset, uskallatteko käydä metsässä yksin lenkillä?
28.06.2018 |
Kävin tänään pitkästä aikaa ja huh kun pelotti! Asutaan pienemmässä kaupungissa ja pururata sijaitsee aika syrjässä. Todella harvoin siellä tulee ketään vastaan. Reippaan tuulen takia kuulin kaikenlaista risahtelua pusikoissa, oksat heilahteli eteen miten sattuu, pari rusakkoa säntäsi suoraan jalkojen eteen saniaisista.. en tiedä kumpi nosti pulssia reippaammin, juoksu vai pelko!
Olisi kiva käydä tuolla juoksemassa pururadan ja luonnon vuoksi, mutta en taida enää uskaltaa..tänään kyllä lähti mielikuvitus laukkaamaan. Kuvittelin jonkun vaanivan puskissa tai seuraavan minua..hrrr..
Kommentit (71)
Kai sitä metsässä ennemmin uskaltaa kuin jossain vantaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jos on vilkkaasti käytetty lenkkipolku niin uskallan, mutta en enää keskelle metsää lähtisi uudestaan, kun keran menin jollekkin sivupolulle ja aika kauas ihmisasutuksesta, ja yllättäen mies lenkkeilijä tuli vastaan. Ei se tarvitse olla kun yksi raiskaaja joka osuu kohdalle oikeassa paikassa niin kohtaat loppusi kenties.
Mieslenkkeilijät taitavat usein olla niitä rehtejä ja kunnollisia miehiä...
Suomalaiset puskaraiskaajat pääsääntöisesti niitä, joilla todella viiraa päästä ja ovat muutenkin heikossa hapessa - tunnetaan pienellä paikkakunnalla näin vaarallliset tyypit...
M'amut sitten eri asia, heistä ei pysty päältä arvaamaan mitään ja ns. normaalin oloisetkin voivat olla puskaraiskaajia ja raiskaavat myäs isommalla porukallakin ja selvinpäin...
- jotkut suomalaiset päihdehuumepäätkin tietysti tehneet kauheita jopa porukalla, mutta ei heitä usein lenkkipoluilla tapaa, ellei alueella ole jotain aurinkoisia penkkejä, grillauspaikkaa tms.
Myytti puskaraiskaajista elää vahvasti vaikka se on oikeasti tosi harvinaista.
Suurimmassa osassa raiskauksista tekijä ja uhri tuntevat entuudestaan. Esimerkiksi Suomessa noin joka neljännessä tapauksessa tekijä on uhrille entuudestaan tuntematon.
Uskallan, mitä hittoa mä siellä pelkäisin. Tiesitkö, että paljon todennäköisemmin teidän Jorma sinut raiskaa kuin kukaan tuntematon puskasta hyökkääjä, ja karhutkin ovat ylen harvinaisia?
Uskallan tietysti. Asun maalla ja täältä löytyy kaikki pedot - susia, karhuja, villisikoja jne. Ne väistää ihmistä yleensä viimeiseen asti, eli juttelen yleensä koirille samalla, jotta kuulevat että täältä tullaan.
Vähemmistönä metsässä ovat ne pahimmat pedot eli ihmiset ja autot. Suuremmalla todennäköisyydellä sattuu pahasti siis jossain muualla. Auto on varmasti metsää vaarallisempi, mut uskallat ajaa kuitenkin? Eli siis järki käteen ja metsään!
Hämärät kaupunkien puistot on sitten sellaisia, joihin en mene.
N30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pelota. Käyn paljon luontopoluilla ympäri suomea yksin, sekä samoilen tuossa lähimetsässä ja käyn kuntoradalla vaikka öisin. Karhuja en jaksa miettiä (tulee jos on tullakseen), ja ihmiset. Aika harvinaista se luontopoluilla raiskaus/murha kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei viehättävä nainen kirjoitti:
No miksen uskaltaisi, suomessa kuitenkin todella vähän sarjamurhaajia. Raiskaamaan jos rupee niin siitä vaan, tuskin seisoo sillä miehellä kohdatessaan minut.
Raiskaus perustuu vihaan ja alistamisen haluun, ei yleensä siihen että himoitsisi sitä uhria niin jumalattomasti. Näin sivumennen sanoen...
Tuskin sitä voi noin yleistää.
Kyllä naiset voi. Naiset voivat aina halutessaan yleistää, varsinkin kun kyseessä ovat miesvaltaiset aiheet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei viehättävä nainen kirjoitti:
No miksen uskaltaisi, suomessa kuitenkin todella vähän sarjamurhaajia. Raiskaamaan jos rupee niin siitä vaan, tuskin seisoo sillä miehellä kohdatessaan minut.
Raiskaus perustuu vihaan ja alistamisen haluun, ei yleensä siihen että himoitsisi sitä uhria niin jumalattomasti. Näin sivumennen sanoen...
Montako uhria sinulla on?
Fiksua... Etkö ole ikinä lukenut esim. mitään asiantuntijoiden (siis psykologien/psykiatrien, ei niiden raiskaajien, sulle täytyy vissiin tätä tähdentää) haastatteluita aiheesta?
Ja sinä sitten otat kaiken niin tosissaan.
Kiertelen melkein päivittäin vieraitakin metsiä geokätköjen perässä enkä kyllä ikinä ole ihmisiä ymmärtänyt pelätä, joskus mielessä käy että voi olla susia tai vastaavaa mutta niihinkään en ole koskaan törmännyt. Joskus harvakseltaan törmää lenkkeilijöihin, joita moikkaan aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pelota. Olen 21v nuori nainen enkä todellakaan pelkää mitään metsässä lenkkeilyä.
Miks mä jotain lenkkeilyä pelkäisin? 😂
N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisemmin se oma kumppani tekee jotain kuin joku "Puskarai skaaja" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään pusikoissa vaanivia peniksiä.. hrrrr hrrrr.
"Pelkään", että kompastun ja loukkaan jalkani/menetän tajuntani/ym. En pelkää käärmeitä, mutta se johtuu siitä, etten ole niitä nähnyt. Niitä voi tietty olla. Punkkejakaan en pelkää, mutta tarkastuksen teen. Metsässähän niitä ei juuri ole, mutta matkalla metsään heinikoissa. Joskus pelkäsin, että eksyn. Tai että tulee jano.
Ihmiset? No pelkään, että pelästyn. Pelkään, että löydän jonkun loukkaantuneen ja menen paniikkiin, koska olen todella huono sellaisissa tilanteissa.
Siinäpä ne taisi olla. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottepa rohkeita! Mulla ei ollu edes puhelinta mukana,kun en osaa sitä kädessä juostessa pitää..ajattelin, että jos joku lähtee seuraamaan niin en voi soittaa edes apua. Ja pelosta varmaan menisi juoksukin ihan puuroksi, niin kuin painajaisunessa!
Ap
Pikkukaupungit turvallisia - jos ei ole esinm. mitään vokkeja lähistöllä, sillä suomalaiset puskaraiskaajat todella harvinaisia - ja ei eläinpetoja juuri liiku missään pururadoilla...
Hanki lenkkeilyä varten vyölaukku, johon saa juomankin - tai laita joku kännykkäpussi kaulaan, minkä saa vaatteidenkin alle, ettei turhaan hölsky.
Voi myös hankkia vanhanaikaisen pikkukännykän prepaidilla lenkkeilyä varten, niin mahtuu taskuunkin...
Tosiaan, pitänee hankkia vyölaukku ja kysyä saako naapurin koiraa lainata jatkossa lenkkikaveriksi :) En tiedä mistä tuo eilinen voimakas pelkoreaktio tuli, olen lapsuudesta lähtien liikkunut paljon metsässä.. en niinkään lenkkipoluilla. Eläimiä en osaa pelätä, ihmisiä enemmänkin!
Vuosia sitten Hyvinkäällä kävin lenkillä Sveitsin metsässä ja siellä vastaani tuli mies, joka toivotteli hyvää päivää ja kyseli kuinka pitkään lenkin ajattelin kiertää!?Tyhmänä vastasin ja hetken päästä tajusin että mies oli tehnyt ukarit ja lähtenyt perään. Tuokin on aika vilkas lenkkeilypaikka, mutta juuri silloin ei tullut ketään vastaan. Onneksi tunsin metsän hyvin, niin pääsin oikopolkuja pitkin karistamaan miehen kannoilta.
En tiedä onko se tuo vanha tapahtuma, joka kummittelee vielä mielessä. Ja nyt siis käyn lenkillä paljon paljon syrjemmässä, jossa "apujoukkoja" ei varmasti satu paikalle hädän hetkellä !
Ap
Tulilahden surmaaja, ja KAroliina Kestin surmaaja, ja sit sen Kyllikki Saaren surmaaja, Bodom surmaaja, liikkuu yhä metsässä etsien uhriaan.
En, pelkään järjettömästi hirvikärpäsiä ja sellaisia miljardin hyttysen pilviä, jotka joukolla iskevät kimppuun. Tosin siihen ei kulkukumppani auta, mutta välttelen metsää, kunnes on kunnon pakkaset päällä. Minkään sortin petoja en pelkää, osaan kulkea metsässä ääntä pitäen ja olen opettanut sen lapsellenikin. Ihmisten puolesta metsässä on paljon turvallisempaa kuin kaupungilla. Ei ne raiskarit vaivaudu metsäpoluille.
Alue: Aihe vapaa
No uskallan, minä juoksen sellaisissa paikoissa että olisi kyllä ihme jos sinne joku raiskaaja olisi keksinyt tulla kytikselle. Enemmän pelottaa eksyminen ja/tai että puhelin ei toimi ettei näe karttaa. Syksyllä sitten kun ei voi juosta metsissä ja on pimeää, silloin kyllä pelottaa juosta kaupungissa. Valitsen reitit niin että siellä on mahdollisimman paljon liikennettä ja ihmisiä.